Miten koronaviruksen piikkiproteiinia voi löytyä kasvainkudoksesta vielä vuosia pandemian ja rokotuskampanjoiden alkamisen jälkeen? Kysymys nousi esiin Yhdysvaltain senaatin kuulemisessa, jossa Brownin yliopiston syöpätutkija Wafik El-Deiry vaati havaintojen perusteellista selvittämistä.
Yhdysvaltain senaatin turvallisuus- ja hallintoasioiden valiokunnan tutkinta-alavaliokunta käsitteli kesäkuussa koronarokotusten mahdollisia yhteyksiä syöpään.
Wisconsinia edustavan republikaanisenaattori Ron Johnsonin johtaman kuulemisen otsikkona oli suorasukaisesti ”Koronainjektioiden mahdolliset syöpää aiheuttavat mekanismit sekä hyökkäykset tieteellisiä julkaisuja ja tutkimusta vastaan”.
Kuultavien joukossa oli Brownin yliopiston Legorreta Cancer Centeriä johtava lääkäri ja syöpätutkija Wafik El-Deiry, joka on tutkinut yli 30 vuoden ajan erityisesti soluja syövältä suojaavaa p53-proteiinia.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
”Miten se päätyy kasvaimeen?”
Sosiaalisessa mediassa leviävällä videolla Johnson nostaa esiin raportit, joiden mukaan piikkiproteiinia on tunnistettu joidenkin potilaiden kasvainkudoksesta.
”Miten se päätyy kasvaimeen, kasvavaan solumassaan, jonka soluissa on tätä piikkiproteiinia?” Johnson kysyi.
El-Deiryn mukaan kysymykseen ei tällä hetkellä ole varmaa vastausta. Hän piti kuitenkin mahdollisena selityksenä sitä, että elimistössä säilyvä rokotteen muokattu RNA tai muu siihen liittyvä biologinen materiaali voisi joissakin tilanteissa johtaa piikkiproteiinin ilmentymiseen myös kasvainsoluissa.
Tutkijan vastaus oli kuitenkin nimenomaan hypoteesi, ei osoitettu tapahtumaketju. Senaattorin esittämä ajatus vuosia elimistössä kiertävästä rokote-RNA:sta oli sekin kysymys, ei kuulemisessa vahvistettu tutkimustulos.
LUE MYÖS: Helsingin yliopistossa löydettiin keino näännyttää aggressiivisia rintasyöpäsoluja
Tutkijat kokosivat 333 potilastapausta
El-Deiry ja Tuftsin yliopiston professori Charlotte Kuperwasser julkaisivat tammikuussa 2026 Oncotarget-lehdessä katsauksen, johon koottiin koronarokotusten tai koronavirusinfektion jälkeen raportoituja syöpätapauksia.
Katsaukseen hyväksyttiin 69 julkaisua. Niihin sisältyi 66 potilastason raporttia, joissa käsiteltiin yhteensä 333:a potilasta 27 maasta. Lisäksi tutkijat tarkastelivat kolmea laajempaa väestötason aineistoa.
Raportoiduissa tapauksissa esiintyi muun muassa lymfoomia, leukemioita, rinta- ja keuhkosyöpiä, melanoomia, sarkoomia, haimasyöpää sekä aivokasvaimia. Joissakin tapauksissa huomio kiinnittyi syövän nopeaan etenemiseen, aiemmin hallinnassa olleen sairauden uusiutumiseen tai kasvaimen ilmaantumiseen rokotuskohdan tai sitä lähellä olevien imusolmukkeiden alueelle.
Valtaosa katsaukseen sisältyneistä julkaisuista käsitteli rokotusten jälkeen todettuja tapahtumia. Mukana oli kuitenkin myös koronavirusinfektion jälkeen ilmaantuneita syöpiä sekä tapauksia, joissa potilaalla oli ollut sekä rokotus että infektio.
