Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan Kanadan eutanasiaohjelman laajentaminen voisi tuottaa suuret säästöt Kanadan valtiolle.
Kanadassa lääketieteellisesti avustettua kuolemaa (MAID-ohjelma) tarkastelleella tutkimuksella arvioitiin, että avustetun kuolemisen ohjelman laajentaminen eli elämän lopettaminen ”haavoittuvissa” väestöryhmissä voisi tuottaa valtiolle yli miljardin Kanadan dollarin säästöt vuoteen 2047 mennessä, kertoo Document News.
Tutkimuksen laativat Western-yliopiston tutkijat Uzair Jamil ja Joshua M. Pearce. Se julkaistiin helmikuussa 2025 kuolema-aiheisessa julkaisussa OMEGA – Journal of Death and Dying.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä vapaaehtoisia, että myös tahdosta riippumattomia eutanasiaskenaarioita useissa väestöryhmissä, eli tahdonvastaista ihmisen elämän lopettamista.
Säästökohteena mielenterveyshäiriöiset, eläkeläiset, huumeiden käyttäjät, alkuperäiskansat
Tutkijat analysoivat ihmisryhmiä, jotka aiheuttavan yhteiskunnalle enemmän kustannuksia kuin niiden taloudellinen panos on. Näihin kuuluvat tutkimuksen mukaan vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivät henkilöt, eläkeläiset, asunnottomat, huumeiden käyttäjät sekä alkuperäiskansat.
Tahdosta riippumattomassa eutanasiaskenaariossa, jossa poistettavan henkilön ”suostumus kuolemaan on epäselvä tai puuttuu”, säästöt voisivat tutkimuksen mukaan nousta noin 1,27 miljardiin Kanadan dollariin pitkällä aikavälillä.
Eläkeläisten osalta tutkijat arvioivat taloudellisten hyötyjen ylittävän 1,2 miljardia Kanadan dollaria. jos osallistuminen ei perustu vapaaehtoisuuteen, eli toisin sanoen kyseessä olisi tahdonvastainen elämän lopettaminen.
Tutkimuksen mukaan säästöt syntyisivät terveydenhuollon, hoivapalvelujen ja eläkemaksujen pienentyvistä kustannuksista kulurasitteisien henkilöiden poistamisella.
Järjestelmän laillisuutta pohditaan.
Tutkijat nostavat esiin eettisiä huolenaiheita: taloudelliset kannustimet voivat luoda tilanteen, jossa valtio alkaisi suosia eutanasiaa terveyden ja sairaanhoidon sijaan. Tutkimuksessa puhutaan muun muassa ”syvästi huolestuttavasta eettisestä dilemmasta” ja varoitetaan taloudellisten tekijöiden muuttumisesta piileväksi painostuksen lähteeksi.
Mainos
Tutkimus ei ole poliittinen ohjelma tai virallinen suositus, vaan akateeminen analyysi, jolla tutkittiin taloudellisia vaikutuksia MAiD-järjestelmän voimakkaalla laajentamisella. Tutkimus julkaistiin ilman ilmoitettua ulkopuolista tutkimus- tai julkaisurahoitusta.
Kanadalla maailman laajin eutanasiaohjelma
Eutanasia oli aiemmin kielletty Kanadan rikoslaissa eräänä tahallisena henkirikoksen muotona. Kielto kumottiin helmikuussa 2015 Kanadan korkeimman oikeuden päätöksellä. Päätöksen mukaan ”kelpoisilla” aikuisilla, joilla on vakava ja parantumaton lääketieteellinen tila, on oikeus lääkäriavusteiseen kuolemaan.
Pääministeri WEF:in Nuori Globaali Johtaja Justin Trudeaun hallitus laillisti lääkäriavusteisen kuoleman vuonna 2016. Tämän jälkeen etanasian kelpoisuusehtoja on useaan otteeseen laajennettu. Vuonna 2024 MAID-kuolemia raportoitiin 16 499, noin 5,1 prosenttia kaikista kuolemista. Järjestelmä on yksi maailman laajimmista ja sitä käytetään kaikissa Kanadan provinsseissa terveydenhuollon osana.
Alun perin järjestelmä esiteltiin rajattuna vaihtoehtona vain kuolemansairaille potilaille. Vuonna 2021 poistettiin vaatimus siitä, että luonnollisen kuoleman olisi oltava kohtuudella ennakoitavissa. Samalla ohjelma laajennettiin koskemaan myös henkilöitä, joilla on kroonisia sairauksia tai vammoja, vaikka heidän sairautensa eivät olisi kuolemaan johtavia.
Muutos loi perustan myös mielenterveyssairauksien hyväksymiselle perusteeksi MAiD-”palvelun” saamiselle. Tämän oli tarkoitus tulla voimaan vuosina 2023–2024, mutta käyttöönottoa on lykätty maaliskuuhun 2027.
Kanadan hallitus- ja parlamentti sekä liberaalipuolue ovat toimineet lääkeavusteisen kuoleman järjestelmän käyttöönotossa ja sen myöhemmissä laajennuksissa. Liberaalipuolue on perustellut ”uudistuksia” ”henkilökohtaisella autonomialla, myötätunnolla ja ihmisarvolla”.
Haavoittuvat säästökohteina
Vaikka tutkimus ei esitä poliittisia suosituksia, tutkimuksen koko lähtökohta ”haavoittuvista” säästökohteina herättää vakavia eettisiä kysymyksiä. Tutkimus on herättänyt voimakasta keskustelua. Arvostelijat ovat pitäneet ongelmallisena sitä, että tutkimuksessa arvioidaan julkistaloudellisia säästöjä laajentamalla eutanasiaa haavoittuviin ryhmiin. Tutkimuksen näyttämä lähestymistapa johtaa ihmisten näkemiseen taloudellisina kustannuksina.
Ajatus siitä, että näiden ryhmien kuolemaa voitaisiin arvioida julkistalouden hyötyjen näkökulmasta, antaa vaikutelman, että ihmisen arvo mitataan hänen kustannuksillaan yhteiskunnalle. Arvostelijat katsovat, että yhteiskunnan tehtävä on huolehtia heikoimmista jäsenistään, ei tarkastella heidän poismenonsa taloudellisia hyötyjä.
MAID-järjestelmän laajentamista mielenterveysperusteisiin on kritisoitu siitä, että se voi kohdistua haavoittuviin ryhmiin tilanteissa, joissa riittävä sosiaalinen ja terveydenhuollon tuki puuttuu. Tämä voi johtaa siihen, että kuolema näyttäytyy vaihtoehtona hoidon, tuen tai toimeentulon sijaan. Osa vammaisjärjestöistä ja tutkijoista varoittaa myös, että kustannusperusteinen keskustelu voi normalisoida elämän arvottamista taloudellisin perustein ja lisätä syrjiviä ja epäinhimillisiä rakenteita.
Kanadalainen Cathy Pollock, joka halvaantui koronarokotteesta, on kertonut, että riitävän hoidon ja korvausten sijasta hänelle ja monille muille COVID19-rokotevammautuneille on ehdotettu MAID-avustettua kuolemaa.
