Itä-Helsingissä yli 30 vuotta toiminut Myllypuron ruoka-apu lopetetaan. Ruoka-avun järjestäjä Myllypuron elintarvikeapu ry kertoi syyksi tiedotteessaan, että ruokahävikin määrä on laskenut jopa 80 prosenttia aiemmista vuosista. Kauppojen ja teollisuuden logistiikka on tehostunut, ja alennettuja tuotteita ostetaan enemmän, mikä on vähentänyt lahjoitettavaa ruokaa.
– Jakelupisteessä on jouduttu käännyttämään pois satoja ihmisiä viime kuukausina, koska ruokaa ei riitä kaikille, sanoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Minnamari Helaseppä. Yhdistys ilmoittaa, että jakelua voidaan jatkaa vain huhtikuun loppuun asti, mikäli lahjoituksia saadaan.
Vapaaehtoisten hoitama ruokajakelu
Myllypuron ruoka-apu syntyi 1990-luvun laman aikana, kun työttömyys kasvoi ja monet kotitaloudet jäivät ilman riittävää toimeentuloa. Seurakunnat ja vapaaehtoiset alkoivat jakaa ihmisille kauppojen ja leipomoiden ylijäämäruokaa. Alkujaan väliaikaiseksi suunniteltu apu jatkui talouden elpyessä. Vuosien mittaan Myllypuron jakelusta tuli yksi Suomen tunnetuimmista ruoka-avun paikoista.
Paikallinen yhdistys koordinoi lahjoitukset, varaston hallinnan ja jakelun sujuvuuden. Jakeluissa työskentelee vapaaehtoisia, joiden tehtävänä on järjestää ruoan jako, ohjata jonoja ja varmistaa tasapuolinen jakelu. Vapaaehtoiset jakavat hakijoille laatikoista tietyn määrän erilaisia ruokatarvikkeita. Laatikoista löytyy hedelmiä, vihanneksia, jogurttia, mehua ja muita tuotteita, joiden päiväys on lähellä tai juuri mennyt parasta ennen -päiväyksen yli. Lihatuotteita, juustoa tai leikkeleitä on tarjolla harvemmin. Leipää on useita laatikoita, ja niistä hakijat voivat ottaa itse.
Satojen metrien jonot
Myllypuron ruoka-apu järjestettiin tyypillisesti kahdesti viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Koska kysyntä oli suuri, hakijoita kehotettiin saapumaan ajoissa – usein jo klo 7–8 aikaan- jotta ehtivät jonoon ja saivat ruokakassin ennen kuin lahjoitusruoka loppui. Jonot saattoivat venyä puolenkin kilometrin mittaisiksi Myllypurontielle. Ruoka-apua käyttävät työttömät, pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat, yksinhuoltajat ja matalapalkkaisissa töissä käyvät ihmiset.
Jonoissa pienituloisia ja opiskelijoita
Ruoka-apua käyttävät työttömät, pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat, yksinhuoltajat ja matalapalkkaisissa töissä käyvät ihmiset. Viime vuosina osa ulkomailta Suomeen tulevista opiskelijoista on turvautunut ruoka-apuun, koska he eivät ole oikeutettuja Kelan etuuksiin ja heidän odotetaan selviytyvän ilman valtion tukea. Vieraskieliset opiskelijat muodostavat noin 40 % kaikista toimeentulotukea saavista opiskelijoista, ja osa hakeutuu myös ruoka-apuun eri puolilla maata. Hallitus suunnittelee tiukempia sääntöjä, jotta EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden oleskeluluvat voidaan tarkistaa, jos he turvautuvat toimeentulotukeen, varmistaen samalla heidän taloudellisen omavaraisuutensa opintojen aikana.
EU‑ruoka‑apu Suomessa 1996–2013
Suomessa on jaettu myös Euroopan unionin tukemaa ruoka-apua. EU:n elintarvikeapu-ohjelma alkoi Suomessa 1990-luvun puolivälissä pian EU-jäsenyyden jälkeen. sen kautta jaettiin kuivaruokaa ja muita elintarvikkeita vähävaraisille. Tätä järjestelmää jatkettiin useiden vuosien ajan, pääosin vuosina 1996–2013, kunnes se EU-tasolla lopetettiin. Tämän jälkeen elintarvikeapu on siirtynyt paikallisten ja kansalaisjärjestöjen kautta tapahtuvaan jakeluun.
Muutos ruoka-avun kentässä
Ruoka-avun järjestelmä on muuttunut viime vuosina hävikin vähenemisen ja logistiikan tehostumisen myötä. Vaikka kehitys on ympäristön kannalta myönteinen, se merkitsee käytännössä sitä, että aiemmin jaettavaa ruokaa ei enää riitä kaikille hakijoille. Myllypuron ruoka-apu on ollut näkyvä muistutus köyhyydestä myös hyvinvointivaltion Suomessa, ja sen lopettaminen jättää monille perheille ja yksilöille avoimen kysymyksen: mistä tukea jatkossa saa.
Kuvassa Myllypuron Liikuntamyllyn varastotila, mistä käsin ruokajakelua on tehty.
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
