Euroopassa käydään kasvavaa poliittista kiistaa siitä, kuinka pitkälle Euroopan unionin tulisi tukea Ukrainaa sodassa Venäjää vastaan. Unkarin pääministeri Viktor Orbán varoitti keskiviikon taloustapahtumassa Budapestissa, että Eurooppa on siirtymässä kohti sotataloutta. Unkari ei halua osallistua enää uuteen 90 miljardin yhteislainaan Ukrainalle.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi painottaa neljättä vuotta, että lisätuki on välttämätöntä Ukrainan puolustukselle ja vaatii Orbania suostumaan tuen jatkamiseen.
Kiista peilaa laajempaa jakolinjaa EU:ssa. Osa jäsenmaista haluaa lisätä ja jatkaa Ukrainan aseellista tukemista viitaten Euroopan turvallisuuteen. Unkari taas korostaa rauhanpolitiikkaa ja kansallista päätösvaltaa, ja varoittaa, että jatkuva sotilaallinen ja taloudellinen tuki voi vetää Euroopan syvemmälle konfliktiin ja heikentää Euroopan taloutta. Turvallisuus ja talousnäkemykset eriävät suuresti.
Orbán: Eurooppa menossa sotatalouteen
Puheessaan Macronomx Economic –talouskonferenssissa Viktor Orbán sanoi, että monet Euroopan talousennusteet perustuvat oletukseen rauhan ajan taloudesta, mutta politikassa keskustellaan muusta. Hän varoitti, että monet analyysit ja talousennusteet kuvaavat maailmaa, jossa Eurooppa toimii vakaassa ja rauhanomaisessa ympäristössä, vaikka poliittisissa keskusteluissa valmistellaan toisenlaista taloutta ja tulevaisuutta. Orbánin mukaan Euroopan talousjärjestelmä on muuttumassa rauhan ajan taloudesta sotataloudeksi, ja että Länsi-Euroopan johtajat keskustelevat lisääntyvästä puolustusmenojen kasvattamisesta ja siitä, miten Euroopan talous sopeutetaan pitkäkestoiseen konfliktiin.
Orban kuvasi EU-johtajien keskusteluja: -”Missä minä istun ja työskentelen, Saksan liittokanslerista Ranskan presidenttiin, kaikki mistä keskustelemme on se, miten Euroopan talous muutetaan sotataloudeksi seuraavien neljän vuoden aikana.”
Sota heikentänyt Euroopan taloutta
Orbanin mukaan Ukrainan sota on jo vaikuttanut merkittävästi Euroopan talouteen. Orbán esitti, että Eurooppa on menettänyt noin miljoona teollista työpaikkaa sodan aikana ja että EU:n osuus maailman taloudesta on pienentynyt ja Euroopan talous on menettämässä kilpailukykyään.
Orbán sanoi, että EU:n talouskasvu on viime vuosina jäänyt jälkeen maailman suurista talouksista. Orbán esitti talouslukuja, jotka osoittavat, että Ukrainan sodalla ja siihen liittyvillä talouspäätöksillä (pakotteet jne) on jo ollut vaikutuksia Euroopan talouteen. Euroopan unionin talous on kasvanut vain noin 1 % vuodessa, kun taas samaan aikaan Yhdysvaltojen talous on kasvanut noin 2–3 % vuodessa ja Kiinan talous 5 % vuodessa.
Orbán on aiemmin jo varoittanut Euroopan unionin johtoa sen sitoutumisesta Ukrainan 800 miljardin dollarin rahoituspyyntöön tulevien kymmenen vuoden ajaksi. Orbán kuvaili suunnitelmaa ”shokiksi”, joka voi hänen mukaansa pitkittää EU:n velkaantumista ja vaarantaa unionin taloudellisen vakauden.
EU:n energiapolitiikka ja pakotteet kiistana
Orbán kritisoi puheessaan voimakkaasti myös EU:n energiapolitiikkaa. Orbanin mukaan päätös vähentää riippuvuutta Venäjän energiasta on kasvattanut kustannuksia Euroopan maiden talouksille.
Orbánin mukaan eurooppalaiset yritykset ja kuluttajat maksavat energiasta moninkertaisesti enemmän kuin Yhdysvallat tai Kiina, mikä heikentää teollisuuden kilpailukykyä.
Hänen arvionsa mukaan Eurooppa on sodan alkamisen jälkeen käyttänyt jopa 1,8 miljardia euroa enemmän energiaan ja että energiapolitiikka on suuri syy Euroopan talousvaikeuksiin.
Unkarin hallitus on valinnut erilaisen strategian. Orbán korosti, että Unkari haluaa säilyttää energialähteiden monipuolisuuden ja pitää kaikki vaihtoehdot avoimina, myös venäläiset energialähteet.
Orban kritisoi Ukrainan rahoitusta
Orbán kritisoi puheessaan myös EU-maiden kasvavaa taloudellista tukea Ukrainan sodalle. Hänen mukaansa Euroopan maat ovat jo lähettäneet Ukrainalle 200 miljardia euroa erilaisina tukipaketteina.
EU on antanut sodan alusta lähtien Ukrainalle monikerroin enemmän sotilaallista apua (69,3 miljardia euroa) kuin humanitaarista apua (4,6 mrd euroa).
Orbán korosti, että Unkari ei halua osallistua sodan rahoittamiseen, vaan käyttää taloudelliset resurssit kotimaan talouteen, perhepolitiikkaan ja yritysten tukemiseen.
