Normien määrä ihmisellä on vakio, liberaalit tiukkapipoisempia eri asioissa

Yli 25 000 henkilöä 90 eri yhteiskunnasta osallistuivat tutkimukseen, jossa kirjattiin heidän näkemyksensä noin 150 arkielämään liittyvästä käyttäytymisestä: miten hyväksyttävän tai ei-hyväksyttävän he näkevät sen olevan tietyissä tilanteissa. Tutkimuksen tekivät Kimmo Eriksson, Pontus Strimling ja kollegat vuonna 2025.

Tässä artikkelissa pureudumme tutkimuksen keskeisiin havaintoihin – ja siihen, miten liberaalit yhteiskunnat näyttävät olevan valmiimpia höllentämään normeja joissakin asioissa, mutta ovat vastavuoroisesti tiukempia toisissa.


Mikä on normi — ja kuinka monta niitä on?

Normit tarkoittavat arkisia, kirjoittamattomia sääntöjä: tervehtimis- ja jonottamistavat, puheessa keskeyttämisen hyväksyttävyys, käyttäytyminen julkisella paikalla. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että normien määrä ei radikaalisti muutu – ratkaisevaa ei ole että “enemmän tai vähemmän normeja”, vaan millaisia normeja ovat kyseessä ja miten tiukkoina ne yhteiskunnassa pidetään.


Mitkä arvot selittävät normien eroja?

Tutkijat havaitsivat voimakkaan yhteyden normien tiukkuuden sekä arvojen välillä, käytöksen jota yhteiskunnassa pidetään tärkeinä:

  • Yhteiskunnissa, joissa korostetaan yksilön vapautta ja huolenpitoa toisista, normeissa näyttää esiintyvän enemmän joustavuutta.
  • Sen sijaan yhteiskunnissa, joissa korostuvat yhteiskunta ja ryhmän eheys, normeja pidetään yleisesti tiukempina — erityisesti käytöksessä, joka koetaan “rumaksi” tai “epäpuhtaaksi”.

Liberaalit arvomaailma eivät tarkoita automaattisesti “vähemmän sääntöjä” — vaan sitä, että tiettyjä normeja höllentäessä,  muissa asioissa muututaan tiukemmiksi..


Aika-analyysi: muutokset viime kahdenkymmenen vuoden aikana

Tutkimuksessa verrattiin myös nykyisiä normeja aineistoon, joka kerättiin noin 20 vuotta sitten. Tulokset:

  • Globaalisti normeista on tullut löyhempiä useimmissa yhteiskunnissa.
  • Kuitenkin käytöksissä, jotka koetaan räikeästi loukkaaviksi tai epäkohteliaiksi — esimerkiksi julkisessa kohteliaisuudessa tai kyseenalaisessa käyttäytymisessä — normit ovat tiukentuneet.
  • Yksilöllisyyttä ja yksilönvapautta arvostavissa yhteiskunnissa tämä tiukentuminen kohdistuu erityisen agressiivisesti juuri siihen “epäkohteliaaseen” käytökseen.

Poimintoja: mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

  • Jos yhteiskunta painottaa vapauden arvoa, se saattaa sallia esimerkiksi joustavampaa pukeutumista, sukupuoliroolien kyseenalaistamista ja yksilöllisiä valintoja. Samalla se ei välttämättä ole niin suvaitsevainen esimerkiksi käytökselle, jonka nähdään vahingoittavan yksilöä.
  • Toisaalta yhteiskunta, jossa korostuu puhtaus‐ ja ryhmän eheys-arvo, saattaa asettaa tiukemmat odotukset sosiaalisesta käytöksestä (esim. julkisesta moraalista, “siisteydestä”, roolien noudattamisesta), mutta saattaa olla vähemmän herkkä yksilön toiminnan rajoittamiseen niissä puitteissa, joita pidetään “normaalina”.

Mikä on tutkimuksen merkitys?

