Unkarissa kuohuu vain viikkoja ennen vuoden 2026 parlamenttivaaleja. Facebookin emoyhtiö teknologiajätti Meta on rajoittanut pääministeri Viktor Orbánin sosiaalisen median julkaisuja Hungarian Conservative –lehden mukaan. Tapaus on nostattanut keskustelun sananvapaudesta, vaalivaikuttamisesta ja teknologiayhtiöiden vallasta itsenäisten maiden politiikassa.
Lehti kertoo, että Facebook on vähentänyt tai rajoittanut Orbánin julkaisujen näkyvyyttä juuri ennen vaaleja, joita pidetään hänen valtakautensa vaikeimpina vaaleina.
Aiemminkin useita hallitusmyönteisiä mediatoimijoita on poistettu tai estetty Facebook-alustalta samankaltaisessa tärkeässä ajankohdassa.
Facebook teki 27. helmikuuta 2026 useista Unkarin hallitusta tukevien lehtien sivuista näkymättömiä tai “inaccessible”. Näihin kuuluivat esimerkiksi Bama.hu, Kisalföld.hu ja Szabolcs Online, jotka ovat osa Mediaworks media‑yhtiötä, jolla on läheiset suhteet Unkarin hallituspuolueeseen. Piilottamisen syyksi ilmoitettiin raporteissa ”yhteisön sääntöjen rikkomukset”. Jotkut lähteet kertovat myöhemmin Meta väittäneen syyksi ”teknistä bugia”.
Mediaworks‑tilien poistot saivat kritiikkiä Unkarin kansalliselta mediajärjestöltä, joka piti toimenpiteitä perusteettomina ja mahdollisesti vaikutusyrityksenä vaalikampanjaan.
Aikaisempinakin vuosina kuten 2019 samoja mediataloja on estetty näkymästä Facebookissa.
Tilanne herättää kysymyksiä demokraattisesta legitimiteetistä, sillä Meta ei ole demokraattisesti valittu toimija, mutta sillä on silti merkittävä vaikutus julkiseen keskusteluun ja siten politiikkaan. Metan päätöksenteon läpinäkyvyys on puutteellista, koska moderointipäätösten perusteet jäävät usein epäselviksi.
Lisäksi toimenpiteiden ajoitus juuri ennen vaaleja tekee asiasta arkaluontoisen, sillä ehdokkaiden näkyvyyden rajoittaminen voi vaikuttaa suoraan äänestäjien mielipiteisiin ja äänestysvalintoihin.
Yksityisten somealustojen valta
Kyseessä on huolestuttava suuntaus, kun yksityinen kansainvälinen teknologiayhtiö voi toimillaan vaikuttaa maan sisäiseen poliittiseen keskusteluun ja siten jopa vaalien kulkuun. Kun yksi maailman suurimmista viestintäalustoista päättää, kenen viestit näkyvät ja leviävät ja kenen taas eivät, kysymys vallasta nousee keskiöön.
Orbánin julkaisujen rajoittaminen kuvastaa modernin demokratian ristiriitaa uuden teknologian aikana. Yhtäältä pyritään estämään disinformaatio ja ulkopuolinen vaikuttaminen vaaleihin, mutta toisaalta yksityiset kansainväliset teknologia-alustat saavat valtaa maiden sisäpoliittisiin keskusteluihin.
Sosiaalisen median alustat joutuvat tasapainoilemaan oletetun väärän tiedon, poliittisen vaikuttamisen ja sananvapauden välillä. Meta-alusta on saanut kritiikkiä sekä liian tiukasta että liian löyhästä moderoinnista erilaisissa tilanteissa.
Metan Zuckerberg syytettynä oikeudessa sensuurista vuonna 2020-2021
Vuonna 2020 terveysorganisaatio Children’s Health Defense nosti ryhmäkanteen Mark Zuckerbergia ja Metaa vastaan terveystiedon sensuroinnista. Zuckerberg ja Meta olivat syytettyinä oikeudessa siitä, että Metan moderointi ja algoritmit rajoittivat tärkeää sisältöä ja tietoa. Meta rajoitti koronarokotteisiin liittyvää kriittistä sisältöä, kuten rokotteiden heikkoa tehoa ja rokoteturvallisuusepäilyjä sekä pandemian realistisuuden tai hallituksen rajoittamistoimien kyseenalaistamista.
Tällainen rokotekriittisyyttä ja pandemian epäilyä sisältävä puhe ei ollut sallittua alustalla: julkaisut piilotettiin ja käyttäjien tilejä merkittiin varoituslipulla, tilejä jopa suljettiin väittäen sisältöä disinformaatioksi tai ”yhteisönormeja rikkovaksi”.
Käyttäjille tämä oli rajua kriittisen tärkeän terveystiedon rajoittamista ja piilottamista sekä sensuuria ja sananvapauden rajoittamista. Jos terveystuotteisiin liittyvää kriittistä sisältöä ja tietoa rajoitetaan, kuten vakavia rokotehaittakokemuksia, vaikuttaa se ihmisten lääkintäpäätöksiin ja valintoihin, mikäli he eivät tiedotusvälineistä eivätkä sosiaalisesta mediastakaan näe mitään muuta kuin sen, että rokote on ”tutkittu ja turvallinen”.
Mark Zuckerberg puolustautui väittämällä vuonna 2024 Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeuskomitealle, että vuonna 2021 hänen yritystään oli painostettu poistamaan tai “sensuroimaan” koronakriittistä sisältöä. Hän myönsi, että Meta teki sisällön rajoittamispäätöksiä pandemian aikana.
Yhdysvaltain 9. piirin tuomioistuin totesi päätöksessään 9. elokuuta 2024, että Meta saa yksityisenä yrityksenä jatkaa sisältöjen rajoittamista omien sääntöjensä mukaisesti. Tuomioistuin katsoi, että Metaa ei voida rinnastaa valtion toimijaksi, joten sen tekemät sensurointi- tai rajoituspäätökset eivät siten riko sananvapaussäännöksiä.
Facebookin emoyhtiön Meta Platformsin rahoitus tulee pääosin mainonnasta, jota ostavat suuret globaalit yritykset kuten Procter & Gamble, Amazon, Apple, Unilever, Coca-Cola ja Walmart. Nämä mainostajat muodostavat yli 95 prosenttia Metan liikevaihdosta. Lisäksi Meta on julkinen pörssiyhtiö.
Suurimmat osakkeenomistajat ovat yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sekä institutionaaliset sijoittajat kuten The Vanguard Group, BlackRock, Fidelity ja Morgan Stanley. Meta ei saa merkittävää poliittista rahoitusta, vaan sen toiminta perustuu kaupalliseen mainosmyyntiin ja sijoittajien omistukseen.
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
