Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että MYC-proteiinia runsaasti tuottavat rintasyöpäsolut tulevat riippuvaisiksi glutamiinista. Kahden tutkimuslääkkeen yhdistelmä hidasti kasvainten kasvua hiirillä, mutta menetelmää ei ole vielä kokeiltu ihmisillä.
Aggressiivisista rintasyöpäsoluista on löydetty aineenvaihduntaan liittyvä heikkous, jota voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää uudenlaisessa täsmähoidossa.
Cell Reports -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen taustalla on MYC-niminen syöpägeeni. MYC edistää syöpäsolujen kasvua ja jakautumista, ja se on yliaktiivinen yli 70 prosentissa kaikista syövistä. Proteiiniin suoraan vaikuttavaa hyväksyttyä syöpälääkettä ei kuitenkaan ole onnistuttu kehittämään.
Helsingin yliopiston tutkijat lähestyivät ongelmaa eri suunnasta. Sen sijaan, että he olisivat yrittäneet estää itse MYC-proteiinia, he selvittivät, miten proteiini muuttaa syöpäsolujen energiantuotantoa.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Syöpäsolujen energiankulutus kasvoi
Tutkimuksessa havaittiin, että MYC-proteiinia runsaasti tuottavien syöpäsolujen mitokondriot eli solujen energiantuotannosta vastaavat rakenteet toimivat tavallista vilkkaammin.
Samalla MYC muutti solujen aineenvaihduntaa siten, että solujen sitruunahappokierto alkoi käyttää energian ja rakennusaineiden lähteenä glukoosin sijasta yhä enemmän glutamiinia. Glutamiini on aminohappo, jota solut tarvitsevat muun muassa kasvuun ja uusiutumiseen.
Terveet solut pystyvät tavallisesti vaihtamaan käyttämiään energianlähteitä. MYC-proteiinia voimakkaasti ilmentävät syöpäsolut muuttuivat sen sijaan riippuvaisiksi glutamiinista.
”Syöpäsolu rakentaa itse itselleen ansan”, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja Johanna Anttila kuvailee Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Mainos
Kaksi tutkimuslääkettä iski samaan heikkouteen
Tutkijat yhdistivät kaksi kokeellista lääkeainetta. Toinen esti mitokondrioiden energiantuotantoon osallistuvan kompleksin I toimintaa ja toinen vaikeutti glutamiinin hyödyntämistä.
Yhdistelmä aiheutti niin sanotun synteettisen letaalin vaikutuksen: kumpikaan häiriö ei välttämättä yksin riittänyt tappamaan syöpäsoluja, mutta yhdessä ne iskivät MYC-proteiinia runsaasti tuottavien solujen elintärkeään riippuvuuteen.
Hoito esti kasvainten kasvua soluviljelmissä ja vähensi kasvainten kasvua aggressiivista MYC-korkeaa rintasyöpää jäljittelevissä hiirimalleissa. Tutkimuksen mukaan vaikutus oli voimakkaampi MYC-proteiinia runsaasti tuottavissa syöpäsoluissa kuin soluissa, joissa MYC:n aktiivisuus oli vähäisempää.
Hoito voitaisiin kohdentaa kasvainnäytteen perusteella
Mikäli löydöstä onnistutaan myöhemmin kehittämään ihmisille soveltuva hoito, potilaat voitaisiin valita kasvainnäytteen perusteella. MYC-geenin aktiivisuus voidaan mitata kasvaimesta, jolloin hoitoa annettaisiin vain potilaille, joiden syöpäsoluissa MYC toimii erityisen voimakkaasti.
Tutkimusprofessori Juha Klefström korostaa kuitenkin, että kyseessä on vasta ensimmäinen askel. Tulokset perustuvat soluviljelmiin ja hiirikokeisiin, eikä hoidon turvallisuutta tai tehoa rintasyöpäpotilailla vielä tunneta.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkijoiden seuraavana tavoitteena on löytää kahden lääkkeen yhdistelmän tilalle yksi lääkeaine, joka pystyisi hyödyntämään samaa aineenvaihdunnallista heikkoutta. Helsingin yliopistossa on jo käynnistetty tähän tähtääviä lääkekehityshankkeita.
