”Yhteistyömme drooniteknologioissa etenee konkreettisella tasolla.”, Orpo kommentoi X-julkaisussaan.
Tässä artikkelissa erittelemme tosiasiat, niihin liittyvät avoimet kysymykset ja niistä nousevan hälyttävän ristiriidan.
Droonitapaukset Suomessa
Maaliskuusta 2026 alkaen Ukraina on tehostanut pitkän kantaman drooni-iskujaan Venäjän Itämeren öljysatamia vastaan. Puolustusvoimien mukaan iskuissa on käytetty jopa 2 500 droonia kerralla. Näiden operaatioiden yhteydessä drooneja on harhautunut Suomen ja Baltian maiden ilmatilaan.
Kaikki neljä droonia ovat olleet Suomen viranomaisten mukaan ukrainalaista alkuperää. Keskusrikospoliisin mukaan jokaisessa epäillään olleen kiinni räjähteitä.
Zelenskyin oma arvio: ”meidän täytyy vain hyväksyä”
Tallinnan MB8-maiden tapaamisen mediatilaisuudessa tiistaina 9.6.2026 Zelenskyiltä kysyttiin suoraan, onko droonien harhautuminen liittolaismaihin jotain, mikä ”meidän täytyy vain hyväksyä osana Ukrainan vastahyökkäyksiä Venäjää vastaan”. Zelenskyin vastaus oli paljonpuhuva:
”Tosiasia on, että joka päivä Venäjä tuo mukanaan uusia haasteita nykyiselle taistelukentälle, myös merellä. Tiedämme, mitä he tekevät ja miten he toimivat. He tekevät muuten paljon kyberhyökkäyksiä meitä ja myös teidän maitanne vastaan. Niitä tulee olemaan satoja ja tuhansia. On vain yksi tie eteenpäin: meidän on yhdessä löydettävä keino pysäyttää heidät ja siirtyä neuvottelujen diplomaattiselle tielle.”
Zelenskyin vastaus on merkittävä. Presidentti myöntää, että droonien harhautuminen liittolaismaihin on hyväksyttävä tosiasia osana Ukrainan sotatoimia. Tämä ei ole lipsahdus vaan linjaus: liittolaisten on kannettava Ukrainan sodankäynnin sivuvaikutukset, koska vaihtoehtoa – Venäjän voittoa – pidetään pahempana.
Samalla Zelenskyi kääntää huomion Venäjän kyberhyökkäyksiin ja esittää ainoana tienä eteenpäin yhteistyön syventämisen. Drone Dealin taustalla on juurikin ajatus, että Venäjä on ongelma ja Ukraina osa ratkaisua, vaikka haasteet eivät johdu yksin Venäjän toimista.
KRP:n korjaus: droonit eivät ole AN-196-mallia
Alkuperäinen viranomaistieto tunnisti Kouvolaan pudonneen droonin ukrainalaiseksi AN-196-hyökkäysdrooniksi, jonka siipiväli on 6,7 metriä ja toimintamatka 1 000–2 000 kilometriä.
13. huhtikuuta 2026 KRP korjasi tiedon.
”Kaikki neljä löydettyä droonia ovat eri mallia kuin julkisuudessa mainittu AN-196. Ne ovat merkittävästi pienempiä.”, KRP:n ylikomisario Risto Lohi totesi
Myös räjähdysaineen määrän kerrottiin olevan selkeästi pienempi kuin julkisuudessa oli aiemmin kerrottu.
Tällä korjauksella on ratkaiseva merkitys.
Uusi tekninen arvio: Chaika/Lokki-drooni
Ylen haastattelema Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja Jyri Kosola vertasi Ilmavoimien julkaisemia kuvia avointen lähteiden tietoihin ja päätyi tulokseen, että kyseessä on ukrainalainen Chaika eli Lokki -drooni.
Kosolan mukaan Chaika-droonin toimintamatka on noin 750 kilometriä. Hyppönen on kuvannut löydettyjä drooneja ”kyhätyiksi teipillä ja muoviputkilla, joissa oli pari kiloa räjähdettä” (Ilta-Sanomat). PosiTV puolestaan uutisoi, että kantama voi olla jopa vain 200 kilometriä, mikä sulkee pois lähtöpaikan Ukrainasta – matkaa Ukrainan pohjoisosista Kouvolaan kertyisi reitistä riippuen 1 100–1 650 kilometriä.
