Tanskassa yhdeksälle lapselle on myönnetty korvauksia COVID-19-injkektion jälkeen ilmenneiden vakavien terveyshaittojen vuoksi.
Korvauksia on maksettu potilasvahinkoviranomaiselta yhteensä 3 184 801 Tanskan kruunua (noin 427 000 euroa). Rokotehaittakorvauksen saaneista seitsemän on 12–17-vuotiaita ja kaksi alle 12-vuotiaita. Potilasvahinkoviranomaisen mukaan korvauksia voidaan myöntää silloin, kun rokotteen haittavaikutus on vakava ja harvinainen. Patienterstatningenin tilastojen mukaan alaikäisten COVID-19-rokotehaittojen korvaushakemuksia on käsitelty 78 kappaletta.
Tanskalaislehti Berlingsken mukaan korvauksen perusteena olleita rokotehaittoja olivat sydänpussin ja sydänlihaksen tulehdus, krooninen nokkosihottuma, keskushermoston tulehdustila sekä MOG-tauti, joka on keskushermostoon vaikuttava autoimmuunisairaus.
Vakavien haittavaikutusten, kuten sydänlihastulehduksen, arvioidaan liittyvän immuunijärjestelmän poikkeavaan reaktioon, jonka tarkkaa mekanismia tutkitaan edelleen, Euroopan lääkeviraton EMA:n mukaan.
Tanskan terveysviranomainen suositteli COVID-19-rokotuksia 12–15-vuotiaille kesäkuussa 2021. Marraskuussa 2021 suositus laajennettiin koskemaan myös 5–11-vuotiaita lapsia. Vaikka lasten riski sairastua vakavasti koronaviruksen aiheuttamaan tautiin arvioitiin pieneksi, rokotuksilla pyrittiin vähentämään viruksen leviämistä ja suojelemaan riskiryhmiä.
Myöhempi tutkimusnäyttö kuitenkin osoitti, että COVID-19-rokotteiden kyky vähentää koronataudin tarttumista ja leviämistä oli rajallinen ja heikkeni ajan myötä, eikä rokotus estänyt viruksen leviämistä kokonaan.
Nykyisin Tanskan terveysviranomainen suosittelee covid-19-rokotetta ensisijaisesti 65 vuotta täyttäneille sekä nuoremmille henkilöille, joilla on suurentunut riski sairastua vakavaan covid-19-tautiin. Suomessa 5–11-vuotiaiden osalta koronarokotuksia suositeltiin aluksi ensisijaisesti vain riskiryhmille, mutta tarjottiin myös 12-15 vuotiaille.
COVID-19-rokotteista kertyi enemmän haittavaikutusilmoituksia kuin mistään aiemmasta rokotteesta useissa suurissa lääketurvajärjestelmissä, kuten Yhdysvaltain VAERSissa, Euroopan EudraVigilancessa ja WHO:n VigiBase-järjestelmässä.
31 vuoden aikajaksolla VAERS-aineistoa analysoinut vertaisarvioitu tutkimus totesi, että vuonna 2021 haittailmoitusten määrä oli koko järjestelmän historian korkein, ja COVID-19-rokotteet muodostivat suurimman osan rokotehaittailmoituksista.
Suomessa COVID-19-rokotteista oli tehty joulukuun 2024 loppuun mennessä 2 717 lääkevahinkoilmoitusta. Suomen Keskinäinen Lääkevahinkovakuutusyhtiö on antanut 800 myönteistä korvauspäätöstä ja hylännyt 1 806 hakemusta. Korvauspäätöksistä 22 prosenttia koski allergisia reaktioita, 20 prosenttia sydän- ja verisuonioireita (yleisin sydänlihastulehdus), 20 prosenttia yleisoireita, 18 prosenttia neurologisia oireita ja 10 prosenttia immuunijärjestelmähäiriöitä. Lapsien osuutta myönnettyihin rokotehaittakorvauksiin ei ole tiedossa.
COVID-19:n mRNA-injkektiot toimivat siten, että ne ohjaavat elimistön soluja tuottamaan tilapäisesti koronaviruksen piikkiproteiinia, mikä käynnistää immuunivasteen. mRNA-rokotteet eroavat perinteisistä rokotteista siten, etteivät ne sisällä heikennettyä tai inaktivoitua taudinaiheuttajaa, vaan geneettisen ohjeen piikkiproteiinin valmistamiseksi elimistössä.
Piikkiproteiinia löytyi kasvaimista vuosia rokotusten jälkeen – syöpätutkija vaatii lisätutkimuksia
Kreikan tuomioistuin määräsi Kreikan valtion korvaamaan 300 000 euroa rokotekuolemasta