Euroopan unionin johtajien lainapäätöstä Ukrainalle Orban arvosteli karusti: ”He ottavat lainaa lähettääkseen rahaa Ukrainaan, todellisuudessa he lähettävät lastensa ja lastenlastensa tulevaisuuden”
“Strategiamme on päinvastainen. Pysymme sodan ulkopuolella emmekä osallistu sen rahoittamiseen.”, sanoi Orban.
Orbán kuvaili Ukrainan konfliktia sodan vuosipäivänä “neljäksi vuodeksi järjetöntä tappamista” ja viittasi Ukrainan sodan aiheuttamiin mittaviin inhimillisiin ja aineellisiin tuhoihin.
Ukrainan näkökulma: tuki on elintärkeää
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyy painottaa neljättä vuotta, että kansainvälinen tuki on Ukrainalle välttämätöntä ja että, EU:n taloudellinen ja sotilaallinen tuki mahdollistaa maan puolustuksen Venäjää vastaan. Kiovan mukaan rahoitus on tarpeen, jotta Ukraina pystyy varustamaan sotilaitaan, ylläpitämään valtion taloutta ja jatkamaan puolustusta.
Zelensky kritisoi EU-maita, jotka estävät uusia tukipaketteja. Hän sanoi toivovansa, että yksi henkilö EU:ssa lopettaa rahoituksen estämisen.
Zelesnkyi esitti suoranaisen uhkauksen ja kiristysvaatimuksen: ”Muussa tapauksessa annamme tämän henkilön osoitteen armeijallemme, jotta he voivat puhua hänelle omalla kielellään.” Lausunto tulkittiin laajasti viittaukseksi Unkarin Viktor Orbániin.
Unkarin hallitus reagoi lausuntoon nopeasti ja voimakkaasti. Hallituksen edustajien mukaan Zelenskyin kommentti oli avoin uhkaus Unkarin pääministeriä kohtaan.
Unkarin viranomaiset sanoivat, että tällainen retoriikka ylittää diplomatian rajat. Heidän mukaansa EU-maan johtajaa ei pitäisi uhata sotilaallisilla vihjauksilla poliittisen kiistan aikana.
Orbán vastasi tilanteeseen toteamalla, että häntä ei voi pelotella ja että kiista ei koske vain hänen henkilöään vaan koko Unkarin kansallisia etuja.
Taustalla energia- ja öljyputkikiista
Kiistan taustalla on myös energiapolitiikka. Unkari on vaatinut Ukrainaa avaamaan uudelleen Druzhba-öljyputken, joka kuljettaa venäläistä öljyä Keski-Eurooppaan. Unkari on vedonnut Ukrainaan Unkarin energiansaannin turvaamiseksi.
Budapestin mukaan öljyputken toiminnan rajoittaminen vahingoittaa Unkarin taloutta ja heikentää maan energiaturvallisuutta. Ukraina on sanonut, että sodan aiheuttamat infrastruktuurivauriot ja turvallisuustilanne vaikeuttavat putken toimintaa.
Unkari vastustaa uutta 90 miljardin euron EU‑lainaa Ukrainalle, joka oli sovittu EU‑johtajien kesken tukipaketiksi vuosille 2026–2027. Budapest sanoo estävänsä lainan hyväksymisen, kunnes Venäjän öljyn kulku Ukrainan kautta Unkariin palautuu Druzhba‑öljyputkea pitkin.
EU:n sisäinen ristiriita
Tapaus kuvastaa laajempaa poliittista ristiriitaa Euroopan unionissa. Monet EU-maat katsovat, että Ukrainan tukeminen on keskeinen osa Euroopan turvallisuuspolitiikkaa ja että Venäjän hyökkäyksen torjuminen vaatii pitkäaikaista taloudellista ja sotilaallista tukea.
Unkari puolestaan korostaa kansallista päätösvaltaa ja sitä, että jokaisella jäsenmaalla tulisi olla oikeus päättää itse, kuinka paljon se osallistuu sodan rahoittamiseen ja millaista energiapolitiikkaa se harjoittaa.
Sosiaalisessa mediassa on ollut jo vuosien ajan vahvaa tyytymättömyyttä kansalaisten kesken siihen, että Euroopan maat ja Suomikin jatkavat rahan ja aseiden lähettämistä Ukrainaan, samalla kun maan oma velka kasvaa ja kotimaan hoitopalveluista ja sosiaaliturvasta leikataan.
EU:n demokratian ja kansallisen päätösvallan välinen kiista
Samalla kiista nostaa esiin kysymyksen EU:n päätöksenteosta. Jos yksi jäsenmaa vastustaa yhteisiä linjauksia ja 90 miljardin yhteislainaa, kuinka pitkälle muut jäsenmaat voivat y painostaa sitä muuttamaan kantaansa? Tai voiko sotaa käyvä maa uhkailla muita maita ja pakottaa niitä sodan rahoittamiseen ja lainanottoon?
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdottanut yksimielisyysperiaatteen muuttamista, mikä mahdollistaisi ”nopeammat päätökset” EU-maiden välillä. Määräenemmistön päätöksiin siirtyminen kuitenkin heikentäisi Euroopan demokratiaa ja pakottaisi maat päätöksiin, joihin ne eivät vapaaehtoisesti sitoudu. Yksimielisyysperiaatteen muuttaminen vähentäisi jäsenvaltioiden päätösvaltaa ja kansallista itsemääräämisoikeutta. Unkari ei aio luopua veto-oikeudesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudestaan.
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
