Iranissa suuret mielenosoitukset jatkuivat torstaina jo viidettä päivää. Mielenosoitusten yhteydessä on raportoitu kuolemaan johtaneista yhteenotoista mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen välillä. Valtiolliset tiedotusvälineet ovat vahvistaneet, että ainakin kaksi ihmistä on saanut surmansa protesteissa.
Oslossa toimiva Hengaw-ihmisoikeusjärjestö kertoi, että yksi kuolleista sai osuman luodeista ja kuoli ennen sairaalaan pääsyä. Kuolemantapausten kerrotaan sattuneen Lordeghanin kaupungissa Iranin lounaisosassa.
Aktivistien ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan viranomaisten vastatoimet ovat koventuneet ja turvallisuusjoukot ampuvat suoraan mielenosoittajia kohti.
Silminnäkijä kuvaili tilannetta, että alue muistuttaa taistelukenttää ja että turvallisuusjoukot ampuvat ”armotta”.
Sosiaaliseen mediaan jaetut videot näyttävät mielenosoittajia makaamassa liikkumattomina maassa sen jälkeen, kun turvallisuusjoukot avasivat tulen, ja kuinka ihmiset pakenevat savun täyttämillä kaduilla ja loukkaantuneita kuljetetaan pois paikalta.
Iranin viranomaiset ovat pidättäneet ainakin 29 mielenosoittajaa eri puolilla maata käynnissä olevien protestien aikana, kertoo Hengaw-ihmisoikeusjärjestö. Pidätettyjen joukossa on 14 kurdia, 7 lorsia, 7 naista sekä kaksi alaikäistä lasta. Pidätyksiä on tehty eri puolilla maata, kertoo ihmisoikeusjärjestö Hengaw.
Taustalla Iranin valuutan romahdus ja elinkustannusten nousu
Mielenosoitukset alkoivat sunnuntaina pääkaupungissa Teheranissa Iranin valuutan romahdettua. Protestit ovat sittemmin levinneet useisiin kaupunkeihin eri puolille Irania. Mielenosoittajat vaativat taloudellista oikeudenmukaisuutta ja hallinnon vaihtumista.
Mielenosoitukset kytkeytyvät laajempaan tyytymättömyyteen Iranin poliittista järjestelmää kohtaan. Protestien taustalla vaikuttavat pitkään jatkunut talouskriisi, poliittisten vapauksien rajoitukset sekä naisten asemaa koskeva lainsäädäntö. Tilanteesta raportoi Guardian.
Abdorrahman Boroumand -ihmisoikeuskeskuksen johtaja Roya Boroumand sanoo protestien johtuvan valuutan arvon laskusta ja elinkustannusten noususta. Hänen mukaansa yhä useampi iranilainen elää köyhyysrajan alapuolella.
Boroumandin mukaan kansalaisten tyytymättömyyttä lisäävät huono hallinto, korruptio ja politiikka. Hallitus pitää hallintoa vastustavia mielenosoituksia laittomina, eikä lainsäädäntö tarjoa todellista mahdollisuutta lailliseen protestointiin, mikä johtaa toistuviin levottomuuksiin ja väkivaltaisiin vastatoimiin.
Nuoren naisen kuolema poliisin käsissä vuonna 2022
22-vuotiaan Mahsa Aminin kuolema poliisin käsissä oli vuonna 2022 käännekohta: ”moraalipoliisi” pidätti Aminin ”pukeutumissäännön rikkomisen” vuoksi, ja hän kuoli pian pidätyksen jälkeen. Poliisi väitti Aminin kuolleen äkilliseen sairauskohtaukseen, mutta hänen perheensä, silminnäkijät ja ihmisoikeusjärjestöt ovat sanoneet, että hän kuoli pahoinpitelyn seurauksena.
Kuolemantapaus nostatti laajoja “Nainen, elämä, vapaus” -mielenosoituksia. Aminin kuolemasta tuli symboli naisten sorrolle ja laajemmalle tyytymättömyydelle hallintoa kohtaan. Hänen kuolemansa nostatti valtakunnallisia protesteja, joissa naiset polttivat huivejaan ja leikkasivat hiuksiaan julkisesti. Viranomaiset vastasivat väkivaltaisesti ja satoja kuoli, tuhansia pidätettiin ja useita mielenosoittajia tuomittiin kuolemaan tai pitkiin vankeusrangaistuksiin. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Aminin kuolemasta lähtien protesteja on tukahdutettu toistuvasti väkivalloin.
17-vuotias teheranilainen opiskelija Armita Garavand kuoli Aminin lailla “moraalipoliisin” käsissä, koska hän ei käyttänyt hijab-huivia metrossa. Armita monen sukupolvensa naisen lailla vastusti avoimesti hijab-huivin käyttöpakkoa. Armitan kuoleman jälkeen Iranin turvallisuusjoukot valvoivat hänen hautaansa ja perheensä kotia, estäen muistotilaisuudet ja sosiaalisen median julkaisut. Viranomaiset korvasivat haudalla olleen perheen valitseman kuvan Armitasta AI-muokatulla kuvassa hijab päässä. Hengaw luokittelee Armitan tapauksen olevan hallituksen harjoittamaa naisvihaa ja pakotettua hijab-lakijärjestelmää.
1500 ihmisen teloitukset vuonna 2025
Vuonna 2025 Iranissa on pantu täytäntöön ennätysmäärä kuolemantuomioita. Vuonna 2025 teloitettiin yli 1 500 ihmistä, enemmän kuin kertaakaan vuoden 1989 jälkeen. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kuolemantuomiota käytetään pelon lietsomiseen ja opposition tukahduttamiseen.
Amnestyn aluejohtaja Hussein Baoumi toteaa, että teloitukset perustuvat epäoikeudenmukaisiin ja suljettujen ovien takana käytyihin oikeudenkäynteihin, joihin liittyy kidutusta ja pakotettuja tunnustuksia.
Iranissa hallituksen vastainen toiminta on kiellettyä, ja viranomaiset rajoittavat sananvapautta, mediaa ja kokoontumisoikeutta. Turvallisuusjoukot, vallankumouskaarti ja ns. moraalipoliisi valvovat kansalaisten käyttäytymistä
Iran on islamilainen tasavalta, jossa todellinen valta on uskonnollisella johdolla. Maan ylin johtaja on ajatollah, jonka valtaa ei valita vaaleilla. Presidentin ja parlamentin päätökset ovat tiukasti uskonnollisen johdon valvonnassa.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
Kuva: MohammadAli Dahaghin