Normien määrä ihmisellä on vakio, liberaalit tiukkapipoisempia eri asioissa

Yli 25 000 henkilöä 90 eri yhteiskunnasta osallistuivat tutkimukseen, jossa kirjattiin heidän näkemyksensä noin 150 arkielämään liittyvästä käyttäytymisestä: miten hyväksyttävän tai ei-hyväksyttävän he näkevät sen olevan tietyissä tilanteissa. Tutkimuksen tekivät Kimmo Eriksson, Pontus Strimling ja kollegat vuonna 2025.

Tässä artikkelissa pureudumme tutkimuksen keskeisiin havaintoihin – ja siihen, miten liberaalit yhteiskunnat näyttävät olevan valmiimpia höllentämään normeja joissakin asioissa, mutta ovat vastavuoroisesti tiukempia toisissa.


Mikä on normi — ja kuinka monta niitä on?

Normit tarkoittavat arkisia, kirjoittamattomia sääntöjä: tervehtimis- ja jonottamistavat, puheessa keskeyttämisen hyväksyttävyys, käyttäytyminen julkisella paikalla. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että normien määrä ei radikaalisti muutu – ratkaisevaa ei ole että “enemmän tai vähemmän normeja”, vaan millaisia normeja ovat kyseessä ja miten tiukkoina ne yhteiskunnassa pidetään.


Mitkä arvot selittävät normien eroja?

Tutkijat havaitsivat voimakkaan yhteyden normien tiukkuuden sekä arvojen välillä, käytöksen jota yhteiskunnassa pidetään tärkeinä:

  • Yhteiskunnissa, joissa korostetaan yksilön vapautta ja huolenpitoa toisista, normeissa näyttää esiintyvän enemmän joustavuutta.
  • Sen sijaan yhteiskunnissa, joissa korostuvat yhteiskunta ja ryhmän eheys, normeja pidetään yleisesti tiukempina — erityisesti käytöksessä, joka koetaan “rumaksi” tai “epäpuhtaaksi”.

Liberaalit arvomaailma eivät tarkoita automaattisesti “vähemmän sääntöjä” — vaan sitä, että tiettyjä normeja höllentäessä,  muissa asioissa muututaan tiukemmiksi..


Aika-analyysi: muutokset viime kahdenkymmenen vuoden aikana

Tutkimuksessa verrattiin myös nykyisiä normeja aineistoon, joka kerättiin noin 20 vuotta sitten. Tulokset:

Mainos
Mainos

  • Globaalisti normeista on tullut löyhempiä useimmissa yhteiskunnissa.
  • Kuitenkin käytöksissä, jotka koetaan räikeästi loukkaaviksi tai epäkohteliaiksi — esimerkiksi julkisessa kohteliaisuudessa tai kyseenalaisessa käyttäytymisessä — normit ovat tiukentuneet.
  • Yksilöllisyyttä ja yksilönvapautta arvostavissa yhteiskunnissa tämä tiukentuminen kohdistuu erityisen agressiivisesti juuri siihen “epäkohteliaaseen” käytökseen.

Poimintoja: mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

  • Jos yhteiskunta painottaa vapauden arvoa, se saattaa sallia esimerkiksi joustavampaa pukeutumista, sukupuoliroolien kyseenalaistamista ja yksilöllisiä valintoja. Samalla se ei välttämättä ole niin suvaitsevainen esimerkiksi käytökselle, jonka nähdään vahingoittavan yksilöä.
  • Toisaalta yhteiskunta, jossa korostuu puhtaus‐ ja ryhmän eheys-arvo, saattaa asettaa tiukemmat odotukset sosiaalisesta käytöksestä (esim. julkisesta moraalista, “siisteydestä”, roolien noudattamisesta), mutta saattaa olla vähemmän herkkä yksilön toiminnan rajoittamiseen niissä puitteissa, joita pidetään “normaalina”.

