Ruotsin suurkaupunkien lähiöissä nähtiin vaaleissa huomattava muutos äänestysaktiivisuudessa. Alueilla, joissa osallistuminen on perinteisesti ollut selvästi muuta maata vähäisempää ja ulkomailla syntyneiden osuus korkea, äänestäminen näyttää lisääntyneen voimakkaasti.
Sveriges Radion läpikäymien Tukholman, Göteborgin ja Malmön kuntavaalitulosten perusteella maanantaiaamuna näissä kolmessa kaupungissa oli enää 10 vaalipiiriä, joissa äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosentin. Vuoden 2022 vaaleissa vastaavia alueita oli 67.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Muutos näkyy etenkin suurkaupunkien lähiöissä, joissa äänestysaktiivisuus on aikaisemmin ollut huomattavan matala.
Hjällbossa ennakkoäänestys kasvoi yli 200 prosenttia
Merkkejä muutoksesta nähtiin jo ennen vaalipäivää. Göteborgin Hjällbossa ennakkoäänien määrä kasvoi yli 200 prosenttia verrattuna vastaavaan vaiheeseen vuoden 2022 vaaleissa. SVT:n mukaan kasvu oli erityisen voimakasta alueilla, jotka Ruotsissa luokitellaan haavoittuviksi tai erityisen haavoittuviksi.
Kyse on samalla alueista, joissa maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on suuri. Esimerkiksi Hjällbo Södrassa 58,1 prosenttia asukkaista on syntynyt ulkomailla ja Rinkeby Centrumin vaalipiirissä vastaava osuus on 62,3 prosenttia. Malmön Rosengård Centrumissa ulkomailla syntyneiden osuus on peräti 67,8 prosenttia.
Ilmiöllä voi olla myös poliittista merkitystä. Monet matalan äänestysaktiivisuuden suurkaupunkialueet ovat perinteisesti olleet sosiaalidemokraattien ja vasemmistopuolueiden vahvoja alueita. Esimerkiksi Rosengård Centrumissa sosiaalidemokraatit oli vuoden 2022 vaaleissa suurin puolue.
Jos aiemmin vähän äänestäneet alueet aktivoituvat pysyvästi, sillä voi tulevaisuudessa olla suuri vaikutus Ruotsin puolueiden voimasuhteisiin.
Voisiko sama tapahtua Suomessa?
Myös Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön poliittisen osallistumisen kehitys voi tulevaisuudessa vaikuttaa vaalien voimasuhteisiin. Toistaiseksi ero äänestysaktiivisuudessa on kuitenkin suuri.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Vuoden 2025 kuntavaaleissa vieraskielisten äänestysprosentti oli Suomessa vain 22,4 prosenttia, kun suomen- ja saamenkielisillä se oli 54,8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan myös ulkomaalaistaustaisten osallistuminen jäi selvästi suomalaistaustaisia vähäisemmäksi.
Jos Suomessa nykyisin vähän äänestävien väestöryhmien osallistuminen nousisi tulevaisuudessa Ruotsin lähiöissä nähdyn kaltaisesti, vaikutukset voisivat näkyä merkittävästi puolueiden kannatuksessa ja poliittisissa voimasuhteissa.
