Suomen alueelle keväällä 2026 pudonneet sotilaalliset droonit ovat synnyttäneet poikkeuksellisen turvallisuus- ja oikeudellisen kansalaiskeskustelun, jopa vaietun skandaalin. Tapauksen ympärillä on edelleen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mikä edelleen vaivaa monia kansalaisia. Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimiin tilanteen laillisuuden selvittämisessä.
Tekninen alkuarvio muuttui
Alkuvaiheessa julkisuuteen kerrottiin, että Kouvolaan pudonnut sotadrooni olisi ollut ukrainalaistyyppinen pitkän kantaman drooni kuuden metrin siipivälillä. Myöhemmin Keskusrikospoliisi kuitenkin vahvisti, että alkuperäinen arvio olikin virheellinen. Teknisen tutkinnan perusteella droonit olivatkin huomattavasti pienempiä, noin 2–2,5 metrin siipivälin sotilaslentolaitteita.
Alkuarvio Suomeen pudonneista drooneista muuttui viranomaisten vahvistamana kuudesta metristä kahteen metriin. Samalla myös vahvistettiin epäsuorasti, että 2 metrin siipiväin sotadrooni ei ole voinut tulla Ukrainasta, koska niiden kantomatka on maksimissaan kaksisataa kilometriä. Matkaa Ukrainasta ilmateitse on vähintään 1000 kilometriä. Tekoälylaskemilla julkisuuteen annetuilla teknisillä tiedoilla lopputulos oli se, että on mahdotonta, että nämä heikkorunkoiset teipatut droonit olisivat tulleet Ukrainasta.
Tiedottaminen drooneista loppui ja jäi auki viranomaisvaiheeseen ”asiaa tutkitaan”. Tutkinta ei ole tuottanut tuloksia, tai niistä ei ainakaan ole huhtikuun jälkeen ole tiedotettu julkisuuteen. Ei ole ilmoitettu droonien valmistajasta tai droonien mahdollisesta lähetyspaikasta tai arviota lentoreiteistä.
Edelleen ei ole julistettu ilmatilan loukkausta, vaan se jäi avonaiseen tilaan: ”ilmatilaloukkausta tutkitaan”. Jos maan aluetta loukataan tuntemattomilla ulkomaisilla räjähdedrooneilla, niin asia on vakava ja selkeä. Ilmatilaloukkaus on joko tapahtunut tai ei ole, mutta viranomaistasolla edelleen ”asiaa tutkitaan ilmatilaloukkauksen epäilynä”.
PosiTv teki kantelun oikeuskanslerille
Koska viranomaiset ja virkaelimet eivät selvyyttä asiassa kattavasti antaneet, PosiTV puuttui turvallispoliittisesti epäselvään tilanteeseen. PosiTv lähetti kantelun oikeuskanslerille, jossa vaadittiin selvittämään mistä droonit olivat lähteneet, oliko viranomaisilla ennakkotietoa, miksi torjuntaa ei toteutettu jo merellä ja oliko Suomen aluetta tai ilmatilaa käytetty sotilaallisiin operaatioihin ilman lakisääteistä sopimista.
Kysymys ei siten ole ainoastaan drooneista, vaan myös siitä, kuinka avoimesti turvallisuusviranomaiset voivat ja haluavat kertoa kansalaisille tilanteista, joilla voi olla merkitystä kansallisen turvallisuuden ja kansainvälisen politiikan näkökulmasta, sekä seurauksena Suomeen mahdollisesti kohdistuvasta sotilaallisesta uhkasta. Ja siitä kenen toimien tai toimimattomuuden seurauksena sotilaallinen uhka syntyi?
Suomesta annettu ilma-tai maa-alueen käyttö sotilaallisiin toimiin vaikuttaisi Suomen kansainvälisoikeudelliseen asemaan, ja antaisi Venäjälle YK artikla 51:n mukaan oikeuden puolustautua. Näin ollen, droonien alkuperä ja lähtöpaikka ja valtuuttaja on ratkaisevaa siinä, kohdistaako Venäjä mahdollisesti Suomeen sotatoimiaan. Venäjä antoi jo näiden droonien takia ”lopullisen varoituksen” Suomelle.
Kantelu oli ”yksilöimätön”
Oikeuskanslerin vastaus ei kuitenkaan ottanut kantaa sisältökysymyksiin. Vastauksessa oikeuskansleri kertoo, että hänen tehtäviinsä ei kuulu antaa yksityishenkilöille lausuntoja turvallisuus- ja ulkopoliittisista kysymyksistä. Lisäksi kantelun katsottiin olevan liian ”yksilöimätön” varsinaisen laillisuusvalvonnallisen tutkinnan aloittamiseksi.
