Pitkän uran viihdetoimittajana tehnyt ja Suomen tunnetuimpana paparazzina pidetty Panu Hörkkö arvostelee Kuuntelija-podcastin haastattelussa suomalaista mediakenttää kovin sanoin. Hän kertoo jättäneensä edellisen työpaikkansa Seiska-lehdessä yli 20 vuoden jälkeen, koska koki, ettei voinut enää tehdä työtään haluamallaan tavalla.
Hörkön mukaan toimituksissa pelätään poiketa valtavirrasta ja koronapandemian aikainen uutisointi paljasti hänen mielestään vakavia ongelmia tavassa, jolla media käsittelee kiistanalaisia aiheita.
Journalismin taso heikentynyt
Hörkkö kertoo pettyneensä suomalaiseen mediaan jo ennen korona-aikaa. Hänen mukaansa journalismi on muuttunut yhä enemmän klikkivetoiseksi ja toimituksissa tehdään aiempaa vähemmän omaa selvitystyötä.
Hän kuvaa, että juttuja syntyy usein muiden medioiden tai sosiaalisen median sisällöistä koostamalla sen sijaan, että toimittajat hankkisivat tietoa itse. Hörkön mukaan tällainen “kopiointi” on yleistynyt, ja hänen mielestään se on yksi syy siihen, miksi median sisältö on muuttunut pinnallisemmaksi.
— Enää ei tehdä samalla tavalla omaa duunia, vaan kerrotaan mitä muut ovat jo tehneet, hän toteaa.
Hörkkö kertoo myös lopettaneensa aikanaan Helsingin sanomien tilauksen, koska koki sisällön yksipuoliseksi. Hänen mukaansa mediakentässä toistuvat usein samat näkökulmat, ja toimittajat suhtautuvat varovaisesti aiheisiin, jotka voisivat herättää kiistaa.
Koronapandemia vahvisti epäluottamusta mediaan
Hörkkö kuvaa koronapandemian olleen hetki, jolloin hänen turhautumisensa mediaa kohtaan kasvoi voimakkaasti. Hän kertoo kokeneensa, että suuri osa mediasta toisti pandemian aikana viranomaisten viestejä ilman kriittistä tarkastelua.
Hänen mukaansa julkisessa keskustelussa korostui viesti rokotusten ottamisesta, ja mediassa välitettiin hänen tulkintansa mukaan vahva kuva rokotteiden vaikutuksista. Hörkkö kuvaa, että viestit rokotteiden toiminnasta muuttuivat pandemian aikana, mutta hänen mielestään tätä muutosta ei mediassa käsitelty riittävästi.
Hän mainitsee esimerkkinä poukkoilevan viestinnän: aluksi puhuttiin siitä, ettei rokotettu sairastuisi tai tartuttaisi tautia, mutta myöhemmin keskustelu muuttui. Hänen mukaansa tämä loi vaikutelman, että aiemmat viestit eivät pitäneet paikkaansa.
— Ensin yhden rokoteannoksen ottamisen piti muuttaa pandemian kulkua, mutta pian vaadittiin jo kaksi, Hörkkö kuvailee epäjohdonmukaisuutta.
Hän kertoo myös ehdottaneensa Seiskan toimitukseen tulleiden vinkkien perusteella juttua rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. Hörkön mukaan aihetta ei kuitenkaan haluttu käsitellä vallinneen tilanteen vuoksi.
— Ajateltiin, että ei ole soveliasta puhua rokotehaitoista, kun käynnissä on tällainen terveyskriisi, Hörkkö muistelee sen aikaista keskusteluilmapiiriä.
Myöhemmin hän epäilee toimittajakunnan kokeneen häpeää aiemmasta suhtautumisestaan koronarokotteisiin. Hörkön mukaan useat media-alalla toimivat kehottivat ihmisia rokottautumaan ja jakoivat esim. Instagram-tileillään kuvia laastarista olkavarressa.
— Kun tietoa mahdollisista haittavaikutuksista alkoi tihkua, koko asia haluttiin tavallaan haudata, hän pohtii.
Pandemian aikana Hörkkö päätyi itse olemaan ottamatta koronarokotetta ja kertoo käyttäneensä muun muassa suuria D-vitamiiniannoksia oman terveytensä tukena. Hän kokee, että tällaisista vaihtoehtoisista suojautumiskeinoista ei hänen mielestään puhuttu mediassa juuri lainkaan.
Keskustelu rajattua myös muissa aiheissa
Koronan lisäksi Hörkkö esittää kriittisiä näkemyksiä useista muista aiheista, erityisesti rikosuutisoinnista ja terveysjournalismista.
Rikosuutisoinnin osalta hän väittää, että tekijöiden taustaa kuvataan mediassa varovaisesti. Hörkkö antaa esimerkin tilanteista, joissa kansallisuutta tai etnistä taustaa ei hänen mukaansa mainita.
— Saatetaan puhua espoolaismiehestä, vaikka kyseessä olisi vasta puoli vuotta Suomessa ollut turvapaikanhakija, hän toteaa.
Hörkön mukaan toimittajat pelkäävät rasismisyytöksiä ja välttelevät siksi tarkempia määritelmiä. Hän mainitsee myös, että joidenkin etnisyyttä kuvaavien sanojen käyttöä vältetään kokonaan.
Terveysjournalismia Hörkkö pitää hänen mukaansa vaihtoehdottomana. Hän viittaa erityisesti lääkäri Antti Heikkilään ja tämän kirjaan lääkkeettömästä elämästä sekä sitä seuranneeseen julkisuuteen.
— Heikkilä joutui käytännössä ajojahdin kohteeksi, korostettuaan ravinnon merkitystä lääkkeiden sijaan, Hörkkö kuvailee.
Hänen mielestä tapaus osoittaa, että etenkin terveyteen liittyvässä keskustelussa sallitaan vain tietyt näkemykset, kun taas valtavirrasta poikkeavia ajatuksia käsitellään helposti kielteisessä valossa.
Hörkön mukaan vaihtoehtoiset kanavat tiedonvälityksessä ovat nousseet, koska osa yleisöstä ei koe saavansa perinteisestä mediasta riittävän monipuolista kuvaa eri ilmiöistä.
Uusi työ avoimessa ja sensuroimattomassa mediassa
Hörkkö työskentelee nykyisin uudessa uuno.fi-nimisessä verkkomediassa, jonka hän kertoo perustetun yhdessä Seiskan entisen päätoimittajan Jari Peltomäen kanssa. Hörkön mukaan julkaisun tavoitteena on olla avoin ja sensuroimaton media.
Hän kuvaa uutta työtään mahdollisuutena tehdä journalismia ilman sellaisia rajoitteita, joita hän koki aiemmassa työssään.
— Tarkoitus on tehdä mediaa, jossa asioista voidaan puhua suoraan, Hörkkö perustelee päätöstään.
Hän näkee hankkeen vaihtoehtona perinteiselle mediakentälle ja kertoo kokevansa uuden roolinsa vapauttavaksi pitkän uran jälkeen.
Toimittaja
Tapani Romanen
Kuva: Kuvakaappaus videosta ”Journalismin ROMAHTANUT Taso, Valehteleva Media & YLE-pomon KOSTO — Panu Hörkkö”, YouTube-kanava Kuuntelija-podcast, julkaistu 2026.
Tilaa Posi TV TÄSTÄ