Mikä on tutkimuksen merkitys?

  • Tämä tutkimus antaa vahvan empiirisen perustan sille, että normeja ei tarvitse nähdä pelkästään “enemmän vs vähemmän” — vaan laadullinen profiili on olennainen: mitä käyttäytymisiä yhteiskunta hyväksyy tai ei hyväksy, ja missä tilanteissa.
  • Se osoittaa, että arvot kuten huolenpito ja vapaus muokkaavat normeja eri tavoin kuin arvot kuten puhtaus ja ryhmäyhtenäisyys.
  • Politiikassa, kulttuurikeskusteluissa tai kansainvälisessä yhteistyössä on hyödyllistä huomata, että “liberaali” yhteiskunta ei automaattisesti ole “sääntökestävä” — vaan siinä voi olla tarkempia vaatimuksia tietyissä käyttäytymisen muodoissa.

Vaikka joskus yhteiskunnassa voi näyttää siltä, että “kaikkea sallitaan enemmän”, todellisuudessa vapauksien lisääntyminen kulkee käsi kädessä uudenlaisen sääntönormiston kanssa — erityisesti käytöksessä, jossa toisten asema, kohteliaisuus tai yhteinen hyvä on vaarassa. Samalla yhteiskunnat, jotka nostavat vapauden ja yksilön hyvinvoinnin isoksi arvoiksi, eivät välttämättä ole “rennompia” normeissa — vaan niissä esitetään erilaisia vaatimuksia kuin ryhmäkeskeisissä kulttuureissa. Sääntöjen ja normien määrä onkin hyvin vakio joten normeista tai rooleista vapautuminen on mielikuvituksen tuotetta, pelkästään sitä että sääntöjä vaihdetaan.

 

Toimittaja

Keijo Ovaska

Lähde:

Nature.com

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Huoltovarmuuskeskus: Suomessa ei pulaa polttoaineista tai viljasta Lähi-idän sodasta huolimatta

Suomen huoltovarmuus ei ole heikentynyt Lähi-idän sodan seurauksena, kertoo Huoltovarmuuskeskus tuoreessa tilannearviossaan. Viraston mukaan polttoaineiden ja viljan saatavuus on Suomessa tällä hetkellä hyvä, vaikka konfliktin pitkittyminen voi lisätä paineita erityisesti raaka-aineiden ja tuotantopanosten osalta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan sodan vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet lähinnä yritysten kustannuksissa. Polttoaineiden, raaka-aineiden ja materiaalien hinnat ovat nousseet, mutta varsinaisia saatavuusongelmia ei […]

Kotimaa 34 min sitten

EU suunnittelee alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamista

Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestää 16.4. EU-johtajien videokokouksen, jossa käsitellään  yhteistä linjaa alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi. Kokoukseen osallistuu EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä useita jäsenmaiden pääministereitä, kuten Espanjan Pedro Sánchez, kertoo Reuters. Tapaamisen tarkoituksena on vahvistaa EU-tason koordinaatiota, jotta jäsenvaltiot etenisivät rajoituksissa yhtenäisesti. Macronin toimiston mukaan tavoitteena on myös nopeuttaa Euroopan komission […]

Eu 1 t sitten

Slovenian parlamentin puhemies ehdottaa kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä

Slovenian parlamentin puhemies Zoran Stevanović aikoo edistää kansanäänestyksen järjestämistä maan Nato-jäsenyydestä. Stevanović katsoo, että kansalaisten tulisi saada suoraan päättää, jatkaako Slovenia jäsenyyttään NATOssa vaiko eroaa siitä. Stevanovićin mukaan asia liittyy kansalliseen päätösvaltaan ja siihen, miten maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulisi tulevaisuudessa ohjata. Hänen mukaansa Slovenian ei tulisi olla riippuvainen ulkopuolisista päätöksentekorakenteista, vaan sen tulisi pystyä […]

1 t sitten