Suomalaisten johtajien suhtautuminen tekoälyyn muuttuu nopeasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kolmannes johtajista arvioi, että tekoäly voisi suoriutua ihmistä paremmin jopa strategisessa suunnittelussa, jota on perinteisesti pidetty johtamisen vaativimpana osa-alueena.
Tulokset käyvät ilmi Haaga-Helian vetämän Kone johtajana -tutkimushankkeen kyselystä, johon osallistui 323 asiantuntija- ja tietotyön johtajaa eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti algoritmista johtamista, jossa osa esimiestyöhön kuuluvista tehtävistä siirtyy tekoälyjärjestelmien ja algoritmien hoidettavaksi.
Tutkimuksen mukaan algoritmijohtaminen on jo arkipäivää suomalaisissa organisaatioissa. Noin 60 prosenttia vastaajista kertoi sen olevan käytössä ainakin jossain määrin omalla työpaikallaan. Vielä merkittävämpi havainto oli, että peräti 91 prosenttia ilmoitti algoritmien osallistuvan vähintään yhteen johtamisen osa-alueeseen, kuten työn määrän ja laadun analysointiin tai järjestelmien tuottamien suositusten hyödyntämiseen.
Tekoälyn vahvuuksien ei nähty rajoittuvan pelkästään numeroiden käsittelyyn. Vaikka vastaajat pitivät konetta ihmistä parempana erityisesti analyyttisissä ja dataan perustuvissa johtamistehtävissä, noin 30 prosenttia uskoi tekoälyn olevan vahvoilla myös strategisen suunnittelun kirkastamisessa sekä tulevaisuuteen suuntautuvassa ajattelussa.
Kone johtajana -hankkeen vetäjänä toimivan vanhemman tutkijan Anna Lahtinen mukaan havainto oli tutkimuksen kiinnostavimpia.
”Odotimme tekoälyjohtajan menestyvän numeroihin perustuvissa tehtävissä, mutta strateginen ajattelu nousi esiin yllättävän vahvana”, Lahtinen toteaa.
Tutkimuksen mukaan tekoälyn merkittävin etu johtamisessa liittyy päätöksenteon tasapuolisuuteen. Jopa 73 prosenttia vastaajista piti myönteisenä sitä, että algoritmit perustavat päätöksensä dataan eivätkä henkilökohtaisiin suhteisiin tai tunteisiin. Sen sijaan tekoälyn kykyä lisätä henkilöstön sitoutumista tai työhyvinvointia arvioitiin selvästi kriittisemmin.
Vaikka suhtautuminen tekoälyyn on yleisesti varsin myönteistä, johtajat eivät ole valmiita luottamaan siihen ehdoitta. Tutkimuksessa korostui vaatimus algoritmien läpinäkyvyydestä. Yli 80 prosenttia vastaajista ilmoitti suosivansa algoritmia, jonka toimintaperiaatteet ovat ymmärrettävissä, vaikka sen tarkkuus olisi heikompi kuin täysin suljetun niin sanotun mustan laatikon mallin.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tulokset osoittavat myös, ettei luottamus tekoälyyn riipu merkittävästi iästä, sukupuolesta tai työskentelysektorista. Sen sijaan tekoälyn aktiivinen käyttö näyttää lisäävän myönteisiä näkemyksiä sen mahdollisuuksista johtamistyössä.
Aiheesta keskustellaan lisää kesäkuun lopussa järjestettävässä SuomiAreena-tapahtumassa, jossa Haaga-Helia järjestää kaksi konejohtajuutta käsittelevää paneelikeskustelua.
