Suomalainen puolustusteknologiayhtiö Forcit solmi juuri satojen miljoonien Nato-sopimuksen Blocker-merimiinajärjestelmän toimittamisesta Nato-maille. Sopimus julkistettiin Naton puolustusteollisuusfoorumissa Ankarassa liittyen monikansalliseen Naval Mines Cooperation (NMC) -hankkeeseen.
Yhtiön mukaan järjestelmä tukee Nato-maiden yhteensopivuutta ja ”merellisen pelotteen” vahvistamista. Forcitin toimitusjohtaja Joakim Westerlundin mukaan Eurooppa tarvitsee luotettavia ja tuotannoltaan skaalautuvia puolustusratkaisuja ”kasvavan turvallisuustilanteen keskellä”.
Ankaran Nato-kokouksessa julkistettiin muitakin uusia sotateollisuuden yhteishankkeita ja monikansallisia yhteistyösopimuksia, Naton mukaan.
Suomalaisten eläkerahoja sijoitetaan miinatuotantoon
Forcitin pääomistajat ovat suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt Sponsor Capital ja MB Funds. Sponsor Capitalin sijoittajiin kuuluvat muun muassa Keva, Ilmarinen, Varma ja Elo. Keva sijoittaa julkisen alan työeläkevaroja Sponsor Capitalin rahastoihin, ja siten välillisesti Forcitiin.
Suomesta tullut Euroopan nopeimmin kasvavia puolustusteollisuusmaita
Suomi on tullut muutamassa vuodessa huomattava puolustusteollisuusmaa, kun kotimaiset yritykset ovat saaneet suuren määrän kansainvälisiä tilauksia ja Nato-jäsenyys on luonut uusia sotateollisuuden markkinoita. Sotateollisuuden ala kasvaa poikkeuksellisen nopeasti.
Ruotsi, Latvia, Saksa ja Tanska ovat tehneet tilauksia Suomessa valmistettavista Patria 6×6 -panssariajoneuvoista liittyen CAVS-yhteishankkeeseen. Yksittäisistä kaupoista suurimpia on Ruotsin noin 470 miljoonan euron tilaus 321 Patria 6×6 -ajoneuvosta.
Patria solmi F-35-hävittäjien yhteistyösopimuksen yhdysvaltalaisten Lockheed Martinin ja Pratt & Whitneyn kanssa. Suomessa valmistetaan F-35-hävittäjien eturunkoja sekä kootaan ja huolletaan F135-moottoreita yhteistyössä. Sopimus sitoo Suomen osaksi F-35-hävittäjien kansainvälistä tuotanto- ja huoltoverkostoa vuosikymmeniksi, ja sen arvioidaan tuovan maahan tuhansia henkilötyövuosia, Patrian mukaan.
Patrialle on tullut myös kotimaisia tilauksia Puolustusvoimilta. Vuonna 2023 yhtiö allekirjoitti sopimuksen 91:n Patria 6×6 -panssariajoneuvon toimittamisesta sekä option 70 lisäajoneuvosta, Patrian mukaan.
Lisäksi Puolustusvoimat teki Nammo Lapuan tehtaalle 220 miljoonan euron arvoisen patruunatilauksen, jolla syntyy noin 60 uutta työpaikkaa.
Bittium on toimittanut Puolustusvoimille sotilastaktisia viestijärjestelmiä. TAC WIN -järjestelmän sopimusten arvo on ollut noin 80 miljoonaa euroa.
Rajavartiolaitos hankki Sensofusionilta droonitorjuntajärjestelmän noin 5 miljoonan euron arvolla, josta osarahoitus on EU:ltä.
Presidentti Stubb ja Ukrainan Volodymyr Zelenskyi suunnittelevat Suomen ja Ukrainan välistä puolustusteollista yhteistyötä ja ns. Drone Deal -yhteistyötä valmistellaan.
Ukraina drooniuhan lähteenä ja ratkaisun myyjänä – Suomi kiittää ja kumartaa
Kuvitteelliseen uhkaan vastaaminen
Venäjän oletetulla hyökkäyksellä ja ”turvallisuudella” perustellaan puolustusmenojen ja asetuotannon voimakasta kasvua ja yhä suurempi osa Suomen teollisuudesta, investoinneista ja työpaikoista kytkeytyy sotilaallisiin tarkoituksiin.
Uhka on kuvitteellinen ja suurenneltu. Venäjä on sodassa Ukrainaa vastaan, ja sen perusteella on esitetty koko Eurooppaa uhkaava Venäjän hyökkäys-spekulaatio, mille eurooppalainen massiivinen aseistaminen ja puolustusteollisuuden kasvattaminen pohjautuu. Tälle ei ole kuitenkaan tosiasiallisia perusteita, uskomuksien varsinaiseksi tueksi.
