Normien määrä ihmisellä on vakio, liberaalit tiukkapipoisempia eri asioissa

Yli 25 000 henkilöä 90 eri yhteiskunnasta osallistuivat tutkimukseen, jossa kirjattiin heidän näkemyksensä noin 150 arkielämään liittyvästä käyttäytymisestä: miten hyväksyttävän tai ei-hyväksyttävän he näkevät sen olevan tietyissä tilanteissa. Tutkimuksen tekivät Kimmo Eriksson, Pontus Strimling ja kollegat vuonna 2025.

Tässä artikkelissa pureudumme tutkimuksen keskeisiin havaintoihin – ja siihen, miten liberaalit yhteiskunnat näyttävät olevan valmiimpia höllentämään normeja joissakin asioissa, mutta ovat vastavuoroisesti tiukempia toisissa.


Mikä on normi — ja kuinka monta niitä on?

Normit tarkoittavat arkisia, kirjoittamattomia sääntöjä: tervehtimis- ja jonottamistavat, puheessa keskeyttämisen hyväksyttävyys, käyttäytyminen julkisella paikalla. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että normien määrä ei radikaalisti muutu – ratkaisevaa ei ole että “enemmän tai vähemmän normeja”, vaan millaisia normeja ovat kyseessä ja miten tiukkoina ne yhteiskunnassa pidetään.


Mitkä arvot selittävät normien eroja?

Tutkijat havaitsivat voimakkaan yhteyden normien tiukkuuden sekä arvojen välillä, käytöksen jota yhteiskunnassa pidetään tärkeinä:

  • Yhteiskunnissa, joissa korostetaan yksilön vapautta ja huolenpitoa toisista, normeissa näyttää esiintyvän enemmän joustavuutta.
  • Sen sijaan yhteiskunnissa, joissa korostuvat yhteiskunta ja ryhmän eheys, normeja pidetään yleisesti tiukempina — erityisesti käytöksessä, joka koetaan “rumaksi” tai “epäpuhtaaksi”.

Liberaalit arvomaailma eivät tarkoita automaattisesti “vähemmän sääntöjä” — vaan sitä, että tiettyjä normeja höllentäessä,  muissa asioissa muututaan tiukemmiksi..


Aika-analyysi: muutokset viime kahdenkymmenen vuoden aikana

Tutkimuksessa verrattiin myös nykyisiä normeja aineistoon, joka kerättiin noin 20 vuotta sitten. Tulokset:

  • Globaalisti normeista on tullut löyhempiä useimmissa yhteiskunnissa.
  • Kuitenkin käytöksissä, jotka koetaan räikeästi loukkaaviksi tai epäkohteliaiksi — esimerkiksi julkisessa kohteliaisuudessa tai kyseenalaisessa käyttäytymisessä — normit ovat tiukentuneet.
  • Yksilöllisyyttä ja yksilönvapautta arvostavissa yhteiskunnissa tämä tiukentuminen kohdistuu erityisen agressiivisesti juuri siihen “epäkohteliaaseen” käytökseen.

Poimintoja: mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

  • Jos yhteiskunta painottaa vapauden arvoa, se saattaa sallia esimerkiksi joustavampaa pukeutumista, sukupuoliroolien kyseenalaistamista ja yksilöllisiä valintoja. Samalla se ei välttämättä ole niin suvaitsevainen esimerkiksi käytökselle, jonka nähdään vahingoittavan yksilöä.
  • Toisaalta yhteiskunta, jossa korostuu puhtaus‐ ja ryhmän eheys-arvo, saattaa asettaa tiukemmat odotukset sosiaalisesta käytöksestä (esim. julkisesta moraalista, “siisteydestä”, roolien noudattamisesta), mutta saattaa olla vähemmän herkkä yksilön toiminnan rajoittamiseen niissä puitteissa, joita pidetään “normaalina”.

Mikä on tutkimuksen merkitys?

  • Tämä tutkimus antaa vahvan empiirisen perustan sille, että normeja ei tarvitse nähdä pelkästään “enemmän vs vähemmän” — vaan laadullinen profiili on olennainen: mitä käyttäytymisiä yhteiskunta hyväksyy tai ei hyväksy, ja missä tilanteissa.
  • Se osoittaa, että arvot kuten huolenpito ja vapaus muokkaavat normeja eri tavoin kuin arvot kuten puhtaus ja ryhmäyhtenäisyys.
  • Politiikassa, kulttuurikeskusteluissa tai kansainvälisessä yhteistyössä on hyödyllistä huomata, että “liberaali” yhteiskunta ei automaattisesti ole “sääntökestävä” — vaan siinä voi olla tarkempia vaatimuksia tietyissä käyttäytymisen muodoissa.

Vaikka joskus yhteiskunnassa voi näyttää siltä, että “kaikkea sallitaan enemmän”, todellisuudessa vapauksien lisääntyminen kulkee käsi kädessä uudenlaisen sääntönormiston kanssa — erityisesti käytöksessä, jossa toisten asema, kohteliaisuus tai yhteinen hyvä on vaarassa. Samalla yhteiskunnat, jotka nostavat vapauden ja yksilön hyvinvoinnin isoksi arvoiksi, eivät välttämättä ole “rennompia” normeissa — vaan niissä esitetään erilaisia vaatimuksia kuin ryhmäkeskeisissä kulttuureissa. Sääntöjen ja normien määrä onkin hyvin vakio joten normeista tai rooleista vapautuminen on mielikuvituksen tuotetta, pelkästään sitä että sääntöjä vaihdetaan.

 

Toimittaja

Keijo Ovaska

Lähde:

Nature.com

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO Sota tulee tupaan — militarisoituva EU. Hyvä vai huono asia?

Miten sähkön etälukumittarit, datakeskukset, NATOn sotilasdoktriini ja EU:n digitalisaatiohankkeet liittyvät yhteen?

Analyysi 54 min sitten

PRO Suomalaistutkijat rakensivat ”elävän kemikaalitehtaan” – se jatkoi tuotantoaan yli neljä kuukautta

Turun yliopiston tutkijoiden kehittämä järjestelmä valjastaa yhteyttävät mikro-organismit valmistamaan yhtä maailman tärkeimmistä teollisuuden raaka-aineista. Laboratoriossa saavutettu tulos voi avata uuden tien kemikaalien valmistukseen tavalla, joka poikkeaa perusteellisesti nykyisestä tuotannosta. Turun yliopiston tutkijat ovat onnistuneet pitämään syanobakteereihin perustuvan kemikaalien tuotantojärjestelmän toiminnassa yli neljän kuukauden ajan. Kyseessä ei ole vain pitkä laboratoriokoe. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää järjestelmä, […]

Tiede 3 t sitten

Mopomiitti | 15-vuotiasta mopoilijaa ja poliisia epäillään törkeistä rikoksista

Tuusulan lauantaisesta mopomiitistä käynnistyneessä tapauksessa tutkitaan sekä 15-vuotiaan mopoilijan että poliisin toimintaa. Nuorta epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Pysäytystilanteessa mukana ollutta poliisia puolestaan epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta. Tuusulassa lauantaina 8. elokuuta tapahtuneesta mopoilijan pysäytystilanteesta on aloitettu kaksi erillistä esitutkintaa. Poliisin mukaan mopomiitissä oli paikalla kymmeniä nuoria. Alueella liikennevalvontaa tehnyt poliisipartio […]

Rikokset 9 t sitten