  • Tämä tutkimus antaa vahvan empiirisen perustan sille, että normeja ei tarvitse nähdä pelkästään “enemmän vs vähemmän” — vaan laadullinen profiili on olennainen: mitä käyttäytymisiä yhteiskunta hyväksyy tai ei hyväksy, ja missä tilanteissa.
  • Se osoittaa, että arvot kuten huolenpito ja vapaus muokkaavat normeja eri tavoin kuin arvot kuten puhtaus ja ryhmäyhtenäisyys.
  • Politiikassa, kulttuurikeskusteluissa tai kansainvälisessä yhteistyössä on hyödyllistä huomata, että “liberaali” yhteiskunta ei automaattisesti ole “sääntökestävä” — vaan siinä voi olla tarkempia vaatimuksia tietyissä käyttäytymisen muodoissa.

Vaikka joskus yhteiskunnassa voi näyttää siltä, että “kaikkea sallitaan enemmän”, todellisuudessa vapauksien lisääntyminen kulkee käsi kädessä uudenlaisen sääntönormiston kanssa — erityisesti käytöksessä, jossa toisten asema, kohteliaisuus tai yhteinen hyvä on vaarassa. Samalla yhteiskunnat, jotka nostavat vapauden ja yksilön hyvinvoinnin isoksi arvoiksi, eivät välttämättä ole “rennompia” normeissa — vaan niissä esitetään erilaisia vaatimuksia kuin ryhmäkeskeisissä kulttuureissa. Sääntöjen ja normien määrä onkin hyvin vakio joten normeista tai rooleista vapautuminen on mielikuvituksen tuotetta, pelkästään sitä että sääntöjä vaihdetaan.

 

Toimittaja

Keijo Ovaska

Lähde:

Nature.com

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Analyysi: Jessikka Aron narratiivi tuhoutui Helsingin kirjamessuilla 2026

Yli vuosikymmenen Helsingin kirjamessut on ollut valjastettu Suomen valtiovallan käskystä edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä. Vuodesta 2019 alkaen Nato-agendan kuningattarena on häärinyt Jessikka Aro valheineen. Tänään 23.10.2026 Aron valheet paljastettiin tylysti kirjamessujen Hakaniemi-lavalla. Vuosi 2014 on oleellinen ajankohta, kun jäljitetään kirjamessujen politisoitumista Suomen Nato-jäsenyyden edistäjänä. Helmikuussa 2014 Ukrainan Krimin niemimaa siirtyi Venäjän hallintaan. Suomen valtiovalta joutui Venäjä-paniikkiin […]

Analyysi 21 t sitten

PRO Suomalainen kartellimedia vaikenee rokotekanteesta

Hollannin entinen pääministeri ja Naton nykyinen pääsihteeri Mark Rutte, Bill Gates ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ovat vastaajina siviilikanteessa, jota käsiteltiin torstaina 22.10.2026 Leeuwardenissa Hollannissa. Leeuwardenin paikallislehti teki käsittelystä perjantaina etusivun pääuutisen. Suomalaisesta konsensusmediasta ei löydy yhtään artikkelia tästä ehkä maailman merkittävimmästä siviilioikeudenkäynnistä. Seitsemän kantajaa vaatii kanteessaan 17 vastaajalta vastuuta koronatoimista ja haastaa koko ”Covid-19: The Great Reset” -narratiivin. Kantajia […]

23 t sitten

Maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua – tulijoita lähes yhtä paljon kuin lapsia syntyy

Suomen väestökehityksessä näkyy huomattava ero syntyvyyden ja maahanmuuton välillä. Tammi–syyskuussa 2026 Suomeen muutti ulkomailta 35 285 ihmistä, kun Suomessa syntyi 36 323 lasta. Samaan aikaan kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän tuhansilla. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun 2026 lopussa 5 662 086. Väkiluku kasvoi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 205 hengellä. Lukujen […]

Kotimaa Eilen 10:29