Mutta miten yksityiskohtainen kansalaisen tekemän kantelun on oltava, kun asiaan liittyvää tietoa eikä selvityksiä ole julkisesti saatavilla? Kuitenkin tuntemattomat lähimatkan droonit uhkaavat kansalaisten turvallisuutta sekä sekä uhkaa suistaa Suomen sodan kohteeksi, jolloin kansalaisen on oikeutettua vaatia esille tietoa ja oikeudellista puolta viranomaisten ja maanjohdon toimista asiassa, vaikka kyseessä olisikin salainen turvallisuuspoliittinen asia.
Mikäli maan johto olisi tietoisesti osallinen edes välillisesti näihin drooneihin, olisi se nimenomaan oikeuskanslerille kuuluva asia selvittää oikeudellisesti, onko tapahtunut virkavirhe tai virkarikos. Jos presidentti tai muu valtionjohdon toimija tekisi yksin merkittävän sotilas- tai ulkopoliittisen päätöksen, ohittaen lain edellyttämän menettelyn, kyse olisi toimivallan ylittämisestä, perustuslain vastaisesta menettelystä sekä mahdollisesta virkarikoksesta tai virheestä.
Oikeuskansleri: ”toimivalta rajattu” ja ”liian vähän yksityiskohtia”
Oikeuskanslerinvirastolle voi tehdä kantelun maan johdon toimista, jos epäillään lainvastaisuutta puolustus- tai turvallisuuspolitiikassa. Puolustus- ja turvallisuuspoliittiset päätökset kuuluvat osittain Oikeuskanslerinviraston valvontaan. Oikeuskansleri voi tutkia onko päätöksenteossa noudatettu lakia ja perustuslakia, onko toimivaltuuksia käytetty oikein ja onko menettely ollut lainmukainen tai onko viranomainen ylittänyt toimivaltansa.
Oikeuskansleri perustelee toimivallan rajauksella, sitä ettei ei ryhdy selvitystoimiin: virasto ei selvitä tiedusteluluonteisia tai turvallisuuspoliittisia asioita kansalaisille annettavina lausuntoina, vaan arvioi lainvastaisuusepäilyjä. Mikäli droonit eivät ole Ukrainasta peräisin, niin ne teknisesti päätellen olisivat Baltian maista tai jopa Suomesta peräisin, silloin drooniskandaali olisi nimenomaan laillisuuden kannalta selvitettävä asia ja lainvastaisuusepäily.
Oikeuskansleri ilmoitti myös, ettei ryhdy toimiin, koska oli ”liian vähän yksityiskohtia”. Presidentti ja valtioneuvoston jäsenet eivät edelleenkään useista pyynnöistä huolimatta ole vastanneet, ja vaikuttavat salailevan asiaa ja yksityiskohtia. Teknistä ja sotilaallista epäselvyyttä asiassa edelleen on: miksi alkuperäinen drooniluokitus muuttui niin merkittävästi ja asiaa ei heti ”havaittu” – vaan viikkojen päästä. Vahvistamatta on myös se, mistä ne ovat voineet saapua tai lähetetty ja miksi asiaa ei ole loppuun asti virallisesti selvitetty, vaan jätetty auki tilaan ”asiaa tutkitaan”, jonka varjolla asia on ohitettu ja jätetty tiedottamatta kansalaisille.
Toki tekninen epävarmuus tekee tilanteesta vaikean selvittää. Pelkkä droonin koko (2metriä) tai arvioitu kantama (200km) ei yksin riitä todistamaan alkuperää tai laukaisupaikkaa, mutta kyllä maantieteellisesti kartoittamaan sitä. Modernien UAV-järjestelmien alkuperän luotettava jäljittäminen voi olla vaikeaa erityisesti jos mukana on häirintää, puutteellista lentodataa ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvää salassa pidettävää tietoa.
Latviassa pääministeri eroaa droonien takia- Suomessa ”asiaa tutkitaan”
Latvian pääministeri Evika Siliņa kantaa vastuunsa kansalaisten edessä ja eroaa Latviaan viikko sitten pudonneiden droonien aiheuttaman skandaalin vuoksi. Siliņa myös erotti puolustusministeri Andris Sprūdsin, koska Latvian droonintorjuntajärjestelmiä ei oltu otettu käyttöön riittävän nopeasti eikä Latvian ilmatilaa ollut onnistuttu suojaamaan vierailta drooneilta. Puolustusministerin mukaan droonit olivat todennäköisesti Ukrainan laukaisemia ja tarkoitettu alun perin iskemään venäläiskohteisiin, mutta ei sielläkään alkuperästä ei ollut varmuutta.
Suomessa viranomaiset eikä ministerit eroa kansallisen turvallisuuden uhkan läpipääsystä maaperälle ja valtion ilmatilan loukkaamisen takia. Jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut ja ollaan droonitutkijan sanoin ”tyytyväinen harhatuneista drooneista”, koska ei käynyt kuinkaan.
MAINOS:
Posikauppa.com | t-paidat
