EU:n valtiovarainministerit kokoontuvat perjantaina 12. joulukuuta Brysselissä käsittelemään unionin tulevia talouspoliittisia ratkaisuja. Suomea kokouksessa edustaa valtiovarainministeri Riikka Purra. Keskustelujen ytimessä ovat Ukrainan rahoituksen jatko sekä digitaalisen euron ja eurokäteisen asemaa koskeva lainsäädäntöpaketti, joka vaikuttaa merkittävästi euroalueen maksujärjestelmien tulevaisuuteen, kerrotaan valtioneuvoston tiedotteessa.
Ukrainan rahoitus keskiössä
Ukrainan ja Venäjän välisten sotatoimien pitkittyminen on lisännyt Ukrainan tarvetta ulkopuoliselle talous- ja budjettituelle. Euroopan komissio esittää ratkaisuksi niin sanottua sotakorvauslainaa, jossa hyödynnetään EU:n rahoituslaitoksissa olevien Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen tuottoja. Suomi tukee mallia ja painottaa, että päätösten on synnyttävä nopeasti, jotta Ukrainan valtiontalouden perustoiminnot voidaan turvata myös ensi vuonna. Purran mukaan ratkaisu olisi nykytilanteessa toimivin ja jäsenmaille vähiten kuormittava.
Suomen tuki Ukrainalle rasittaa valtiontaloutta
Suomi on tukenut Ukrainaa sodan aikana merkittävillä summilla. Eri tukipakettien, humanitaarisen avun ja sotilaallisen materiaalituen yhteisarvo on kasvanut arviolta 3–5 miljardiin euroon. Tämä panostus – yhdistettynä heikentyneeseen talouskehitykseen – on ajanut Suomen julkisen talouden vaikeuksiin. Valtion velka kasvaa ennakoitua nopeammin, ja alijäämä ylittää EU:n sallitut rajat. Tämän vuoksi Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle, mikä tarkoittaa tiukempaa valvontaa ja velvoitetta esittää uskottava suunnitelma talouden tasapainottamiseksi.
Digitaalinen euro etenee lainsäädännössä
Kokouksen toinen suuri kokonaisuus koskee digitaalista euroa ja eurokäteisen asemaa. Ministerit arvioivat, millä mallilla digitaalinen euro otettaisiin käyttöön ja miten varmistetaan, että käteinen säilyy vahvana ja kaikille saavutettavana maksuvälineenä. Suomen kanta on, että digitaalinen euro toimii käteisen rinnalla, ei sen korvaajana. Neuvottelut ovat edenneet johdonmukaisesti, ja puheenjohtajamaa Tanska tavoittelee sopimuksen viimeistelyä suurlähettilästasolla vielä kuluvan vuoden aikana.
Digieuro kohtaa kasvavaa kritiikkiä
Digitaalinen euro on herättänyt laajaa keskustelua ja myös merkittävää kritiikkiä. Vaikka sen tavoitteena on tarjota turvallinen, keskuspankin takaama digitaalinen maksuväline, monet asiantuntijat nostavat esiin mahdollisia riskejä. Keskeinen huolenaihe liittyy yksityisyyteen: kansalaiset ja asiantuntijat pelkäävät maksutietojen kerääntyvän liiaksi yhden järjestelmän alle, mikä voisi antaa viranomaisille poikkeuksellisen laajan näkyvyyden ihmisten taloudelliseen toimintaan.
Pankkisektori varoittaa lisäksi, että digitaalinen euro voi siirtää talletuksia pois pankeista ja horjuttaa erityisesti pienempien pankkien vakautta. Samalla on epäselvää, kuinka laajasti kansalaiset ottaisivat uuden maksuvälineen käyttöön tilanteessa, jossa nykyiset maksutavat ovat jo toimivia ja laajasti käytettyjä. Kritiikin ydin on kysymys siitä, syntyykö todellista lisäarvoa vai lähinnä uusia riskejä ja kustannuksia ilman selkeitä hyötyjä.
EU:n talousnäkymät ja finanssipolitiikka tarkastelussa
Laajemmassa talouspoliittisessa keskustelussa ministerit perehtyvät EU:n talousnäkymiin, rahoitusmarkkinoiden tilanteeseen ja käynnissä oleviin sääntelyuudistuksiin. Asialistalla ovat myös sijoitusunionin kehittäminen ja Ukrainan ja Venäjän sodan vaikutukset eurooppalaiseen talouteen. Lisäksi euroalueen maiden alustavia talousarviosuunnitelmia arvioidaan suhteessa EU:n uusiin finanssipoliittisiin sääntöihin, jotka korostavat velkakestävyyttä ja investointien edellytysten vahvistamista.
Toimittaja
Juha Korhonen
