Serbian presidentti Aleksandar Vučić sanoi, ettei hän osallistu EU–Länsi-Balkanin huippukokoukseen Brysselissä. ”Ensimmäistä kertaa 13–14 vuoteen ei kukaan, ei minä enkä kukaan muu, osallistu tuohon hallitustenväliseen konferenssiin. Kukaan ei edusta Serbian tasavaltaa,” hän sanoi, National Independentissä.
Serbia ja Venäjä ovat pitäneet yllä hyviä suhteita poliittisesti ja historiallisesti. Nyt kun EU nyt ajaa jyrkkää linjaa ja on vastakkainasettelussa Venäjän kanssa, Serbian huippukokoukseen osallistuminen on ulkopoliittisesti kyseenalaista. EU:n näkyvästi sotaisa retoriikka Serbian näkökulmasta on huolestuttavaa. Serbia korostaakin puolueetonta ulkopolitiikkaa ja ottaa etäisyyttä EU:seen.
Serbia ei ole NATO:n jäsen ja pyrkii tasapainoiseen politiikkaan lännen ja Venäjän välillä, kuten Suomikin ennen NATOon liittymistään. Naapurimaa Kroatia on sekä EU:n että NATOn jäsen, kun taas Serbia ei ole. Jos sota syttyisi ja Serbia päättäisi asettua Venäjän puolelle, alueelle voisi syntyä vakava ja laajamittainen konflikti uudelleen -vuosikymmenten rauhan jälkeen.
EU pyrkii huippukokouksilla vahvistamaan yhteistyötä Länsi-Balkanin maiden kanssa ja tukemaan niiden EU-integraatioprosessia. Serbian kanta vaikuttaisi olevan idän ja lännen välissä, mistä osallistumishaluttomuus EU-kokoukseen kielii.
Länsi‑Balkan edelleen potentiaalinen epävakauden alue
Eurooppalaiset turvallisuusasiantuntijat varoittavat, että Länsi‑Balkan on edelleen potentiaalinen epävakaa alue, mutta se ei ole yksi kaikkein todennäköisimmistä konfliktipesäkkeistä vuonna 2026. Riskit liittyvät etenkin Serbian ja Kosovon väleihin sekä jännitteisiin Bosniassa ja Herzegovinassa.
Analyysit kartoittavat, että vaikka nykyinen tilanne ei viittaa suoraan laajamittaiseen sotaan, alueen historian, etnisten jännitteiden, ulkopuolisten vaikutusyritysten (esim. Venäjän tai Turkin) ja hybridivaikuttamisen johdosta epävakaus voi lisääntyä ja aiheuttaa konflikteja tai poliittista eskalaatiota, European Security Defence, kirjoittaa.
Vaikka alue on herkkä geopoliittisille jännitteille ja siellä on potentiaalisia konfliktikohtia, vakavan laajamittaisen sodan todennäköisyys ei ole korkea. Asiantuntijat korostavat, että epävakaus ja uhkakuvat ovat todellisia ja voivat kasvaa, ellei poliittista vakautta ja integraatiota edistetä, analysoi BGNES News Agency.
Balkanin alueen sirpaleinen lähihistoria
Jugoslavian hajoaminen 1990-luvulla johti useisiin itsenäistymissotiin. Slovenian itsenäistymisen yhteydessä käytiin kymmenen päivän sota Jugoslavian armeijan ja Slovenian joukkojen välillä vuonna 1991.
Samana vuonna alkoi Kroatian verinen itsenäisyyssota, jossa serbialaisten vähemmistöjen ja Jugoslavian armeijan vastarinta aiheutti laajoja pakolaisvirtoja.
Bosnia-Hertsegovinan itsenäistyminen 1992 johti etniseen konfliktiin serbi-, kroaatti- ja muiden ryhmien välillä. Sota tunnetaan Srebrenican kansanmurhasta.
Kosovossa vuonna 1998 syttyi konflikti albaanivähemmistön ja Serbian joukkojen välillä, mikä johti NATO:n ilmaiskuihin Kosovon suojelemiseksi.
2000-luvulla Montenegro irtautui Serbiasta rauhanomaisesti vuonna 2006.
Kosovo julistautui itsenäiseksi vuonna 2008, mutta Serbia ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
Artikkelikuvassa Serbian presidentti Aleksandar Vučić. kuva Wikimedia Commons
