Ruotsissa lähes puolet valtion toimitus- ja siirtymätuesta kohdistui vuonna 2025 mediayhtiöihin, joissa Bonnier-konsernilla on omistusosuus. Samaan aikaan mediajätti teki ennätyksellisen miljardivoiton. Suomen mediakartelli puolestaan herättää kysymyksiä paitsi julkisesta rahoituksesta, myös toimittajien tasavertaisesta pääsystä poliittisen päätöksenteon äärelle.
Ruotsalainen Frihetsnytt on nostanut Aamun lähetyksesään esille maan mediatuen jakautumisen ja arvostellut voimakkaasti sitä, kuinka suuri osa veronmaksajien rahoista ohjautuu jo ennestään vaikutusvaltaisille mediakonserneille.
Keskustelun keskiössä on Bonnier, yksi Pohjoismaiden suurimmista mediakonserneista.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Samnyttin selvityksen mukaan Bonnierin kokonaan omistamat lehdet saivat vuonna 2025 noin 273 miljoonaa Ruotsin kruunua valtion mediatukea.
Kun mukaan lasketaan myös Bonnierin osaomistamat Gota Media ja Erna Media, summa nousee selvityksen mukaan noin 395 miljoonaan kruunuun eli lähes 48 prosenttiin toimitus- ja siirtymätuesta.
Koko summa ei siis ole Bonnierille suoraan maksettua tukea, vaan siihen sisältyvät myös osaomisteisten yritysten saamat tukirahat.
Ruotsin mediakartelli – seitsemän konsernia sai kolme neljäsosaa tuista
Ruotsin mediaviranomainen Mediemyndigheten vahvistaa raportissa, että Bonnier oli vuosina 2024–2026 maan suurin yksittäinen mediatuen saaja.
Viranomaisen oman konsernijaottelun mukaan Bonnierin osuus toimitus- ja siirtymätuesta oli noin 30 prosenttia vuosittain.
Seitsemän suurinta mediakonsernia sai yhteensä noin 75 prosenttia kyseisistä tuista.
Mediakartellin rakenteen taustalla on myös voimakas omistuksen keskittyminen.
Vuonna 2000 Bonnier oli hallitseva sanomalehtiomistaja 36 ruotsalaisessa kunnassa. Nykyisin vastaava määrä on noussut 129 kuntaan eli lähes 45 prosenttiin maan kunnista.
Myös Ruotsin mediaviranomainen on todennut maan uutismarkkinoiden omistuksen keskittyvän yhä harvemmille toimijoille.
Miljardivoitot eivät estä valtiontukien saamista
Bonnier Newsin oman tulostiedotteen mukaan konserni teki vuonna 2025 ennätyksellisen 1,08 miljardin Ruotsin kruunun liikevoiton.
Edellisvuonna vastaava tulos oli 836 miljoonaa kruunua.
Myös Bonnier News Localin tulos nousi 75 miljoonasta 261 miljoonaan kruunuun. Sen vuoden 2025 tulokseen sisältyi noin 250 miljoonaa kruunua valtion mediatukituloja.
Frihetsnytt arvostelee sitä, että suuret mediakonsernit voivat saada huomattavaa julkista rahoitusta samalla, kun pienemmät riippumattomat mediat joutuvat toimimaan ilman vastaavaa tukea.
Lähetyksessä Frihetsnyttin edustaja kertoo, ettei media itse saa Ruotsin valtion mediatukea.
Suomessa mediakartelli ulottuu myös poliittiseen tiedonsaantiin
Suomessa mediakartellin kohdistuva arvostelu ei rajoitu pelkästään mediayhtiöiden omistukseen tai julkiseen rahoitukseen.
Posi TV on arvostellut erityisesti Julkisen sanan neuvoston (JSN) asemaa sekä viranomaisten käytäntöjä, joissa JSN piiriin kuuluminen voi vaikuttaa toimittajille tarjottaviin mahdollisuuksiin.
JSN on suomalaisen median itsesääntelyelin, jonka toimintaan ovat sitoutuneet muun muassa Yleisradio, MTV, Sanoma Media Finland sekä useat media-alan järjestöt.
JSN:n toimintaa rahoittavat sekä media-alan yhteisöt että Suomen valtio.
JSN:n vuoden 2024 vuosikertomuksen mukaan oikeusministeriön valtionavustus oli tuolloin 135 000 euroa, mikä vastasi 29 prosenttia rahoituksesta.
