Haagin Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC antoi 21. marraskuuta 2024 pidätysmääräykset Israelin pääministeristä Benjamin Netanyahusta ja entisesta puolustusministeristä Yoav Gallantista. Heitä epäillään sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Gazan sodan aikana 2021–2024. Rikosepäilyihin lukeutui: nälän käyttäminen aseena, humanitäärisen avun estäminen, murhat, vaino, siviileihin kohdistuvat hyökkäykset ja iskut tiheästi asutuilla alueilla. Päätöksen teki kolmen tuomarin muodostama esitutkintakamari (Pre-Trial Chamber I), johon kuuluivat ranskalainen tuomari Nicolas Guillou, Reine Alapini-Gansou (Benin) ja Beti Hohler (Slovenia). Tuomarit antoivat pidätysmääräykset ICC:n pääsyyttäjä Khanin pyynnöstä.
Pidätysmääräys tarkoittaa sitä, että on riittävä epäily rikoksista ja että Netanjahu on määrätty saatettavaksi oikeuden eteen. Pidätysmääräyksen nojalla kaikki 125 ICC:n jäsenvaltiota muun muassa Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Suomi, Ruotsi, Saksa, Italia ovat velvollisia pidättämään Netanjahun ja Gallantin, mikäli he saapuvat kyseisten maiden alueelle. ICC:llä ei kuitenkaan ole omaa poliisivoimaa, joten sen täytäntöönpano riippuu jäsenvaltioiden yhteistyöstä.
Pidätysmääräysten täytäntöönpano on ollut käytännössä vaikeaa, sillä Netanjahun lentoreitit ja ulkomaan vierailut on järjestetty siten, että hän ei mene maihin, jotka olisivat velvollisia hänen pidättämiseensä. Esimerkiksi vuoden 2025 vierailut Unkariin ja Yhdysvaltoihin oli suunniteltu ohittamaan ICC:n jäsenvaltioiden alueet. Unkari ja Yhdysvallat eivät kuulu ICC:n jäsenvaltioihin.
Tuomio voidaan antaa vasta oikeudenkäynnin jälkeen, jos henkilö saadaan tuomioistuimen haltuun. Koska Netanyahu ei ole ICC:n hallussa, eikä oikeudenkäyntiä ole voitu käydä, ei Kansainvälinen rikostuomioistuin ole antanut tuomiota Benjamin Netanyahulle.
Netanjahu sanoo, että ICC:n pidätysmääräys on häpeällinen, perusteeton ja poliittisesti motivoitu. Hän väittää, että Israelin toimet Gazassa ovat laillista itsepuolustusta ja kiistää Kansainvälisen tuomioistuimen toimivallan ja vastustaa pidätysmääräystä.
Yhdysvaltojen pakotteet tuomareille
Vuonna 2025 Trumpin hallinto määräsi sanktioita useille ICC:n tuomareille, mukaan lukien ranskalainen tuomari Nicolas Guillou. Yhdysvallat ei kuulu Kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsenvaltioihin, eikä siten ole sitoutunut ICC:n päätösten täytäntöönpanoon. Yhdysvalloilla ja Israelilla on tiiviit diplomaattiset ja sotilaalliset suhteet, ja lisäksi Yhdysvalloissa on arviolta 650 000–700 000 henkilöä, joilla on USA-Israel kaksoiskansalaisuus.
Sanktiot sisälsivät pääsyn kieltämisen Yhdysvaltoihin ja taloudellisia rajoituksia käyttää amerikkalaisia palveluja. Sanktiot sisältävät muun muassa kiellon asioida yhdysvaltalaisten kanssa, sekä rajoituksia pääsylle Yhdysvaltain rahoitusjärjestelmiin. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että henkilö joutuu osittain “mustalle listalle” kansainvälisessä pankkijärjestelmässä. Yhdysvaltalaiset yritykset, kuten Visa ja Mastercard, eivät saa tarjota palveluita sanktioiduille henkilöille, mikä vaikeuttaa henkilön maksuliikennettä ja taloudellista toimintaa.