Avoin kysymys: mistä droonit lähetettiin?
”Sitä tuskin on lähetetty mistään Ukrainaa tukevan ystävällismielisen valtion alueelta, koska siinä ukrainalaiset ottaisivat hirmuisen riskin.”, Kosola totesi Ylelle
Mahdolliset lähtöpaikat asiantuntijoiden arvioiden mukaan:
- Venäjä (droonit salakuljetettu maahan ja laukaistu sieltä)
- Valko-Venäjä (droonit salakuljetettu maahan ja laukaistu sieltä)
- Itämeri (laukaistu aluksesta – Kosola pitää epätodennäköisenä merivalvonnan vuoksi)
- Baltian maat tai Suomi (Kosolan mukaan epätodennäköinen riskin vuoksi, mutta kantaman puitteissa mahdollinen)
Mikään viranomainen ei ole edellenkään vahvistanut droonien lähtöpaikkaa. Posi TV kertoi huhtikuun lopulla, että presidentin kanslia ja Puolustusvoimat eivät ole vastanneet toistuviin kysymyksiin siitä, onko annettu lupa ja kenen toimesta sotilaalliselle toiminnalle Suomen ilmatilassa tai maa-alueilla.
Venäjän varoitukset
Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Sergei Šoigu antoi 16. huhtikuuta 2026 varoituksen Suomelle, Virolle, Latvialle ja Liettualle.
”Joko länsimaiden ilmapuolustus osoittautuu tehottomaksi tai nämä neljä maata tarjoavat tahallaan ilmatilansa ja tulevat siten avoimiksi rikoskumppaneiksi Venäjää vastaan.”, Šoigu totesi
Šoigu viittasi YK:n peruskirjan 51. artiklaan, joka koskee valtioiden oikeutta itsepuolustukseen aseellisen hyökkäyksen sattuessa. Myös presidentti Vladimir Putinin neuvonantaja Nikolai Patrušev on syyttänyt Suomea ja Baltian maita osallisuudesta Ukrainan drooni-iskuihin. (MTV Uutiset)
Suomi ja Baltian maat ovat kiistäneet väitteet. Naton pääsihteeri Mark Rutte on luonnehtinut Venäjän syytöksiä ”täysin naurettaviksi”.
Ukrainan selitys
Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha on esittänyt, että droonien harhautuminen johtuu Venäjän elektronisesta sodankäynnistä. MTV Uutisten mukaan Sybiha on vedonnut tiedustelutietoihin, joiden mukaan Venäjä ”ohjaa drooneja tietoisesti” Baltian maihin informaatiovaikuttamistarkoituksessa.
Asiantuntija ei usko tarkoitukselliseen uudelleenohjaukseen
Sensofusionin tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen ei usko Venäjän tarkoitukselliseen uudelleenohjaukseen. AN-196-droonit lentävät inertianavigoinnilla, eivätkä ole radio-ohjattavissa — pitkillä lennoilla ajautuminen on tekninen vääjäämättömyys. (MTV Uutiset, Yle)
KRP:n droonimallikorjauksen jälkeen Jyri Kosola on kuitenkin osoittanut, ettei kyse ole pitkän kantaman drooneista lainkaan – mikä tekee sekä Hyppösen selityksestä että Ukrainan Venäjä-selityksestä riittämättömiä. Jos droonien kantama on 200–750 kilometriä, niitä ei yksinkertaisesti ole voitu lähettää Ukrainasta käsin.
14 kertaa eturintamalla Ukrainassa (”Eurooppa on aikeissa ryhtyä sotaan Venäjää vastaan”)
Drone Deal -sopimus ja Puolustusvoimien tilannearvio
Ukrainan ulkoministeri Sybiha vahvisti 11.5.2026, että Ukraina on valmis lähettämään drooniasiantuntijoitaan Suomen ja Baltian maiden avuksi. Zelenskyi toisti tarjouksen Tallinnassa 9.6.2026: ”Olemme valmiita lähettämään drooniasiantuntijoita Euroopan maihin.”
Puolustusministeriö on vahvistanut sopimuksen olevan työn alla. Sen rahallisia ehtoja ei ole julkistettu.
Puolustusvoimat on todennut, ettei Suomeen kohdistu ”välitöntä sotilaallista uhkaa”, mutta samalla se on ylläpitänyt tehostettua valmiutta maaliskuusta lähtien. Puolustusvoimien tiedotteen mukaan tilanne on pysyvä, koska ”Venäjälle kohdistuville iskuille ei ole näköpiirissä välitöntä loppua”.
