Kreikassa tuomioistuin on antanut päätöksen, jolla Kreikan valtio velvoitetaan maksamaan 300 000 euron korvaukset COVID-19-injektion jälkeen kuolleen naisen omaisille. Tapaus liittyy rokotusten haittavaikutuksiin sekä valtioiden vastuuseen kansallisissa rokotusohjelmissa.
Päätös annettiin Ateenassa käsitellyssä oikeusjutussa, jossa arvioitiin keski-ikäisen naisen kuolemaa pian koronarokotuksen jälkeen. Oikeudessa esitetyn lääketieteellisen näytön perusteella tuomioistuin katsoi, että kuolemantapauksen ja AstraZenecan COVID-19-rokotteen välillä oli riittävä syy-yhteys korvausvastuun syntymiseksi. Asiasta uutisoi Irish Sun-lehti.
Riittävän vahva yhteys rokotteen ja kuoleman välillä
Ateenan oikeuden ratkaisussa painotettiin, että kyseessä ei ole yleinen linjaus kaikkia rokotuksia koskien, vaan tapauskohtainen arvio. Ratkaisu perustui esitettyyn lääketieteelliseen selvitykseen, joka tuomioistuimen mukaan osoitti riittävän vahvan yhteyden rokotteen ja kuoleman välillä. Tällaisissa tapauksissa todistusaineisto on keskeinen, ja pelkkä ajallinen yhteys rokotuksen ja haittatapahtuman välillä ei yleensä riitä korvausperusteeksi.
Tuomioistuin: haittatapaukset kuuluvat valtiolle
Tapauksen keskiössä oli valtion vastuu rokotuskampanjan seurauksista. Kreikan valtio puolustautui oikeudessa toteamalla, että rokottautuminen oli vapaaehtoista, eikä siten synnytä valtiolle automaattista korvausvelvollisuutta. Tuomioistuin ei kuitenkaan hyväksynyt tätä argumenttia, vaan arvioi rokotusohjelman olleen osa valtion toteuttamaa kansanterveyspolitiikkaa, jolloin vastuu rokotehaittatapauksista voi kuulua valtiolle.
Monissa maissa valtiot, terveysviranomaiset ja poliitikot suosittelivat koronarokotteita tutkittuina ja turvallisina. Kreikassakin käyttöön otettiin tiukkoja rajoitustoimia; rokottamattomilta rajoitettiin pääsyä moniin paikkoihin pandemian aikana. Esimerkiksi ravintoloihin, kahviloihin, tapahtumiin ja osaan palveluista vaadittiin rokotustodistus tai muu terveystodistus. Kreikan terveysministeriön linjaamilla toimilla pyrittiin vähentämään tartuntoja ja suojaamaan terveydenhuoltoa. Tietyille ryhmille, kuten terveydenhuollon työntekijöille, asetettiin rokotusvelvoite ja rokottamattomiin kansalaisiin kohdistettiin rajoituksia ja jopa taloudellisia sanktioita. Myös julkisessa keskustelussa ja mediassa rokottautumista painotettiin voimakkaasti, ja rokotteista kieltäytyviä kritisoitiin rajusti, mikä aiheutti vakavaa sosiaalista ja psykologista kuormitusta.
Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että rokote ei estänytkään tartunnan saamista eikä tartuttamista eteenpäin. Pfizerillä ei ollut rokotteen lanseeraamisen aikaan ollut tietoa pysäyttääkö rokote tartuttamista eteenpäin.
Kannustava oikeuden päätös rokotteen uhreille
Ateenan tuomioistuimen päätös voi rohkaista vastaaviin korvausvaatimuksiin Kreikassa ja muuallakin Euroopassa. Kuitenkin oikeudelliset asiantuntijat korostavat, että vastaavien tapausten menestyminen edellyttää poikkeuksellisen vahvaa lääketieteellistä näyttöä syy-yhteydestä. Näytön saaminen edellyttää puolueetonta lääketieteellistä tutkimusta.
Tapaus nostaa esiin eettisen kysymyksen siitä, miten yhteiskunnat tasapainottavat ja käsittelevät rokotusohjelmien hyödyt ja haitat, jopa rokotteesta aiheutuneet kuolemat. Uuden teknologian mRNA-injektioita käytettiin keinona pandemian hallinnassa, mutta niistä aiheutuneet vakavat haittatapaukset voivat johtaa monimutkaisiin oikeudellisiin ja eettisiin kysymyksiin valtion vastuusta ja korvausvelvollisuudesta.
Asiantuntijat edelleen väittävät, että COVID-19-rokotteet ovat tutkimusten ja seurannan perusteella pääosin turvallisia, vaikka ympäri maailmaa ihmiset ovat kertoneet rokotetta nopeasti seuranneista vakavista sairastumisista, myös kuolemista- lasten ja nuortenkin. AstraZenecan rokotteeseen on liittynyt harvinainen veren hyytymishäiriö (VITT), joka WHO:n mukaan voi aiheuttaa veritulppia (aivolaskimotukos, keuhkoveritulppa ja laskimotukos), aivoverenvuotoja sekä vakavia allergisia reaktioita, ja joissakin tapauksissa nämä voivat johtaa kuolemaan.
MAINOS:
