Kymmenen Pohjois-Euroopan maata on sopinut ryhtyvänsä laatimaan yhteisiä suunnitelmia siviilien evakuoimiseksi mahdollisen kriisin tai sotilaallisen konfliktin varalta. Päätös tehtiin maaliskuun alussa maiden viranomaisten tapaamisessa, ja sen tarkoituksena on parantaa valmiutta suojella väestöä suurten turvallisuuskriisien aikana. Suunnitelma perustuu ajatukseen, että kriisitilanteessa ihmisiä voidaan joutua siirtämään nopeasti myös valtioiden rajojen yli.
Suunnitelmiin osallistuvat Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua, Ruotsi, Norja, Suomi, Islanti ja Tanska. Kyseessä on laaja alue, joka ulottuu Itämereltä Pohjois-Atlantille. Suurin osa näistä maista kuuluu sotilasliitto Natoon, ja viime vuosina niiden turvallisuusyhteistyö on tiivistynyt Venäjän toimien vuoksi.
Evakuointisuunnitelmien tarkoituksena on valmistella etukäteen, miten siviilejä voidaan siirtää turvallisesti pois mahdollisilta taistelualueilta tai muista vaarallisista tilanteista. Viranomaiset suunnittelevat muun muassa kuljetusjärjestelyjä, logistisia reittejä sekä rajanylitysten helpottamista hätätilanteissa. Tavoitteena on varmistaa, että kriisin sattuessa ihmiset voidaan siirtää nopeasti turvallisille alueille ilman pitkiä viivästyksiä tai byrokraattisia esteitä.
Suunnitelmissa käsitellään myös sitä, miten eri maat ottaisivat vastaan evakuoituja ihmisiä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi väliaikaisten majoituspaikkojen järjestämistä, rekisteröintiä ja humanitaarista apua. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää haavoittuviin ryhmiin, kuten lapsiin, vanhuksiin ja sairaisiin, jotka tarvitsevat kriisitilanteessa tavallista enemmän tukea ja apua.
Yhteistyön taustalla ovat Ukrainan sodasta saadut kokemukset. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 miljoonat ihmiset joutuivat pakenemaan kodeistaan lyhyessä ajassa. Monet heistä siirtyivät naapurimaihin, ja Euroopan valtiot joutuivat järjestämään nopeasti humanitaarisia operaatioita. Tapahtumat osoittivat, kuinka tärkeää on, että väestönsiirtoihin liittyvät järjestelyt on suunniteltu etukäteen.
Kriiseihin varautuminen ei tarkoita sodan odottamista
Pohjois-Euroopan maiden viranomaiset ovat korostaneet, että kriiseihin varautuminen ei tarkoita sodan odottamista, vaan pyrkimystä minimoida mahdollisten konfliktien inhimilliset seuraukset. Kun evakuointireitit, kuljetukset ja rajajärjestelyt on suunniteltu valmiiksi, viranomaiset voivat toimia paljon nopeammin tilanteen vaatiessa.
Alueella on jo aiemmin tehty pienempiä yhteistyösopimuksia evakuointivalmisteluista. Baltian maat ovat esimerkiksi suunnitelleet keskenään järjestelyjä väestön siirtämiseksi mahdollisen sotilaallisen uhan aikana. Myös Suomi ja Ruotsi ovat viime vuosina kehittäneet kahdenvälisiä valmiussuunnitelmia väestön suojaamiseksi kriisitilanteissa. Nyt tehty sopimus laajentaa nämä järjestelyt laajemmalle alueelle.
Euroopan turvallisuustilanne on viime vuosina muuttunut nopeasti. Ukrainan sota Venäjän kanssa on lisännyt monien maiden huolta mahdollisista uusista konflikteista. Useat Euroopan valtiot ovatkin kasvattaneet puolustusmenojaan ja lisänneet sotilaallista yhteistyötä. Samalla myös siviilivalmiutta on alettu kehittää uudella tavalla, jotta yhteiskunnat pystyisivät toimimaan tehokkaasti kriisitilanteissa.
Pohjois-Euroopan maiden yhteiset evakuointisuunnitelmat ovat osa turvallisuusstrategiaa. Tarkoituksena on luoda järjestelmä, jossa maat voivat auttaa toisiaan nopeasti ja tehokkaasti, jos suuri kriisi tai sotilaallinen konflikti uhkaa alueen väestöä.
Viranomaisten mukaan työ evakuointisuunnitelmien parissa on vasta alussa, ja yksityiskohtien laatiminen vie aikaa. Lopulliset suunnitelmat tulevat sisältämään tarkempia toimintamalleja siitä, miten viranomaiset toimivat yhdessä eri tilanteissa ja miten väestöä ohjataan turvallisille alueille järjestelmällisesti.
Ruotsi kertoi, että kuljetusten ja matkustuskäytävien lisäksi rajat ylittävien evakuointien suunnitteluun kuuluu myös ihmisten vastaanotto ja rekisteröinti sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien suojelu.
“Sopimuksen tarkoituksena on parantaa siviiliväestön suojaa suurten kriisien aikana tai pahimmassa tapauksessa sodan syttyessä”, Ruotsi totesi.
”Olemme NATO-jäseniä ja naapureita, jotka olemme turvallisuutemme osalta keskinäisesti riippuvaisia toisistamme. Tämä muistio (MoU, Memorandum of Understanding yhteistyömuistio(. ilmaisee halumme syventää yhteistyötä alueellamme entisestään ja vahvistaa yhteistä varautumistamme”, sanoo Carl-Oskar Bohlin, Ruotsin siviilipuolustusministeri.
Viro, Latvia ja Liettua tekivät viime vuonna keskenään samankaltaisen sopimuksen. Siinä laadittiin varautumissuunnitelmia tilanteeseen, jossa sadat tuhannet ihmiset pakenisivat Venäjän joukkojen miehityksen tai oletetun hyökkäyksen vuoksi. Suomi allekirjoitti vuonna 2024 samankaltaisen sopimuksen Ruotsin kanssa.
Kreml on kuitenkin toistuvasti sanonut, ettei Venäjä halua hyökätä NATO-maihin.
Toimittaja H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
