Edustajainhuoneen jäsen Thomas Massie (R-KY) esitteli keskiviikkona 10.12.2025 lakiesityksen HR 6508, nimeltään NATO Act, joka tähtää Yhdysvaltojen vetäytymiseen Pohjois-Atlantin liitosta (Nato). Asiasta uutisoivat monet ulkomaiset mediat kuten Slaynews
“Nato on kylmän sodan aikainen jäänne”
Thomas Massie perustelee USA:n eroa Natosta: “Nato on kylmän sodan aikainen jäänne. Meidän tulisi vetäytyä Natosta ja käyttää rahat oman maamme puolustamiseen, ei sosialististen maiden tukemiseen.”
“Nato perustettiin vastavoimaksi Neuvostoliitolle, joka romahti yli 30 vuotta sitten. Siitä lähtien Yhdysvaltojen osallistuminen on maksanut veronmaksajille miljardeja dollareita ja altistanut maan ulkopuolisille sodille. Perustuslakimme ei valtuuta pysyviä ulkoisia sitoumuksia – sellaisia, joista perustajaisät varoittivat. Amerikan ei tule olla maailman turvaverkko, varsinkaan silloin kun vauraat maat kieltäytyvät maksamasta omasta puolustuksestaan.”
NATO Act sisältää määräyksiä, joiden mukaan presidentin tulee virallisesti ilmoittaa Yhdysvaltojen vetäytymisestä Natosta Pohjois-Atlantin sopimuksen 13. artiklan mukaisesti.
”Euroopan Nato-mailla on riittävät taloudelliset ja sotilaalliset valmiudet ”
Lakiesitys perustelee, että Euroopan Nato-mailla on riittävät taloudelliset ja sotilaalliset valmiudet huolehtia omasta puolustuksestaan ilman Yhdysvaltojen tukea. Lakiesitys myös kieltäisi Yhdysvaltojen veronmaksajien varojen käytön Naton yhteisiin budjetteihin, kuten siviili- ja sotilasbudjettiin sekä Security Investment Program -järjestelmään.
Muuttuva NATO
Nato (North Atlantic Treaty Organization) -puolustusliitto perustettiin vuonna 1949 toisen maailmansodan jälkeen. Sen päätarkoitus oli estää Neuvostoliiton laajeneminen ja luoda järjestelmä, jossa hyökkäys yhtä liittokunnan jäsentä vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan (artikla 5).
Kylmän sodan aikana Nato toimi sotilaallisena vastavoimana Varsovan liitolle ja ylläpiti pelotetta. Neuvostoliiton romahdettua liittouman rooli muuttui: Nato laajeni Itä-Eurooppaan, aloitti kriisinhallintaoperaatioita Balkanilla ja Afganistanissa sekä keskittyi enemmän terrorismin torjuntaan, kyberturvallisuuteen ja Euroopan rajaturvallisuuteen.
2000-luvulla Venäjän hyökkäys Georgiassa (2008), miehitys Krimillä (2014) ja laaja hyökkäys Ukrainaan (2022) palauttivat Naton ydintehtävän – jäsenmaiden alueellisen puolustuksen vahvistamisen. Uusia jäsenmaita liittyi Natoon: Suomi (2023) ja Ruotsi (2024)
Yhdysvaltojen rooli Naton suurimpana taloudellisena ja sotilaallisena tukijana oli syy siihen, miksi eurooppalaiset pitivät Nato-jäsenyyttä elintärkeänä: USA tarjoaisi suuren osan Naton sotilaallisesta voimasta, kuten pitkän kantaman ilmapuolustusta, tiedustelua, logistiikkaa ja ydinsuojaa. Euroopan näkökulmasta Yhdysvaltojen mukanaolo takaa, että mahdolliseen hyökkäykseen vastaa maailman vahvin sotilasvoima.
Suomen suora tie Natoon
Suomen poliittinen johto perusteli Nato-jäsenyyden välttämättömyyttä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan vuonna 2022. Argumenttina NATO-jäsenyydelle oli mm Sanna Marinin usein toistama lause: ”turvallisuustilanne on muuttunut”, ja olettama, että ”Suomen turvallisuus edellyttää Nato-jäsenyyttä”. Vanhat ratkaisut – sotilaallinen liittoutumattomuus ja oma puolustus – eivät hänen mukaansa enää riittäneet vastaamaan uuden tilanteen uhkakuvia. Perustelut olivat lyhyitä ja toistuvia.