El Paísin mukaan Viron puolustusministeri Hanno Pevkur on pyytänyt Ukrainaa pitämään droonien lentoreitit mahdollisimman kaukana Naton alueesta. Latviassa hallitus kaatui kevään aikana – The Independentin mukaan droonitapaukset olivat yksi kaatumiseen vaikuttaneista tekijöistä.
Orpo vakuutti Tallinnassa Suomen tukevan Ukrainan EU-jäsenyyttä ja kaikkien kuuden neuvotteluklusterin avaamista.
Mediavaikeneminen ja virkarikosepäilyt
PosiTV raportoi, että yhden Suomen suurimman median kokenut toimittaja otti huhtikuussa yhteyttä ja kertoi, että häntä oli ”kielletty tekemästä arvioivaa artikkelia droonien lähtöpaikasta”. Yksikään suuri suomalaismedia ei ole arvioinut droonien lähtöpaikkoja tai lentoreittejä KRP:n droonikorjauksen jälkeen.
PosiTV:ssä esitetyn arvion mukaan droonien salliminen ilman yhteistä laillista päätöksentekoa ja riittäviä turvatoimia voisi täyttää virkarikoksen tunnusmerkistön, jos päätöksentekijä on tiennyt riskit ja silti sallinut toiminnan jatkumisen. Oikeuskansleri valvoo valtion johdon toimien laillisuutta – mukaan lukien presidentin – mutta ei ole tiedossa, että tutkintaa olisi aloitettu. Yksittäinen kansalainen voi tehdä kantelun oikeuskanslerille.
Drooneja ei myöskään pudotettu merellä, vaikka Merivoimilla olisi ollut valmius siihen – Ilmavoimat ei antanut lupaa. Drooni päästettiin valvotusti Suomen ilmatilaan, eikä kansalaisille annettu ennakkovaroitusta. (PosiTV)
Analyysi |
KRP:n droonikorjaus muuttaa tilannekuvan
Kun alkuperäinen tieto AN-196-drooneista (kantama 1 000–2 000 km) vaihtui tietoon huomattavasti pienemmistä Chaika/Lokki-drooneista (kantama 200–750 km), koko tilannekuva muuttui olennaisesti.
Lyhyemmän kantaman vuoksi drooneja ei ole voitu lähettää Ukrainasta. Ne ovat ukrainalaisia, mutta ne on laukaistu jostakin huomattavasti lähempää — mahdollisesti Venäjältä salakuljetettuina, Valko-Venäjältä, Itämereltä tai Baltian maiden tai jopa Suomen alueelta.
Tämä avoin kysymys tekee tilanteesta huomattavasti vakavamman kuin alkuperäinen harhautumisselitys antoi ymmärtää.
Zelenskyin: liittolaisten on kannettava sivuvaikutukset
Zelenskyin vastaus Tallinnan mediatilaisuudessa kiteyttää Ukrainan kannan: droonien harhautuminen liittolaismaihin on hyväksyttävä tosiasia, osa sodan todellisuutta. Presidentti ei lupaa muuttaa toimintatapojaan – hän tarjoaa yhteistyön syventämistä ainoana tienä eteenpäin.
Tämä on juuri Drone Dealin poliittinen ydin. Suomi ei osta Ukrainalta ainoastaan droonitorjuntaosaamista – se ostaa samalla hyväksynnän sille, että Ukrainan sotatoimien sivuvaikutukset Suomen ilmatilassa ovat ”osa nykyistä taistelukenttää”. Zelenskyi ei sano tätä suoraan, mutta hänen vastauksensa ei jätä tulkinnalle juuri tilaa.
Rakenteellinen ristiriita syvenee
Perusasetelma on selvä, ja KRP:n droonikorjaus sekä Zelenskyin lausunnot syventävät sitä.
Ukraina suorittaa laajamittaisia drooni-iskuja Venäjälle. Näiden iskujen yhteydessä Ukrainassa valmistettuja drooneja päätyy Suomen ilmatilaan ja maaperälle – mutta ei suoraan Ukrainasta, vaan jostakin muualta laukaistuina. Zelenskyi itse toteaa tämän olevan hyväksyttävä osa sotaa. Suomen viranomaiset eivät ole julkistaneet tietoa lähtöpaikasta.
