Presidentti Alexander Stubb kertoo Suomen ja Ukrainan olevan lähellä sopua drooniyhteistyöstä ja arvioi, että 90 prosenttia droonituotannosta menee Ukrainaan ja kymmenen prosenttia jää Suomeen. Suomalainen valtion enemmistöomisteinen Patria suunnittelee droonituotannon käynnistämistä Suomessa yhdessä ukrainalaisen taisteludroonivalmistajan kanssa. Suomen voimassa olevasta lainsäädännöstä löytyy kuitenkin hyökkäyskelpoisia ilma-aluksia koskeva puolueettomuusmääräys, joka nostaa suunnitelmien ylle vaikean juridisen kysymyksen.
Presidentti Alexander Stubb kertoi Kiovan-vierailullaan Suomen ja Ukrainan valmistelemasta laajasta puolustusyhteistyöstä. Droonit ovat siinä merkittävässä asemassa.
Stubb sanoi puolustusyhteistyön käsittävän viisi osa-aluetta: meren, ilman, maan, kyberin ja avaruuden.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Sen jälkeen presidentti esitti huomattavan arvion tulevasta droonituotannosta:
”Luulen, että 90 prosenttia droonituotannosta menee Ukrainaan ja kymmenen prosenttia tuotannosta jää Suomeen.”
Stubb kuvaili järjestelyä molempia osapuolia hyödyttäväksi ja vertasi sitä Tanskan malliin.
Kyse ei siis presidentin omien puheiden perusteella ole pienestä sivuhankkeesta. Suomen ja Ukrainan välille rakennetaan puolustusyhteistyötä, jossa droonituotannolla on merkittävä rooli ja jossa Stubbin arvion mukaan tuotannosta 90 prosenttia menisi Ukrainaan.
Patria aikoo käynnistää ukrainalaisten droonien tuotantoa Suomessa
Stubbin puheiden rinnalla suomalaisessa puolustusteollisuudessa tapahtuu jo konkreettisia asioita.
Valtion enemmistöomisteinen Patria ilmoitti 23. elokuuta solmineensa ukrainalaisen Center of Unmanned Technologies LLC:n eli General Cherryn kanssa aiesopimuksen.
Patria kertoo suoraan, että yhteistyön osana yhtiö suunnittelee droonituotannon käynnistämistä Suomessa.
Yhteistyökumppani General Cherry ei valmista vain tiedusteluun tai muuhun ei-aseelliseen käyttöön tarkoitettuja lennokkeja.
Patrian oman tiedotteen mukaan ukrainalaisyhtiö on erikoistunut muun muassa iskukykyisiin FPV-drooneihin, valokuituohjattuihin drooneihin, ilmamaalien torjuntaan tarkoitettuihin drooneihin sekä kiinteäsiipisiin miehittämättömiin ilma-aluksiin.
Kyse on siis aivan konkreettisesti sotilaskäyttöön tarkoitettujen miehittämättömien järjestelmien valmistajasta.
Tässä kohtaa Stubbin ajama drooniyhteistyö ja Suomessa suunniteltava tuotanto törmäävät vähintäänkin selvitystä vaativaan kohtaan Suomen voimassa olevassa lainsäädännössä.
Suomen lainsäädännössä on edelleen hyökkäyskelpoisia ilma-aluksia koskeva määräys
Asetus puolueettomuusmääräyksistä (194/1963) ei ole kadonnut Suomen säädöksistä. Asetuksen 19 §:ssä säädetään nimenomaan hyökkäyskelpoisista ilma-aluksista.
Pykälän mukaan:
”Ilma-alus, joka on hyökkäyskelpoinen tai joka kuljettaa mukanaan sellaisia tarvikkeita, joiden paikoilleen asentaminen tai käyttäminen saattaisi sen hyökkäyskelpoiseksi, älköön lähtekö Suomen alueelta, jos on syytä olettaa ilma-alusta käytettävän sotaa käyvää valtiota vastaan.”
Sanamuoto on vaikea sivuuttaa, kun Suomessa suunnitellaan yhteistyötä ukrainalaisen iskudrooneja valmistavan yrityksen kanssa ja presidentti itse puhuu siitä, että 90 prosenttia droonituotannosta menisi Ukrainaan.
Ukraina on parhaillaan sodassa Venäjän kanssa. Siksi kysymys on varsin yksinkertainen: Miten Suomessa valmistettavien sotilaallisten droonien toimittaminen Ukrainaan suhteutuu puolueettomuusasetuksen 19 §:ään?
Myös rikoslaki tuntee puolueettomuusmääräysten rikkomisen
Kyse ei ole pelkästään siitä, että jostain 1960-luvun säädöskokoelmasta löytyisi historialliseksi jäänyt sanamuoto. Suomen rikoslain 12 luvun 10 §:ssä säädetään edelleen puolueettomuusmääräysten rikkomisesta. Pykälän mukaan Suomen suhtautumisesta sotaa käyviin vieraisiin valtioihin annettujen puolueettomuusmääräysten rikkomisesta voidaan tuomita sakkoon tai enintään vuodeksi vankeuteen.
Myös aluevalvontalain 43 § toteaa edelleen, että keskenään sodassa oleviin vieraisiin valtioihin sovellettavista puolueettomuusmääräyksistä säädetään erikseen.
Tämä ei vielä tarkoita, että Stubb, Patria tai joku muu olisi syyllistynyt rikokseen. Mutta se tekee kysymyksestä huomattavasti vakavamman kuin pelkän vanhan ja merkityksettömäksi jääneen asetustekstin ihmettelyn.
Stubb ja Patria vaikean lakikysymyksen edessä
Puolueettomuusasetuksen olemassaolosta ei siis ole epäselvyyttä. Ratkaiseva juridinen kysymys on sen soveltaminen Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan.
Asetuksen soveltamista koskevassa järjestelmässä on historiallisesti ollut keskeinen rooli tasavallan presidentillä: puolueettomuusmääräysten soveltaminen sotaa käyviin valtioihin kytkeytyy siihen, mistä ajankohdasta ne määrätään sovellettaviksi.
Tästä syntyy nykyisessä tilanteessa presidentti Stubbille erityisen kiusallinen kysymys.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Suomen presidentti ajaa Ukrainan kanssa puolustusyhteistyötä ja kertoo julkisesti arviostaan, jonka mukaan 90 prosenttia droonituotannosta menee Ukrainaan.
Samaan aikaan Suomen voimassa olevassa oikeudessa on puolueettomuusmääräys, jonka 19 § käsittelee nimenomaan hyökkäyskelpoisen ilma-aluksen lähtemistä Suomen alueelta tilanteessa, jossa sitä on syytä olettaa käytettävän sotaa käyvää valtiota vastaan.
Myöskään Patria ei voi jäädä kysymyksen ulkopuolelle.
Yhtiö kertoo itse suunnittelevansa droonien tuotannon käynnistämistä Suomessa ukrainalaisen valmistajan kanssa. Patrian oman kuvauksen mukaan kyseinen valmistaja valmistaa muun muassa iskukykyisiä FPV-drooneja.
