Andon Cafe Tukholmassa jota pyörittää tekoäly Mona.
Tekoälyagentti ”Mona” vastaa tukholmalaisen kahvilan yritystoiminnasta. Vaikka ihmisbaristat edelleen keittävät kahvin ja tarjoilevat tilaukset, niin Google Geminin tekoälyagentti hoitaa lähes kaiken muun liiketoiminnan.
Asiakkaat soittavat sisäpuhelimella kahvilassa voivat tekoälyltä kysyä asiakaspalvelun kysymyksiä. Tekoälylle annetaan myös työlista ja työkäsky. Tekoäly johtaja Mona on tehnyt esimerkiksi sähkösopimuksen itsenäisesti sekä järjestänyt paloturvallisuuteen ja terassin luvat.
Andon Labsilla on yrityskokeiluja, joissa tekoälylle annetaan oikeaa rahaa, oikeita työntekijöitä ja oikeita liiketiloja: AI-vetoinen myymälä San Franciscossa, kyseinen AI-kahvila Tukholmassa, AI-radioasemat ja autonominen myyntikone -liiketoiminta. Näissä yrityskokeiluissa tekoäly palkkaa työntekijöitä, tekee työvuoroja, tilaa tuotteita, päättää hinnoista, neuvottelee tavaratoimittajien kanssa, vastaa asiakkaille ja seuraa budjettia.
Tilausongelmia, kannattavuusongelmia
Andon Labsien kokeiluissa on ollut paljon ongelmia. AI tekee outoja tilauksia, unohtaa määräaikoja, toimii epäjohdonmukaisesti, voi johtaa työntekijöitä huonosti ja harhauttaa asiakkaita tai toimittajia.
Tekoäly on ollut heikko hoitamaan kahvilan tarviketilauksia. Mona on esimerkiksi tilannut 50 kiloa banaaneja, 15 kiloa tomaattimurskaa, ostanut 120 kananmunaa ja 6000 lautasliinaa – kaikenlaista mitä ei kahvilassa juuri käytetä tai tarvita suurissa määrin. AI myös lähetti työntekijöille viestejä keskellä yötä ja pyysi työntekijöitä ostamaan kahvilaan tarvikkeita omilla luottokorteillaan.
Tekoälyagentti yrittää saavuttaa kannattavuutta Tukholman kilpaillussa kahvilabusineksessa. Tekoälykahvila Andon Cafe on tehnyt 5 700 dollarin myynnin sen avaamisen jälkeen huhtikuun puolivälissä, mutta alkuperäisestä yli 21 000 dollarin budjetista on jäljellä alle 5 000 dollaria. Suuri osa rahoista käytettiin kertaluonteisiin perustamiskustannuksiin- voittoa ja tilanteen tasaantumista odotetaan yhä.
Ei ole tiedossa, kuinka kauanko San Franciscolaisen startup-yrityksen Andon Labsin kahvilakokeilu kestää.
Tukholmalaista Andon Cafeta pyörittää seinällä oleva tekoäly ”Mona”, jolle kahvilatyöntekijät antavat työkäskyjä ja jolta asiakkaat voivat kysyä.
”Turvallisia autonomisia organisaatioita”
Andon Labsin tavoitteena on rakentaa niin sanottuja “Safe Autonomous Organization” -järjestelmiä eli yrityksiä, joita tekoäly voi johtaa lähes ilman ihmisiä. Yritys testaa käytännössä, voiko AI pyörittää oikeita liiketoimintoja turvallisesti ja kannattavasti. Tukholman pilotissa ei näytä vielä siinä tekoäly onnistuneen.
Yritys kertoo missiokseen valmistaa maailmaa aikaan, jossa AI johtaa organisaatioita ja kehittää turvallisuusmekanismeja AI:n hallintaan
selvittää mitä tapahtuu, kun ihmiset eivät enää ole jatkuvasti mukana päätöksissä.
