Suomen ja Norjan välinen valtakunnanraja on käyty läpi koko 737 kilometrin matkalta. Rajankäynnissä tarkistettiin, huollettiin ja dokumentoitiin kaikki 209 rajapyykkiä, minkä lisäksi rajalinja mitattiin ja raja-aukkoa kunnostettiin vaativissa maasto-olosuhteissa.
Maanmittauslaitoksen mukaan rajalinja pysyi pääosin entisellään. Muutoksia havaittiin lähinnä Tenojoen vesistössä, jossa jokiuoman syvin kohta oli muuttunut virtauksen vaikutuksesta. Koska jokiraja kulkee uoman syvimmässä kohdassa, myös rajalinja muuttui paikoin vähäisesti.
Kartastopäällikkö Jyrki Lämsän mukaan muutokset ovat pinta-aloiltaan pieniä, eikä merkittäviä saaria tai luotoja siirtynyt rajankäynnin seurauksena valtiolta toiselle.
”Jokirajan sijainti joissakin Tenojoen vesistön kohdissa muuttui edellisestä rajankäynnistä, koska joen virtaus liikuttaa uomaa, jossa raja kulkee. Myös teknologia on kehittynyt ja olemme voineet mitata rajan entistä tarkemmin”, Lämsä kertoo.
Rajankäynnin tuloksena päivitetty valtakunnanraja on julkaistu Maanmittauslaitoksen kartoilla. Ajantasaisen rajan voi tarkistaa esimerkiksi Karttapaikka-palvelusta, jossa raja näkyy maa-alueilla tummansinisenä ja vesialueilla tummanviolettina.
Rajankäynnissä tuotetut paikkatiedot koottiin ensimmäistä kertaa digitaaliseksi aineistoksi, jota voidaan hyödyntää molempien maiden viranomaistoiminnassa. Aineistoa voidaan jatkossa päivittää myös rajankäyntien välillä esimerkiksi kunnossapitotöiden yhteydessä.
Yksi konkreettinen muutos tehtiin jo vuonna 2024 Kilpisjärvellä E8-tien varrella, missä rajapyykki 295B siirrettiin noin viisi metriä kauemmas tiestä turvallisuussyistä. Siirto ei kuitenkaan muuttanut valtakunnanrajan sijaintia. Rajapyykin katsottiin olleen liian lähellä tietä ja alttiina eroosiolle, mikä olisi voinut aiheuttaa kivien putoamista tielle.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Suomen ja Norjan välinen rajankäynti toteutetaan 25 vuoden välein. Edellinen rajankäynti tuli voimaan vuonna 2003. Nyt tehty työ vaati maastomittauksia koko rajan pituudelta vaikeakulkuisilla erämaa-alueilla, vesistöissä ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Maastotöitä voidaan tehdä käytännössä vain kesäaikaan.
Maanmittauslaitos valmistelee parhaillaan Suomen ja Ruotsin välistä rajankäyntiä, jonka arvioidaan käynnistyvän tulevina vuosina. Suomen ja Venäjän välinen edellinen rajankäynti tehtiin vuosina 2007–2016, ja sen tulokset tulivat voimaan vuonna 2018.
