Suomen Kuvalehden tuore haastattelu Suojelupoliisin päällikön Juha Marteliuksen kanssa nostaa esiin kysymyksen, jota suomalaisessa mediassa ei juuri uskalleta esittää: onko Suomessa enää ammattitoimittajia, jotka kykenevät tekemään uutisia ilman tunteita, poliittista latausta ja ennakko-oletuksia?
Marteliuksen haastattelussa käy ilmi varsin yksinkertainen mutta suomalaiselle mediakentälle kiusallinen fakta. Supon arvion mukaan Venäjä ei ole ollut Itämeren kaapelirikkojen taustalla tahallisesti. Näkemys ei ole vain Suomen viranomaisten, vaan laajasti eurooppalaisen tiedusteluyhteisön jakama arvio.
Silti suomalaisessa mediassa kaapelivauriot on viime vuosina esitetty lähes automaattisesti osana Venäjän hybridivaikuttamista. Todisteita ei ole esitetty, mutta epäily on uutisoitu usein lähes faktana.
Tämä herättää väistämättä kysymyksen: onko suomalainen media enää kiinnostunut uutisista – vai ainoastaan narratiiveista?
Ennakkokäsitykset ennen faktoja
Kun Itämeren kaapeleita on vaurioitunut, uutisointi on monessa mediassa seurannut tuttua kaavaa.
Ensimmäinen vaihe: epäily Venäjästä.
Toinen vaihe: spekulaatio hybridivaikuttamisesta.
Kolmas vaihe: asiantuntijakommentit, jotka vahvistavat uhkakuvan.
Se, että kaapeleita on vaurioitunut ankkureilla jo koko 2000-luvun ajan, ei ole juuri päätynyt otsikoihin. Se, että tapauksia on Supon mukaan tapahtunut ennenkin eikä niiden määrä ole poikkeuksellinen, ei myöskään ole sopinut uutisvirran dramaturgiaan.
Sen sijaan spekulaatio on ollut uutinen.
Ja juuri tässä on suomalaisen median ongelman ydin.
Aktivismia vai journalismia?
Ammattijournalismin perusperiaate on yksinkertainen:
ensin faktat, sitten tulkinta.
Suomessa järjestys näyttää kääntyneen päälaelleen.
Ensin muodostetaan tulkinta – yleensä geopoliittiseen jännitteeseen sopiva – ja vasta sen jälkeen faktoja etsitään tukemaan valittua kehystä. Jos niitä ei löydy, epäily jätetään silti ilmaan.
Marteliuksen kommentti on tässä suhteessa paljastava. Hänen mukaansa on “vaatimatonta analyysiä” väittää, että Venäjän motiivina olisi vain hämmennyksen aiheuttaminen.
Tämä on suora kritiikki sille tavalle, jolla asiaa on julkisessa keskustelussa käsitelty.
Toisin sanoen: tiedusteluviranomaiset itse ovat joutuneet korjaamaan mediassa syntynyttä mielikuvaa.
Median luoma kaikkivoipa Venäjä
Supon mukaan yksi ongelma on se, että jokainen epäselvä tapahtuma tulkitaan helposti Venäjän vaikuttamiseksi.
Kun näin tehdään jatkuvasti, syntyy kuva lähes kaikkivoipaisesta toimijasta, joka hallitsee kaikkea drooneista kaapelirikkoihin ja vesilaitosmurtotapauksiin.
Ironista kyllä, juuri tällainen mielikuva palvelee Venäjän etua.
Jos kaikki tulkitaan Venäjän operaatioksi, syntyy vaikutelma rajattomasta kyvykkyydestä. Samalla todellinen analyysi heikkenee.
Mutta juuri tämä on ollut suomalaisen mediakeskustelun keskeinen ongelma.
Missä ovat kriittiset toimittajat?
Suomalainen journalismi on pitkään pitänyt itseään kansainvälisesti korkeatasoisena.
Viime vuosien uutisointi herättää kuitenkin toisenlaisen kysymyksen: onko toimittajista tullut analyytikkojen sijaan mielipiteiden välittäjiä?
Kun viranomaiset joutuvat jälkikäteen rauhoittelemaan julkisuudessa syntynyttä hysteriaa, median rooli on syytä arvioida uudelleen.
Toimittajan tehtävä ei ole lietsoa pelkoa.
Toimittajan tehtävä ei ole rakentaa geopoliittisia tarinoita.
Toimittajan tehtävä on selvittää, mitä todella tapahtui.
Kun tämä unohtuu, journalismi muuttuu helposti aktivismiksi.
Suomalaisen median uskottavuuskriisi
Kaapelirikkojen tapaus on vain yksi esimerkki laajemmasta ongelmasta. Samankaltaisia ilmiöitä on nähty myös droonihavaintojen, vesilaitosmurtojen ja muiden turvallisuusuutisten yhteydessä.
Epäily julkaistaan nopeasti.
Korjaus tulee hiljaa myöhemmin – jos tulee.
Tämä rapauttaa median uskottavuutta.
Jos suomalainen journalismi haluaa säilyttää asemansa, sen on palattava perusasioihin: faktoihin, lähdekritiikkiin ja tunteettomaan uutisointiin.
Muuten joudutaan kysymään yhä useammin epämiellyttävä kysymys:
onko Suomessa enää ammattitoimittajia – vai pelkästään narratiivien rakentajia?
Lukijan kynästä
Tilaa Positv TÄSTÄ
