Suomalaiset suhtautuvat varauksella EU:n rahoituksen kasvattamiseen ja erityisen kielteisesti unionin suoraan verotusoikeuteen. Sen sijaan EU-tuille halutaan nykyistä tiukemmat oikeusvaltio- ja talousehdot, kertoo EVAn ja Sitran kysely.
Lähes kolme neljästä suomalaisesta olisi valmis leikkaamaan EU-jäsenmaan saamia tukia välittömästi, jos maan oikeusvaltiokehitys heikkenisi merkittävästi.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ja Sitran keväällä tekemässä kyselyssä tätä kannatti 72 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli kahdeksan prosenttia.
Myös talousuudistusten toteuttaminen haluttaisiin sitoa nykyistä tiukemmin EU-rahoitukseen. Tätä kannatti 65 prosenttia vastaajista ja vastusti kahdeksan prosenttia.
”Suomalaiset edellyttävät, että jäsenmaat toimivat sovituissa raameissa. EU-tukia hyödyntäviltä jäsenvaltioilta odotetaan sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista että vastuuta talousuudistuksista”, EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo.
EU:n suora verotusoikeus ei saa kannatusta
Kyselyn perusteella suomalaiset eivät kuitenkaan ole valmiita antamaan EU:lle vapaata valtakirjaa uusien tulojen hankkimiseen.
Vain kahdeksan prosenttia suhtautui myönteisesti ajatukseen, että EU saisi oikeuden kantaa veroja suoraan jäsenmaiden kansalaisten ansio- ja pääomatuloista. Kielteisesti ajatukseen suhtautui 66 prosenttia.
Myönteisimmin vastaajat suhtautuivat EU:n ulkopuolelta tulevan tuonnin tullimaksujen korottamiseen. Sitä kannatti 45 prosenttia.
”Suomalaiset tunnistavat tarpeen vahvistaa Euroopan unionin toimintaa, mutta avoin valtakirja EU:n menojen ja verotuksen kasvattamiseen ei saa kannatusta. Rahalle halutaan selkeä käyttötarkoitus ja rahoituksen saajille tiukat ehdot”, EVAn EU-asiantuntija Päivi Wood toteaa.
Puolustukseen yhteisvelkaa hyväksytään muita tarkoituksia enemmän
EU:n yhteisvelkaan suhtautuminen riippuu kyselyn mukaan voimakkaasti siitä, mihin rahat käytettäisiin.
Yleisenä EU:n lisärahoituksen keinona yhteisvelkaan suhtautui myönteisesti 23 prosenttia ja kielteisesti 35 prosenttia vastaajista.
Puolustustarkoituksiin otettava yhteisvelka sai enemmän kannatusta. Sen hyväksyisi 47 prosenttia suomalaisista, kun 25 prosenttia suhtautui myös puolustusvelkaan kielteisesti.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Samalla 49 prosenttia vastaajista katsoi, että EU:n pitäisi kyetä merkittäviin uusiin turvallisuus- ja teknologiainvestointeihin, vaikka se tarkoittaisi jäsenmaille suurempia jäsenmaksuja.
EVAn ja Sitran EU-asennetutkimukseen vastasi 2 047 suomalaista. Tulosten ilmoitettu virhemarginaali on koko väestön tasolla noin 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