Mainos
Yrityksen ajattelutapa on radikaali verrattuna moniin muihin AI-yhtiöihin. Andon Labsissa uskovat, että tulevaisuudessa AI ei tarvitse ympärilleen paljon perinteisiä ohjelmistoja, vaan kykenee itse johtamaan yritystoimintaa. Ihmisten tehtäväksi jäisi lähinnä valvonta ja turvallisuus.
Andon Labs uskoo tekoälyn muuttavan työmarkkinoita merkittävästi lähivuosina. Yrityksen kokeilut viittaavat siihen, että erityisesti rutiininomaiset toimisto- ja palvelutyöt voivat vähentyä, kun AI pystyy hoitamaan esimerkiksi asiakaspalvelua, tilausten käsittelyä, logistiikan koordinointia ja päivittäistä suunnittelua ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta. Myös osa keskijohdon tehtävistä voi automatisoitua, jos tekoäly kykenee tekemään operatiivisia päätöksiä nopeasti datan perusteella.
Samaan aikaan Andon Labs arvioi, että kokonaan uusia työrooleja syntyisi tekoälyjärjestelmien ympärille. Yritykset tarvitsevat ihmisiä valvomaan AI:n toimintaa, ylläpitämään automaatiota, kouluttamaan järjestelmiä ja tarkastamaan, että tekoäly toimii turvallisesti ja sääntöjen mukaisesti. Andon Labsin mukaan esimerkiksi AI-auditointi ja tekoälyn turvallisuus voivat kasvaa tärkeiksi uusiksi ammattialoiksi.
Andon Labsin kokeiluja pidetään teknologiamaailmassa sekä kiinnostavina että huolestuttavina, koska ne tarjoavat ensimmäisiä käytännön esimerkkejä yrityksistä, joissa tekoäly toimii lähes esihenkilön tai operatiivisen johtajan roolissa. Yrityksen projektit herättävät keskustelua siitä, kuinka paljon päätösvaltaa tekoälylle voidaan tulevaisuudessa antaa.
Ihmisen arviointikyky puuttuu tekoälyltä
Kahvilakokeilu voi herättää myös eettisiä kysymyksiä. Jos tekoäly tekee virheen esimerkiksi työntekijöiden kohtelussa tai asiakasturvallisuudessa, vastuu jää lopulta kuitenkin ihmisille eikä ohjelmistolle. Tekoälyn vastuuta johdossa on yleisemmin arvosteltu, että tekoäly ei kykene huomioimaan työntekijöiden tunnetiloja ja tarpeita samalla tavalla kuin ihminen.
Kokonaisvaikutus työmarkkioihin ei ole kenenkään valvonnassa
Yksityiset teknologiayritykset kehittävät yhä kehittyneempiä tekoälyjärjestelmiä, joiden tarkoituksena on vähentää ihmistyön tarvetta ja korvata ihmistyöntekijöiden tehtäviä automatisoinnilla. Tekoälykehitys kuitenkin vähentää monen alan työpaikkoja ja toimeentuloa ja kasvattaa taloudellista epävarmuutta erityisesti aloilla, joissa työ perustuu rutiininomaisiin toimisto-, hallinto- ja palvelutehtäviin.
Tekoälyn vaikutuksia työmarkkinoihin ei tällä hetkellä juurikaan säädellä. Työpaikkojen suojaamiseen ei ole olemassa selkeitä rajoituksia tai lakeja, kun yritykset korvaavat ihmisiä automaatiolla. Yhteiskunnilla ei vielä ole valmiita suunnitelmia siihen, miten mahdollisesti työnsä menettävät ihmiset työllistetään uudelleen tulevaisuudessa.
Teknologian kehitys etenee usein nopeammin kuin poliittinen päätöksenteko. Monet yritykset ottavat käyttöön uusia tekoälyjärjestelmiä maailmanlaajuisesti lähes ilman ennakkovalvontaa ja poliittista sääntelyä, vaikka niiden vaikutukset työmarkkinoihin, toimeentuloon ja siten välillisesti jopa yhteiskunnan vakauteen voivat olla merkittäviä ja mullistavia.
Tämä artikkeli on tilaajille
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn
sisältöihin.
