Serbian presidentti Aleksandar Vučić arvioi maailman olevan matkalla kohti nykyistä huomattavasti suurempaa sotaa. Hänen mukaansa Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan ei ole näköpiirissä nopeaa kompromissiratkaisua, eikä hän usko sodan päättyvän ennen ensi kevättä.
Serbian presidentti Aleksandar Vučić on esittänyt synkän arvion Venäjän ja Ukrainan välisen sodan tulevaisuudesta sekä konfliktin mahdollisesta laajenemisesta.
Vučić kommentoi asiaa Axel Springerin toimitusjohtajan Mathias Döpfnerin haastattelussa.
”Uskon, että olemme suuremman sodan alussa”, Vučić sanoi.
Hän jatkoi toivoneensa, että tähän mennessä olisi saatu aikaan toimia rauhan saavuttamiseksi. Vučićin mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, eikä hän usko tilanteen muuttuvan nopeasti.
Hänen arvionsa mukaan kehitys tarkoittaa sitä, että maailma on vaarassa ajautua nykyistä huomattavasti laajempaan konfliktiin.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Vučić ei usko sodan päättyvän tänä vuonna
Vučić suhtautui haastattelussa pessimistisesti myös mahdollisuuksiin saada Venäjän ja Ukrainan välinen sota lähiaikoina päätökseen.
Vučić ei usko sodan päättyvän vuoden 2026 aikana eikä myöskään ennen ensi kevättä.
Hänen mukaansa nykyisessä pattitilanteessa mahdollisuuksia kompromissiratkaisulle ei käytännössä näy. Vučić arvioi, että sodan päättyminen saattaa edellyttää toisen osapuolen muuttumista selvästi vahvemmaksi.
Vučić ei kuitenkaan lähtenyt julkisesti arvioimaan yksityiskohtaisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinin tavoitteita. Hän sanoi, että olisi vastuutonta esittää niistä julkisesti pitkälle meneviä arvioita.
Puhui myös Venäjän ja Euroopan ”hybridisodasta”
Haastattelussa käsiteltiin myös Venäjän ja Euroopan välistä vastakkainasettelua.
Kun Döpfner kysyi Venäjän mahdollisesta hybridisodankäynnistä Eurooppaa vastaan, Vučić katsoi Venäjän käyneen hybridisotaa Saksaa ja eräitä muita Euroopan maita vastaan.
Samalla hän kuitenkin esitti, että myös Euroopan toimia Venäjää vastaan voidaan tarkastella vastaavasta näkökulmasta. Vučić viittasi muun muassa Ukrainan aseistamiseen, Venäjälle asetettuihin pakotteisiin ja Ukrainalle annettuun taloudelliseen tukeen.
Vučić kuitenkin korosti, ettei Ukraina aloittanut sotaa ja ettei hyökkäyksen kohteeksi joutunutta osapuolta ja hyökkääjää pidä sekoittaa toisiinsa.
Varoitus tuli heti Zelenskyin Serbian-vierailun jälkeen
Vučićin lausunnot ovat huomionarvoisia myös niiden ajoituksen vuoksi.
Ukrainan johtaja Volodymyr Zelenskyi vieraili juuri ennen haastattelun julkaisemista Belgradissa ja tapasi Vučićin. Kyseessä oli Zelenskyin ensimmäinen virallinen vierailu Serbiaan presidenttinä.
LUE MYÖS: Sota tulee tupaan — militarisoituva EU. Hyvä vai huono asia?
Ukrainan valtionjohdon mukaan keskusteluissa käsiteltiin muun muassa maiden välistä yhteistyötä, kauppaa, infrastruktuuria, energiaa sekä Ukrainan jälleenrakentamista.
Zelenskyi kertoi presidenttien keskustelleen myös diplomaattisista mahdollisuuksista sodan lopettamiseksi. Lehdistötilaisuudessa Zelenskyi kiitti Serbiaa Ukrainan itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden tukemisesta.
Vučić puolestaan korosti MD MEETS -haastattelussa Serbian pyrkivän harjoittamaan omaa ulkopolitiikkaansa eikä asettumaan yksiselitteisesti Venäjän tai Ukrainan puolelle.
Serbia tavoittelee EU-jäsenyyttä, mutta maa on samalla säilyttänyt perinteisesti läheiset suhteensa Venäjään. Vučićin mukaan Serbia haluaa ylläpitää suhteitaan myös Venäjään, Kiinaan, Intiaan ja muihin valtioihin samalla kun maa jatkaa EU-jäsenyyteen tähtäävällä tiellä.
Vučić näkee maailmanjärjestyksen muuttuvan
Vučić liitti sotavaroituksensa haastattelussa laajempaan arvioon maailmanjärjestyksen muutoksesta.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Hänen mukaansa Yhdysvallat ja Kiina muodostavat tulevaisuudessakin kaksi keskeistä maailmanmahtia. Euroopan unionista voisi hänen mukaansa muodostua kolmas merkittävä valtakeskus, mutta Vučić suhtautui epäillen siihen, kykeneekö Eurooppa saavuttamaan tällaisen aseman.
Venäjän, Intian ja muiden suurten alueellisten valtojen merkitys säilyy hänen mukaansa samalla huomattavana.