Sanktiot ovat kurittaneet Guillouta henkilökohtaisesti ja tehneet hänen elämästään vaikeaa. Tapaus osoittaa, miten laajaa Yhdysvaltojen vaikutusvalta on globaaleihin talous- ja maksujärjestelmiin. Guillouta ja hänen perheettään on kielletty menemästä Yhdysvaltoihin, luottokorttien käyttöä on rajoitettu, ja monet digitaaliset palvelut ovat suljettuja – amerikkalaiset yritykset eivät saa toimittaa niitä sanktioiduille henkilöille. Pankit ovat automaattisesti estäneet maksuja, mikä näyttää eurooppalaisten riippuvuuden amerikkalaisista maksujärjestelmistä.
EU:n riippumattomuuden tarve amerikkalaisista järjestelmistä ja palveluista
France 5:n raportissa (C à Vous, Story) näytetään ranskalaisen tuomari Nicolas Guilloun vaikeaa tilannetta. Raportissa kerrotaan, että hän joutui Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi pidätysmääräysten myöntämisen jälkeen Netanjahulle ja Gallantille vuonna 2024. Guilloulle seurasi sanktioista vakavia henkilökohtaisia vaikutuksia ja vaikeuksia, kuten pankki- ja luottokorttien käyttörajoituksia.
Guillou arvostelee eurooppalaisten riippuvuutta Yhdysvaltain talous- ja maksujärjestelmistä. Pakotteiden konkreettiset seuraukset ICC:n tuomareille nostaa esiin Euroopan riippumattomien järjestelmien tarpeen. Guilloun mukaan EU:n tulisi rakentaa itsenäisiä kanavia taloudellisen ja digitaalisen riippumattomuuden turvaamiseksi, sillä sanktiot vaikuttavat paitsi tuomareihin, mutta myös kansainvälisen oikeuden toimintamahdollisuuksiin.
Uutistili Drop Sites videolla ranskalainen tuomari Nicolas Guillou kertoo:
”Lähes kaikki maksutavat Ranskassa ovat nykyään amerikkalaisia. Ainoat kortit, joita meillä on… ne ovat Visa tai Mastercard. Ja käytännössä en voi enää käyttää niitä. Olen joutunut tilanteeseen, jossa en voi tehdä normaaleja ostoksia. En voi käyttää monia digitaalisia palveluja. Tämä johtuu siitä, että yhdysvaltalaisille toimijoille on kiellettyä tarjota palveluja sanktioiduille henkilöille. Joissakin tapauksissa jopa pankit ylireagoivat ja estävät maksuja automaattisesti. Ongelma on erityisen vakava silloin, kun ei ole eurooppalaista vaihtoehtoa näille palveluille.”
🇫🇷 French International Criminal Court (ICC) judge Nicolas Guillou, sanctioned by President Trump in August because of the court’s warrant for Netanyahu, says he has been cut off from basic financial and digital services.
“I discovered that almost all payment methods in France… https://t.co/4MNC5fMUZd pic.twitter.com/t5N52QRBL3
— Drop Site (@DropSiteNews) March 22, 2026
Arte-kanavan haastattelussa tuomari Guillou kertoo, että hänen elämänsä on muuttunut ”helvetiksi” pakotteiden seurauksena: hän on menettänyt pääsyn sähköposteihin, pankkikortteihin ja verkkopalveluihin. Myös Guilloun monet kollegat ovat joutuneet sanktioiden takia eristyksiin maksujärjestelmien ja digitaalisten palvelujen osalta. Tilanne herättää huolta kansainvälisen oikeuden toimintamahdollisuuksista ja riippuvuudesta yhdestä talousjärjestelmästä.
Yhdysvaltojen pakotteet ICC:n tuomareita, mukaan lukien Nicolas Guillou, vastaan ovat edelleen voimassa vuonna 2026 sen jälkeen, kun ne asetettiin heitä vastaan 20. elokuuta 2025.
Kuvassa tuomari Nicolas Guillou Drop Sites-videolla.
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