Vuodelle 2025 valtionavustuksen budjetoitiin pienenevän 102 000 euroon eli noin 20 prosenttiin JSN:n rahoituksesta.
JSN-järjestelmään kuuluminen ei tarkoita, että jokainen siihen sitoutunut tiedotusväline saisi suoraan valtiontukea. Ongelmallista on kuitenkin sen, että valtion osittain rahoittaman itsesääntelyjärjestelmän jäsenyydestä voi tulla myös julkisesti rahoitettujen journalististen etujen saamisen edellytys.
EU-parlamentin matka-avustukset rajattu JSN-medioille
Konkreettinen esimerkki löytyy Euroopan parlamentin Suomen-toimiston toiminnasta.
Suomen-toimiston mukaan Euroopan parlamentti maksaa toimittajien kohtuulliset matkakustannukset ja majoituksen Brysselissä järjestettävälle toimittajamatkalle.
Matka-apurahoja myönnetään kuitenkin ainoastaan toimittajille, jotka työskentelevät JSN piiriin kuuluville medioille.
Muiden medioiden toimittajat voivat osallistua matkalle, mutta joutuvat maksamaan kustannukset itse tai työnantajansa rahoituksella.
Tämä asettaa eri medioiden toimittajat taloudellisesti erilaiseen asemaan.
Posi TV uutisoi jo huhtikuussa 2026, että Euroopan parlamentin Suomen-toimisto oli evännyt sen toimittajan osallistumisen etäyhteydellä järjestettävään lehdistötilaisuuteen.
LUE MYÖS: Euroopan parlamentin Suomen-toimisto syrjii medioita – Posi TV haastaa käytännön
Toimiston ilmoittama peruste oli se, että tilaisuus oli tarkoitettu JSN:n piiriin kuuluvien medioiden edustajille.
Kyseessä ei siis ole ainoastaan mediakentän sisäinen erimielisyys, vaan myös kysymys siitä, millaisia osallistumis- ja rahoitusehtoja EU:n toimielin soveltaa eri tiedotusvälineisiin.
Myös valtioneuvoston akkreditointikäytännöt arvostelun kohteena
Suomessa on arvosteltu myös toimittajien mahdollisuuksia osallistua valtioneuvoston tiedotustilaisuuksiin ja haastatella poliittisia päättäjiä.
Posi TV:n syyskuussa julkaistussa artikkelissa päätoimittaja Juha Korhonen arvosteli JSN:n ulkopuolisten medioiden asemaa valtioneuvoston akkreditoinneissa.
Posi TV esittämä kritiikki koskee tiedotusvälineiden toimintamahdollisuuksia sekä eri medioiden kohtelua.
Vapaiden medioiden haastattelupyynnöt jäävät usein vaille vastausta
Toinen merkittävä kysymys liittyy kansanedustajien, ministerien ja muiden poliittisten päättäjien tavoitettavuuteen.
Posi TV:n toimituksellisten kokemusten mukaan poliittisille päättäjille lähetetyt kommentti- ja haastattelupyynnöt jäävät lähes aina kokonaan vaille vastausta.
Kun toimittajia ei päästetä paikanpäälle, eivätkä he saa vastauksia kysymyksiinsä, myös heidän mahdollisuutensa tehdä poliittista vallankäyttöä valvovaa journalismia heikkenevät.
Kysymys on journalistisesti erittäin olennainen: onko poliittisten päättäjien tavoitettavuus käytännössä riippuvainen siitä, mitä tiedotusvälinettä toimittaja edustaa?
Vastaus on yksiselitteinen — kyllä.
Suomessa kysymys on myös siitä, kuka pääsee vallan äärelle
Ruotsissa mediakartellia koskeva keskustelu on keskittynyt etenkin mediakonsernien omistussuhteisiin ja valtiontukien jakautumiseen.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Suomessa Posi TV:n esittämä arvostelu ulottuu laajemmalle: julkisen rahoituksen lisäksi kysymys on EU:n toimielinten tarjoamista matka-avustuksista, lehdistötilaisuuksien osallistumisehdoista sekä poliittisen tiedonsaannin käytännöistä.
Muun muassa näistä syistä Posi TV pitää Suomen tilannetta erityisen ongelmallisena riippumattoman journalismin näkökulmasta.