Päätöksentekoa perusteltiin lisäksi sillä, että liittoutuminen Yhdysvaltojen ja muiden Nato-maiden kanssa tarjoaisi Suomelle pelotteen ja turvatakuut, joita oma puolustus ei yksin voisi tuottaa, vaikka toisaalta Suomella on yksi Euroopan parhaista armeijoista. Samoin korostettiin Naton artikla 5:ttä: hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan – nähtiin turvatakuuna Venäjän suhteen.
Gallupeilla esitettiin kansan kannat
Presidentti Sauli Niinistö oli keskeisessä roolissa Suomen NATOoon liittämisessä. Hän viittasi haastatteluissa useaan otteeseen siihen, että kansalaismielipide olisi kääntynyt jäsenyyden kannalle. Vielä vuonna 2017 Niinistö vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä.
Muidenkin päättäjien NATO retoriikassa viitattiin toistuvasti galluppeihin ja mielipidemittausten tuloksiin (yhteensä 4350 vastaajaa), joiden kerrottiin osoittavan suomalaisten enemmistön kannattavan jäsenyyttä.
Nato-kannatusta mitattiin Helsingissä Sanomien teettämillä Kantar TNS:n tekemillä internetpaneelikyselyillä, joissa otanta oli 1080 vastaajaa.
Yle / Taloustutkimuksen kyselyssä kevät (2022) oli otanta: n. 1 270 vastaajaa, internetpaneelissa. Kannatus oli 62–76 %
EVA / Taloustutkimuksen (2022) kyselyssä otanta oli n 2 000 vastaajaa (yritysten ja yleisen väestön otos). Kyselyssä noin 74 % kannatti jäsenyyttä.
Ennen vuotta 2022 oli tehty vuosittain puhelinhaastatteluja (n. 1 000 vastaajaa), jossa jäsenyyden kannatus oli alle 30 %.
Vain 4000tta suomalaista kattaneet gallupit eivät riittäneet perusteluiksi kansalaisille ja he vaativat Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestystä. Puolustusministeri Antti Kaikkonen näki ettei kansanäänestys ollut ”tarpeellinen”.
Kansalaisaloitteen allekirjoitti 76 007 suomalaista keväällä 2022. Aloite käsiteltiin valiokunnassa/eduskunnassa, mutta siitä ei tehty päätöstä, joka olisi johtanut kansanäänestyksen järjestämiseen. NATO jäsenyyspäätös tehtiin ilman kansanäänestystä, mikä herätti kriittistä keskustelua ja kokemuksen kansalaisten sivuuttamisesta. Poliitikot puolustivat ratkaisua korostamalla tilanteen kiireellisyyttä sekä tarvetta toimia nopeasti.
Jäsenyyden vaikutuksista –kuten EU:n, USA:n ja Venäjän suhteista, sotilaallisista sitoumuksista tai kustannuksista – ei kenties tarpeeksi laajaa julkista keskustelua. Timo Miettinen, Eurooppa-tutkija, Helsingin yliopistosta varoitti, että jäsenyys kiristäisi Venäjä-suhteita. Maailman politiikan professori Teivo Teivainen huomautti demokraattisen keskustelun vähyydestä. Samoin Arja Alho kyseenalaisti jäsenyysprosessin demokraattisuuden. Kansalaisjärjestöistä Aseistakieltäytyjäliitto ja Rauhanpuolustajat katsoivat, että päätöksentekoa vauhditettiin liikaa ja että julkinen keskustelu jäi yksipuoliseksi.
Toki moni suomalaisista kannattikin NATOon liittymistä. Natoon mentäessä suomalaiset olivat täynnä luottavaista amerikkalaista pelastaja-uskomusta. Mutta Suomessa kriitikot varoittelivat Nato-jäsenyyden tuomista riskeistä suhteessa Venäjään, ja myös siitä, että USA saattaisi jopa jättäytyä pois Natosta. Epäilyä pidettiin silloin epäuskottavana ja epärealistisena väitteenä, jolle naureskeltiin. Nyt tilanne näyttää muuttuneen juuri niin kuin ennakoijat ja kriitikot Suomessakin varoittivat
Ja nyt USA on eroamassa Natosta, mikäli lakiesitys hyväksytään. Tilanne on puolustuksellisesti vähintään haastava, sillä EU:lla ei ole omaa koordinoitua armeijaa ja suhteet Venäjään ovat tulehtuneet.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