Vladimir Putin on useaan otteeseen sanonut, ettei Venäjällä ole mitään aikomusta hyökätä Nato-maihin tai Eurooppaan. Maaliskuussa 2024 Putin sanoi, että väitteet Venäjän hyökkäyksestä Nato-maihin ovat ”sheer nonsense” (”täyttä hölynpölyä”) ja että Venäjällä ei ole suunnitelmia hyökätä Naton jäsenmaihin, Euronewsin mukaan. Se, kuinka uskottavina näitä vakuutuksia pidetään, jakaa mielipiteitä ja tulkintoja ja uskomuksia todellisesta tilanteesta.
Kuitenkin NATO kärjessä ollaan Euroopassa ja Suomesssakin vahvassa illuusiossa Venäjän hyökkäämisestä. NATOn johtaja Mark Rutte kertoo, ettei nuku yöllä kun miettii Venäjän kuviteltua hyökkäystä. Tämä jatkuvasti markkinoitu oletettu Venäjän hyökkäys ja uskomus on pesiytynyt suomalaisten mieliin. Somessa suomalaiset puhuvat uskomuksestaan: ”jos Venäjä voittaa niin se hyökkää Suomeen”.
Toki jatkuvasti eurooppalaisten johtajien retorisesti provosoimana, ydinaseet Suomen maaperälle tuomalla, aseistusta lisäämällä ja suurilla sotaharjoituksilla Venäjä alkaa kokea uhkaa ja saattaakin lopulta hyökätä. Tämän aiheuttaminenhan ei ole kenenkään suomalaisen etu, vaan tuhoa.
Sotatutkijat: Mikä on todellista uhkaa, mikä kuviteltua?
Ison-Britannian King´s Collegen sotatutkijoiden mukaan puolustusstrategian ja menojen lähtökohtana pitää olla todellisen uhan täsmällinen määrittely. Ei kuvitteellisen uhan, joka on institutionaalisesti rakentunut tai jonka ulkoa käsin tuodut intressit ovat tehtailleet, vaan sen, joka tosiasiallisesti vaarantaa maan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden. Ainoa maa, joka on Suomen koskemattomuutta rikkonut viime vuosina on ollut Ukraina räjähdedrooneillaan.
Sotatutkijat: Todellisuuden, ei markkinoinnin, tulisi määritellä puolustusta
Yhä suurempi osa verovaroista sotilaallisiin tarkoituksiin – puolustusmenojen nousu 141%
Ursula von der Leyenin mukaan Euroopan Unionin puolustusmenot ovat nousseet 80 prosenttia Ukrainan sotaa edeltävistä tasoista.
Suomen puolustusmenot ovat kasvaneet rajusti viime vuosina. Vuonna 2020 puolustukseen käytettiin 3,2 miljardia euroa ja vuonna 2026 puolustusmenoihin käytetään 7,7 miljardia euroa. Kuudessa vuodessa menot ovat kasvaneet 4,5 miljardilla eurolla eli noin 141 prosenttia, mikä tarkoittaa puolustusmenojen yli kaksinkertaistumista, laskettuna valtiovarainministeriön lukujen mukaan.
Samalla sosiaaliturvaan tehdään leikkauksia ”julkisen talouden sopeutuksena”. Verovarojen käytön painopiste on siirtymässä pois kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta: työttömyysturvan lapsikorotukset ja 300 euron suojaosa poistettiin, toimeentulotuen yksinhuoltajakorotus poistettiin, toimeentulotukea leikattiin 2–3 prosenttia.
Julkisen talouden suunnitelmassa (2027-2030) ilmoitetaan, että ”Suomi on sitoutunut Naton yhteisesti määrittämään puolustusmenositoumukseen, joka on viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoteen 2035 mennessä”
Kesäkuussa 2026 julkaistu parlamentaarisen työryhmä esitti, että Suomen puolustusmenot tulisi lähes kaksinkertaistaa noin 15 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Uuden talousajattelun keskuksen toiminnanjohtaja Lauri Holappa kritisoi, ettei Puolustusvoimien esittämille lisämäärärahoille näytä olevan ylärajaa, ja että se on ”menossa järjettömäksi”, Kansan Uutisten mukaan. Vasemmistoliitto jätti raporttiin eriävän mielipiteen.
Berletic: EU valmisteltu aloittamaan sota Venäjää vastaan Yhdysvaltain sijaistaistelijana
