Skotlannin, Walesin ja Pohjois-Irlannin itsenäisyyttä ajavat johtajat kokoontuvat maanantaina 14. syyskuuta 2026. Tapaaminen järjestetään luksushotelli St David’sissa Cardiffissa, ja sen tarkoituksena on koordinoida irtoamista Yhdistyneistä kuningaskunnista (UK). Tämä on ensimmäinen kerta alueellisen itsehallinnon historiassa, kun kaikkia kolmea aluetta johtavat samanaikaisesti separatistiset puolueet.
Kokouksessa tapaavat johtajat – John Swinney, Skotlanti; Rhun ap Iorwerth, Wales ja Michelle O’Neill, Pohjois-Irlanti –- aikovat allekirjoittaa yhteisen julistuksen itsemääräämisoikeudesta. He vaativat laillista oikeutta järjestää itsenäisyys- ja jälleenyhdistymisäänestyksiä ilman Lontoon lupaa. Mukana on myös Irlannin tasavallan oppositiojohtaja Mary Lou McDonald, mikä alleviivaa tavoitetta koko Irlannin yhdistymisestä.
Kokous on ajoitettu iskemään suoraan Britannian viimeisimmän pääministerin, Andy Burnhamin (Labour) heikkoon kohtaan. Burnham aiheutti hiljattain poliittisen myrskyn vihjaamalla kyselytunnilla, että uusi Skotlannin itsenäisyysäänestys voisi olla mahdollinen, jos siitä syntyy ”selkeä konsensus”. Burnham on yrittänyt perua puheitaan ja lähettänyt Skotlannille tiukan kirjeen, jossa hän vakuuttaa uuden äänestyksen olevan poissuljettu ennen seuraavia vaaleja. Separatistit käyttävät tätä epäröintiä nyt hyväkseen.
Lisää vettä myllyyn on tuonut Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka sekaantui sopan keittoon Dublinin-vierailullaan. Trump ilmoitti julkisesti, että hän ”rakastaisi” nähdä yhtenäisen Irlannin ja kutsui saaren jälleenyhdistymistä ”fantastiseksi asiaksi”. Tämä on antanut nationalistijohtajille merkittävää kansainvälistä itsevarmuutta.
Itsenäisyysjohtajien suunnitelmana on ohittaa Lontoo ja ”palauttaa alueet takaisin Euroopan unioniin.” Skotlanti ja Wales pyrkisivät EU-jäseniksi itsenäisinä valtioina, kun taas Pohjois-Irlanti palaisi osaksi EU:ta yhdistymällä Irlannin tasavallan kanssa.
Unionistit ja kriittiset äänet ovat osallistuneet itsenäistymissuunnitelmista käytävään keskusteluun ihmettelemällä kovaan ääneen, mitä järkeä on käyttää rahaa ja energiaa Yhdistyneistä kuningaskunnista irtautumiseen ja itsenäistymiseen vain jotta voisi alistua Brysselin sääntövirastolle. EU-kriitikot muistuttavat jatkuvasti, että pienten jäsenmaiden itsenäisyys Brysselissä on usein näennäistä, sillä EU-komissio ja suuret jäsenmaat sanelevat suuret linjat.
Skotlannin nationalistit (SNP) ja Walesin nationalistit (Plaid Cymru) taas näkevät tilanteen siten, että Lontoossa he ovat aina vähemmistönä, eikä heidän ääntään kuunnella kun taas EU:ssa itsenäinen Skotlanti tai Wales olisi itsenäinen jäsenvaltio, jolla olisi veto-oikeus, oma komissaari ja suora äänioikeus pöydässä, jossa päätöksiä tehdään. Heille EU ei ole isäntä vaan liittovaltio, jossa pienilläkin mailla — kuten Irlannilla tai Suomella — on virallinen valta. Monille nationalistipuolueille kyse on puhtaasti brittiläisen identiteetin vastustamisesta. Heille mikä tahansa ylikansallinen elin käy, kunhan käskyjä ei oteta Englannilta.
Unionistit ja kriitikot uskovat alueellisten johtajien jahtaavan vain omaa poliittista valtaansa ja kansainvälistä näkyvyyttä.
Johtajat, kuten Skotlannin John Swinney tai Walesin Rhun ap Iorwerth, voivat käyttää EU-jäsenyyden väläyttämistä pelkkänä markkinointikeinona, jolla itsenäisyys saadaan näyttämään turvalliselta ja kansainväliseltä, brittilehti The Telegraph tuumailee.
Cardiffin huippukokous onkin saanut osakseen syytöksiä siitä, että kyseessä on pelkkä ”teatteri”, jolla yritetään peittää itsenäisyyteen liittyvät todelliset talousriskit – kuten uuden valuutan luominen tai tullirajojen nouseminen Englannin vastaiselle rajalle.
Euroopan unioni on virallisessa linjassaan ollut hyvin varovainen. EU:n sääntöjen — ns. Prodi-doktriinin — mukaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta irtautuva alue – kuten Skotlanti tai Wales – putoaisi automaattisesti EU:n ulkopuolelle. Niiden pitäisi hakea jäsenyyttä alusta alkaen uutena valtiona, mikä vaatisi kaikkien nykyisten jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnät.
Myös Cornwall on alkanut vaatia laajaa itsehallintoa itselleen. Alueella toimii oma nationalistinen puolue, joka juhlii 75-vuotistaivaltaan ja vaatii Cornwallille samanlaista omaa lainsäädäntöelintä ja parlamenttia kuin Skotlannilla ja Walesilla on. UK on virallisesti tunnustanut cornwallilaiset kansalliseksi vähemmistöksi. Cornwall kieltäytyy jyrkästi sulautumasta naapurikunta Devoniin ja vaatii Lontoolta suoraa omaa sopimusta. Britannian hallitus onkin joutunut aloittamaan neuvottelut Cornwallin erillisasemasta ja hallintovallan siirtämisestä suoraan alueelle.
Pohjois-Englannissa — erityisesti Manchester, Newcastle ja Liverpool — on vahva tunne siitä, että Lontoo riistää heitä. Alueellisen itsehallinnon vaatimukset ovat kasvaneet, ja tulevaisuudessa saari saattaa kohdata lisää vaatimuksia autonomisten alueiden perustamisesta.
Voisi siis sanoa Yhdistyneen kuningaskunnan alkaneen natista liitoksissaan.
Lähteitä:
Anadolu Agency: Scottish, Welsh, Northern Irish leaders to discuss break-up of UK: Report
India Today: UK heading for break-up? Irish, Scottish, Welsh leaders likely to seek referendum
Mebyon Kernow: National minority motion in Parliament
UK Parliament: 75 years of Mebyon Kernow, EDM (Early Day Motion) 2570: tabled on 06 January 2026
Nation Cymru: First Ministers to sign joint independence declaration in Cardiff
Eurac Research: What does the European Union think about secessionist movements?
Artikkelikuva Wikimedia & Gary Stockbridge. Kuvankäsittely RS.
