Sveitsissä toteutettiin poikkeuksellinen tieteellinen koe, jossa tuhannet puuvillaiset alushousut päätyivät maan alle. Omituiselta kuulostaneella tempauksella oli kuitenkin tarkkaan harkittu tarkoitus – ja lopulta se toi tutkijoille myös Ig Nobel -palkinnon.
Ajatus kuulostaa enemmän opiskelijapilalta kuin tieteelliseltä tutkimukselta: otetaan tuhansia puhtaita alushousuja, kaivetaan ne maahan ja palataan myöhemmin katsomaan, mitä niille on tapahtunut.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Juuri näin Sveitsissä kuitenkin tehtiin.
Zürichin yliopiston ja Agroscope-tutkimuskeskuksen johtamassa kansalaistiedehankkeessa noin 1 000 vapaaehtoista hautasi yli 2 000 paria puuvillaisia alushousuja noin tuhanteen paikkaan eri puolilla maata.
Eikä siinä vielä kaikki. Maan alle päätyi myös noin 12 000 teepussia.
Kyse ei kuitenkaan ollut vitsistä. Erikoisen kokeen takana oli aivan oikea tieteellinen kysymys – ja alushousuilla oli siinä yllättävän käytännöllinen tehtävä.
Alushousut paljastivat, mitä maan alla tapahtuu
Kokeen idea oli lopulta varsin yksinkertainen. Puuvilla koostuu suurelta osin selluloosasta, jota maaperän mikro-organismit hajottavat. Mitä aktiivisempaa elämä maaperässä on, sitä tehokkaammin puuvillakangas alkaa kadota.
Ensimmäiset alushousut kaivettiin esiin noin kuukauden kuluttua ja toiset kahden kuukauden jälkeen. Joissakin paikoissa kangasta oli jäljellä huomattavasti, toisissa maaperän eliöt olivat tehneet alushousuille huomattavasti perusteellisempaa jälkeä.
Tutkijat pystyivät näin käyttämään alushousujen hajoamista helposti havaittavana mittarina maaperän biologiselle aktiivisuudelle.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin elokuun lopulla Plants, People, Planet -tiedelehdessä.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Yksi ympäristö päihitti muut
Tuloksista löytyi myös selviä eroja erilaisten maa-alueiden välillä. Alushousut hajosivat voimakkaimmin yksityisissä puutarhoissa, joiden maaperässä oli myös runsaasti orgaanista hiiltä ja ravinteita. Heikoimmin alusvaatteet puolestaan hajosivat nurmikoilla. Viljelymaat ja erilaiset ruohomaat sijoittuivat näiden välille.
Tutkijoiden mukaan juuri maan käyttötapa osoittautui tärkeimmäksi alushousujen hajoamista ennustavaksi tekijäksi. Se vaikutti enemmän kuin monet yksittäiset maaperän ominaisuudet. Tutkijat ehdottavatkin menetelmälle nimeä ”alushousuindeksi”.
Sen ei ole tarkoitus korvata varsinaisia laboratoriotutkimuksia, mutta se tarjoaa erittäin yksinkertaisen tavan saada ensimmäinen käsitys maaperän biologisesta aktiivisuudesta.
Alushousut toivat tutkijoille Ig Nobelin
Erikoinen tutkimus sai syyskuussa myös kansainvälistä huomiota. Tutkimuksen taustalla olleet Franz Bender, Marcel van der Heijden, Atlant Bieri ja Pia Viviani palkittiin vuoden 2026 Ig Nobel -palkinnolla maaperätieteessä. Ig Nobel -palkinnot myönnetään tutkimuksille, jotka saavat ihmiset ensin nauramaan ja sen jälkeen ajattelemaan.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Palkinnon perusteluissa nostettiin esiin alushousujen hautaaminen yli 25 maassa ja niiden kaivaminen takaisin esiin kahden kuukauden kuluttua.
Tällä kertaa kuvaus sopii palkinnon perusajatukseen harvinaisen hyvin. Maaperän kunnon tutkiminen on vakava tieteellinen kysymys. Menetelmä vain sattui vaatimaan tuhansia alushousuja ja lapioita.
