Hannes-myrsky iski Suomeen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä aiheuttaen laajoja metsätuhoja ja sähkökatkoja. Myrsky kaatoi arviolta 300 000 kuutiometriä puita ja yli 180 000 kotitaloutta oli ilman sähköä huippuvaiheessa. Pelastustoimi sai yli 3 000 tehtävää myrskyn seurauksena.
Hannes-myrsky oli yksi 2000-luvun merkittävimmistä myrskyistä Suomessa, tuhojen ja sähkökatkosten määrien perusteella. Ilmatieteen laitos luonnehti sitä yhdeksi viime vuosikymmenten tuhoisimmista myrskyistä Suomessa.
Hannes myrskyllä oli laaja vaikutusalue, voimakkaat puuskat, se aiheutti vaurioita sähköverkkoon ja tuhansia pelastustoimen tehtäviä. Tapani (2011) ja Janika (2001) aiheuttivat arviolta 6 000 pelastustehtävää, enemmän kuin Hannes. Aila-myrsky (2020) oli Hanneksen kaltainen, molemmat aiheuttivat merkittäviä sähkökatkoja ja infrastruktuurivahinkoja. Eino-myrksyn (2013) tuulenpuuskat olivat hieman heikompia kuin Hanneksen, mutta sekin kuului voimakkaiden syksymyrskyjen joukkoon.
Metsätuhojen seurannasta todettiin, että myrsky kaatoi puita laajasti eri puolilla Suomea, erityisesti Etelä‑Pohjanmaalla, Varsinais‑Suomessa ja Pirkanmaalla. Myrskyn vuoksi riski puiden kaatumiselle pihoille, maanteille ja rakennusten päälle oli suuri. Merkittävä määrä metsää, arviolta 300 000 kuutiometriä puuta kaatui myrskytuulten seurauksena, ilmoitti Metsäkeskus. Suurmetsätuhoilta kuitenkin vältyttiin.
Ilmatieteen laitos raportoi, että voimakkaimmat maa-alueen tuulenpuuskat nousivat 29 metriin sekunnissa, ja merialueilla jopa 31 m/s. Myrskyn vaikutukset kohdistuivat pääosin Pohjanlahden rannikon maakuntiin ja maan länsiosaan.
Poikkeuksellisen voimakkaaksi Hannes-myrskyn tekivät lumettomuus, myrskyn pitkä kesto sekä ajoittain pohjoisesta puhaltanut kova tuuli. Maan roudattomuus vaikuttaa siihen, että puut kaatuvat helpommin juurineen, koska maa ei ole ole jäässä, eikä kiinnitä juuria niin hyvin maahan.
Myrsky repi irti Huittisten kulttuurikeskuksen katon
Satakunnassa Huittisissa myrsky riipi irti koulutus‑ ja kulttuurikeskuksen peltikaton koko liikuntahallista, uutisoi Alueviesti. Posi TV oli paikalla, kun korjausmiehet olivat keskuksen katolla lauantaina iltapäivällä irrottamassa täysin tuhoutunutta ja vääntynyttä liikuntahallin peltikattoa. Peltikatto oli vääntynyt epämuodostuneeksi mytyksi.
Monilla paikoilla Länsi-Suomessa tiet olivat poikki kaatuneiden puiden vuoksi. Porin tien varrella oli monia juurineen kaatuneita puita.
Sähkökatkoja yhä Pälkäneellä ja Kangasalalla
Pirkanmaalla oli lauantai-iltana lyhyitä muutamien minuuttien kestoisia sähkökatkoja. Hannes-myrsky on aiheuttanut laajoja sähköverkkovaurioita, ja paikoittain sähköjen palautuminen kestää useita päiviä. Tiistaiaamuna Pälkäneellä oli noin 150 ja Kangasalla yli 700 asiakasta ilman sähköä, uutisoi Sydän-Hämeen lehti.
Elenian mukaan myrsky on aiheuttanut noin 1 700 vikapaikkaa, ja määrä voi kasvaa. Kovat puuskat ja kaatuneet puut ovat hidastaneet korjauksia. Yhtiö muistuttaa, ettei sähkölinjoihin tai niihin kaatuneisiin puihin saa koskea omatoimisesti, ja varavoimajärjestelmien asennus tulee tehdä luvanvaraisesti.
Hannes-myrskyn synty Atlantilla
Hannes-myrskyn muodostumiseen vaikutti voimakas matalapaine Atlantin yllä. Matalapaine syntyi, kun lämpimän ja kylmän ilman rajavyöhykkeet kohtasivat, ja se sai ilman kohoamaan ja pyörimään. Lämpimät merialueet antoivat myrskylle lisää voimaa ja kosteutta, mikä vahvisti tuulen puuskia ja sateita. Matalapaine syveni nopeasti liikkeellään kohti pohjoista, ja myrsky iski Suomeen erityisen voimakkaana, aiheuttaen laajoja puuston kaatumisia, tulvia ja sähkökatkoja. Vaikka yksittäisen myrskyn syntyä ei voida suoraan liittää ilmastonmuutokseen, lämpimämmät meret ja ilmamassa voivat lisätä myrskyjen voimaa ja kosteutta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan Hannes-myrskyn kaltaisia laajoja ja tuhoisia myrskyjä voidaan odottaa Suomessa jatkossakin noin kerran vuosikymmenessä, vaikka talvimyrskyjen voimakkuuteen ei odoteta suuria muutoksia ilmastonmuutoksen myötä.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