Piikkiproteiinia havaittiin kasvainkudoksessa
El-Deiry kertoi senaatille, että joissakin julkaistuissa tapauksissa piikkiproteiinia oli tunnistettu itse kasvainkudoksesta.
Mainos
Yhdessä katsauksessa käsitellyssä tapausselostuksessa rintasyövän ihoetäpesäkkeen soluista löytyi piikkiproteiinia mutta ei koronaviruksen nukleokapsidiproteiinia. Tutkijat pitivät tätä viitteenä siitä, että havaittu proteiini saattoi olla rokoteperäistä.
Yksittäinen kudosvärjäys ei kuitenkaan osoita, että piikkiproteiini olisi synnyttänyt kasvaimen. Se ei myöskään ratkaise yleisellä tasolla sitä, kuinka pitkään rokotteen lähetti-RNA tai sen tuottama proteiini voi säilyä eri kudoksissa.
LUE MYÖS: Faucin päiväkirja: ”Italiassa 99 %:lla kuolleista oli ”muu sairaus”.
El-Deiry: Havainnot on tutkittava vakavasti
El-Deiryn mukaan aihetta ei pitäisi sivuuttaa sillä perusteella, että monet julkaisut ovat yksittäisiä tapausselostuksia. Hänen mukaansa poikkeukselliset tapaukset voivat muodostaa varhaisen turvallisuussignaalin, jonka merkitys voidaan selvittää vain laajemmilla väestö-, kudos- ja laboratoriotutkimuksilla.
Hän kertoi tunnistaneensa vuoden 2025 syksyyn mennessä lähes 70 julkaisua, joissa kuvattiin yli 300 rokotusten jälkeen raportoitua syöpätapausta.
”Nämä havainnot edellyttävät vakavaa tieteellistä tutkimusta”, El-Deiry totesi kirjallisessa lausunnossaan.
Tutkijat nostivat katsauksessaan mahdollisiksi tutkimuskohteiksi immuunijärjestelmän häiriöt, piikkiproteiinin vaikutukset solujen stressi- ja DNA-vaurioreitteihin sekä rokotteiden valmistuksessa syntyvät DNA-jäämät. Heidän mukaansa nämä ovat kuitenkin vasta biologisesti mahdollisiksi ehdotettuja mekanismeja.
Katsauksessa todetaan suoraan, ettei mikään nykyinen tutkimus ole osoittanut koronarokotteen tai sen ainesosien aiheuttavan syöpäsolun muodostumista. Myöskään eläinkokeissa ei ole osoitettu rokotuksen edistävän kasvainten kasvua.
Onkologijärjestö kiistää kliinisen näytön syöpäriskistä
Kuulemisessa esitettiin myös täysin vastakkainen arvio.
Yhdysvaltain kliinisen onkologian järjestöä edustanut Julie Gralow sanoi, ettei mRNA-koronarokotteiden ole kliinisesti osoitettu aiheuttavan syöpää. Hänen mukaansa syövän kehittyminen on yleensä useita geneettisiä ja solutasolla tapahtuvia muutoksia vaativa vuosien tai vuosikymmenten prosessi.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Gralow muistutti myös, että syöpä on erittäin yleinen sairaus. Kun satoja miljoonia ihmisiä rokotetaan, syöpiä todetaan väistämättä rokotusten jälkeen pelkän ajallisen sattuman seurauksena. Ajallinen yhteys ei siten vielä kerro syy-yhteydestä.
Senaatin kuuleminen ei ratkaissut kysymystä rokotusten ja raportoitujen syöpätapausten mahdollisesta yhteydestä. Se nosti kuitenkin julkisuuteen kysymyksen, jota El-Deiryn mukaan ei pitäisi sulkea tutkimuksen ulkopuolelle: miksi piikkiproteiinia on havaittu joissakin kasvainkudoksissa, mistä se on peräisin ja onko havainnolla vaikutusta kasvaimen syntyyn tai etenemiseen?