Ukraina tarjoutuu kouluttamaan Suomen puolustusta drooniuhkaa vastaan – yhteistuotantosopimuksen puitteissa. Zelenskyi kehystää tämän ainoana tienä kohti diplomatiaa.
Alkuperäinen ristiriita – saman toimijan kaksoisrooli uhan aiheuttajana ja ratkaisun tarjoajana – on yhä olemassa. Mutta siihen liittyy nyt kaksi uutta, painavampaa kysymystä:
- Jos drooneja ei ole lähetetty Ukrainasta, kuka ne on lähettänyt ja kenen suostumuksella?
- Onko Suomen johto hyväksynyt Zelenskyin linjan – että droonien harhautuminen Suomeen on vain hyväksyttävä?
Riippumatta siitä mikä skenaario on oikea, jokaisessa Ukraina on droonien alkuperämaa ja samalla tarjoutuu ratkaisun tarjoajaksi.
Miksi viranomaiset vaikenevat
Suomen viranomaisten vaikeneminen droonien lähtöpaikasta on poikkeuksellista. PosiTV:n raportoima mediatieto siitä, että suurta mediaa on kielletty kirjoittamasta aiheesta, viittaa siihen, että kyseessä on tietoinen viestintälinjaus eikä tiedon puute.
Mahdolliset syyt vaikenemiseen:
- Lähtöpaikan paljastaminen voisi eskaloida tilanteen – jos droonit on laukaistu esimerkiksi Suomen tai Viron alueelta, se antaisi Venäjälle konkreettisen casus bellin
- Tutkinta on kesken – KRP:n esitutkinta on edelleen käynnissä
- Poliittinen vahinkojen hallinta – droonien alkuperän vahvistaminen voisi paljastaa laittoman tai perustuslain vastaisen päätöksentekoprosessin
Droonisopimus uudessa valossa – uhkan lähde myös ratkaisun tarjoajana
KRP:n droonikorjauksen ja Zelenskyin lausunnon valossa Drone Deal näyttäytyy entistä ristiriitaisempana. Suomi solmii puolustusteollisen sopimuksen maan kanssa:
- Jonka droonit ovat aiheuttaneet Suomen ilmatilassa vakavia turvallisuusuhkia
- Jonka presidentti toteaa näiden uhkien olevan hyväksyttävä osa sotaa
- Jonka droonien todellista lähtöpaikkaa ei ole kerrottu Suomen kansalle
Sopimukseen sisältyvä ”sotilasasiantuntijuuden jakaminen” saa uuden merkityksen: Ukraina kouluttaa Suomea torjumaan drooneja, joiden kaltaisia se itse valmistaa, joiden harhautumista liittolaismaihin sen presidentti pitää hyväksyttävänä, ja joiden operatiivisia yksityiskohtia ei ole julkistettu.
Suomen ja Ukrainan välinen droonisopimus siis ilmentää tilannetta, jossa turvallisuusuhkan aiheuttaja ja turvallisuusratkaisun toimittaja ovat sama taho. KRP:n huhtikuussa tekemä droonikorjaus on nostanut esiin kysymyksen, johon Suomen viranomaiset eivät ole vastanneet: mistä droonit on lähetetty? Zelenskyin oma lausunto puolestaan vahvistaa, ettei Ukraina aio muuttaa toimintatapojaan – liittolaisten on elettävä seurausten kanssa.
Drooniskandaalin oikeudellisiin kysymyksiin ei toimia oikeuskanslerilta – kukaan ei kanna vastuuta
Tähän liittyy merkittävä avoimuusvaje. Suomen kansa ei tiedä, onko sen ilmatilaa tai maa-aluetta käytetty vieraan valtion sotilasoperaatioihin, kuka tällaisen päätöksen on tehnyt ja millä valtuutuksella. Venäjän toistuvat, YK:n peruskirjaan vetoavat varoitukset tekevät kysymyksestä paitsi oikeudellisen myös laajan turvallisuuskysymyksen.
Pääministeri Orpon lausuma – ”Tuen Ukrainalle on oltava nyt vahvaa” – vastaa kysymykseen tuen määrästä. Se ei vastaa kysymykseen siitä, mitä Suomen alueella ja ilmatilassa on tapahtunut, kenen päätöksellä ja millä seurauksilla.
Nämä kysymykset eivät tule katoamaan vaikenemalla.
