New Yorkissa vierailulla ollut Valtonen syytti Neuvostoliiton toimista Venäjää, mutta jätti vastatoimet huomiotta.
Ulkoministeri Elina Valtonen oli eilen yhdysvaltalaisen CBS Newsin haastateltavana, jossa käsiteltiin rauhanskenaarioita Ukrainan sodan päättämiseksi. Haastattelussa Valtonen väitti, että viimeisen sadan vuoden aikana yksikään Venäjän naapurimaa ei ole hyökännyt Venäjälle, kun taas Venäjä on käyttänyt sotilaallista voimaa 19 maata vastaan.
Valtosen väitteen ydinongelma liittyy Venäjän ja Neuvostoliiton rinnastamiseen yhdeksi sotilaalliseksi toimijaksi. Nykymuodossaan Venäjän federaatio perustettiin Neuvostoliiton hajotessa joulukuussa 1991, jolloin valtiollinen jatkumo ja vastuut jakautuivat uudelleen.
Sen jälkeen Venäjän federaatio on ollut sotilaallisesti mukana:
- Georgian/Etelä-Ossetian sodassa vuonna 2008
- Ukrainan sisällissodassa liittämällä Krimin itseensä vuonna 2014
- Laajemmin Ukrainan sodassa vuodesta 2022 – miehitystoimet pääosin Kaakkois-Ukrainassa ja Donbassissa
- Syyrian sisällissodassa n. 2015–2024 Syyrian hallinnon tukena
Lisäksi Tšetšeniassa käytiin kaksi sotaa 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, jotka olivat Venäjän sisäisiä konflikteja.
Näiden perusteella sotilaallisia interventioita on ollut useita, mutta ei määrällisesti 19, ellei laskentaan sisällytetä Neuvostoliiton toimia.
Valtosen lausunto tuskin perustui väärinkäsitykseen, sillä hän julkaisi myöhemmin X-tilillään katkelman samasta haastattelun kohdasta:
In the past 100 years, no neighboring country of Russia has attacked Russia. During the same period, Russia has invaded 19 countries.
Putin has given no reason to believe that Russia would change its imperialistic course.
Mainos
Thank you for the interview, @CBSNews. pic.twitter.com/12wFfHNkPS
— Elina Valtonen (@elinavaltonen) December 8, 2025
Vaikka Neuvostoliitto ja Venäjä haluttaisiin tulkita yhdeksi ja samaksi valtiolliseksi toimijaksi, väitteet ovat silti osittain yksinkertaistavia ja osin liioittelevia. Luku 19 viittaa todennäköisesti kaikkiin aseellisiin selkkauksiin, joissa Venäjä tai Neuvostoliitto on viimeisen sadan vuoden aikana ollut tavalla tai toisella osallisena. Monet näistä ovat tapahtuneet osana laajempia konflikteja – erityisesti toisen maailmansodan yhteydessä – jolloin sotatoimia esitettiin puolin ja toisin.
Tässä kontekstissa myös naapurimaiden hyökkäykset Neuvostoliiton alueelle tulisi huomioida. Esimerkiksi Saksaa tukien Suomi hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941 osana Operaatio Barbarossaa. Samaan operaatioon osallistui myös muita Saksan liittolaisia kuten Romania ja Unkari.
Jos Venäjä ja Neuvostoliitto rinnastetaan toisiinsa, väitettä Venäjän alueelle kohdistumattomista hyökkäyksistä ei voi pitää täysin paikkansapitävänä.
Myös presidentti Alexander Stubbilta on kuultu viime vuosina samankaltaisia lausuntoja, joissa Venäjän uhkaa perustellaan osin Neuvostoliiton aikaisilla tapahtumilla.
Toimittaja
Tapani Romanen
Tilaa Positv TÄSTÄ
