Suomen Suojelupoliisi (Supo) varoittaa kansallisen turvallisuuden katsauksessa, että nuorten väkivaltainen ääriliikehdintä ja järjestäytynyt rikollisuus muodostavat kasvavan uhan Suomen turvallisuudelle. Katsauksessa nostetaan myös esiin ulkovaltojen tiedustelutoiminta, digitaaliset riskit ja yhteiskunnallinen eriytyminen. Supon johtaja Juha Martelius esitteli turvallisuuskatsauksen eduskunnan julkisessa kuulemisessa 10. maaliskuuta.
Terrorismin uhkataso kohonnut
Suomen terrorismin uhkataso on Supon arviolla kolmonen viisiportaisella asteikolla, eli kohonnut. Todennäköisin hyökkäysskenaario liittyy yksittäisiin henkilöihin tai pieniin ääriryhmiin, joilla on vaikutteita ääri-islamistisesta tai äärioikeistolaisesta ideologiasta. Supo muistuttaa, että nuorten väkivaltainen ääriliikehdintä on lisääntynyt länsimaissa. Ääriajattelun kannattajat voivat muodostaa riskin väkivaltaisille teoille poliittisia tai ideologisia vastustajiaan kohtaan.
Verkkoalustat ovat keskeisiä radikalisoitumisen väyliä. Haavoittuvien nuorten kiinnostus väkivaltaan syntyy usein internetyhteisöissä, joissa jaetaan ääriliikkeiden sisältöä ja kannustetaan itsetuhoiseen käyttäytymiseen.
Lähi-idän epävakauden vaikutukset
Supon mukaan Lähi-idän tapahtumat voivat lisätä turvallisuuspoliittista epävarmuutta länsimaissa. Konfliktit voivat heijastua kauas pakolaisliikkeiden, radikalisoitumisen ja kansainvälisen terrorismiuhan kautta. Supo painottaakin, että kansallisen turvallisuuden arviointi edellyttää myös kansainvälisten kriisien seuraamista.
Järjestäytynyt rikollisuus
Raportti nostaa esiin järjestäytyneen rikollisuuden pyrkimykset soluttautua valtion rakenteisiin. Poliisikorkeakouluun hakijoista on löytynyt yhteyksiä rikollisjärjestöihin, yleisimmin moottoripyöräjengeihin. Supo tekee vuosittain noin 100 000 turvallisuusselvitystä varmistaakseen, että henkilöillä, jotka pääsevät arkaluonteisen tiedon tai kriittisten kohteiden, kuten satamien ja turvallisuusjärjestelmien pariin, ei ole yhteyksiä rikollisuuteen.
Alueellinen eriytyminen
Supo varoittaa, että köyhyyden ja maahanmuuttajaväestön keskittyminen tietyille alueille voi lisätä rikollisuuden ja ääriliikkeiden rekrytointiriskiä. Suurten kaupunkien sosiaalinen segregaatio ja alueellinen jakautuminen voi lisätä myös katujengien muodostumisen riskiä. Supo painottaa asiassa sosiaalipoliittisen ennakoinnin merkitystä ja yhteiskunnallisen koheesion vahvistamista.
Pilvipalvelut ja digitaaliset riskit
Supon katsauksessa pilvipalvelut ja digitalisaatio nähdään turvallisuushaasteena, jos Suomi on liian riippuvainen ulkomaisista toimijoista. Virasto kehottaa kehittämään kotimaisia pilvilaskentaratkaisuja. Tiedon varastointi ja käyttö ulkomaisilla palveluntarjoajilla herättävää kysymyksiä kansallisesta itsemääräämisoikeudesta.
Supo arvioi, että valtiolliset toimijat pyrkivät yhä enemmän murtautumaan suuriin pilvijärjestelmiin saadakseen arkaluonteista tietoa.
Ulkovaltojen tiedustelutoiminta
Supo arvioi, että useat valtiot pyrkivät keräämään tietoa Suomen poliittisista päämääristä ja päätöksentekoprosesseista. Vihamieliset toimet voivat olla kyberoperaatioita, informaatio-operaatioita ja vaikutusyrityksiä. Venäjä nähdään merkittävänä tiedusteluriskinä, jonka tavoitteet liittyvät ulkopolitiikkaan, Nato-toimiin, rajapolitiikkaan ja kriittiseen infrastruktuuriin. Martelius korostaa, että Venäjän strategiset tavoitteet jatkuvat riippumatta Ukrainan sodan lopputuloksesta. Myös Kiina harjoittaa tiedustelutoimintaa Suomea vastaan, mukaan lukien ihmistiedustelua ja kybervakoilua.
Tekoälyllä luodut polarisoivat sisällöt
Tekoäly on kasvava turvallisuusriski, sillä sitä käytetään polarisoivan ja radikalisoivan sisällön tuottamiseen sosiaalisen median alustoille. Kielimallit helpottavat vaikutusoperaatioita pienillä kielillä, kuten suomeksi. Supo varoittaa, että vähäinen tietoisuus tekoälytyökaluista voi syventää radikalisoitumista verkossa. Algoritmit ja bot-tilit lisäävät väärän tiedon ja vihapuheen leviämistä. Nuorten keskuudessa poliittinen sisältö kallistuu oikealle, ja provosoivat julkaisut saavat eniten näkyvyyttä.
Itämeren kaapelivauriot eivät ole Venäjän aiheuttamia
Supo korostaa, että Itämeren kaapelivauriot eivät viittaa Venäjän tahalliseen toimintaan. Vastaavia vaurioita on tapahtunut ajoittain jo 2000-luvulla. Poikkeavat merionnettomuudet voivat johtua myös teknisistä vioista tai tavanomaisista onnettomuuksista. Supo pyrkii estämään harhaanjohtavia johtopäätöksiä ja selventämään, ettei jokainen poikkeava tapaus ole valtiollista sabotaasia. Tämä osa havainnollistaa, että turvallisuusriskien arviointi edellyttää tarkkaa analyysiä.
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
