Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäys Iraniin on valtava isku koko maailmalle. Sen vaikutukset eivät rajoitu pelkästään Lähi-itään, vaan heijastuvat globaaliin talouteen, energiaturvallisuuteen ja ihmisten arkeen. Hinnat nousevat, energiavaje alkaa olla todellisuutta ja samalla ihmiset kuolevat. Siksi herää väistämätön kysymys: onko mikään sota tämän arvoista?
Oma vastaukseni on selkeä – ei ole. Silti sotia käydään jatkuvasti.
Voisi jopa sanoa, että maailma on tällä hetkellä tulessa. Tulevaisuus ei näytä valoisalta, tarkasteltiinpa tilannetta mistä näkökulmasta tahansa. Nykyajan johtajista moni vaikuttaa siirtyneen jonkinlaiseen sotamoodiin. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vaati itselleen ironisesti Nobelin rauhanpalkintoa, mutta on samalla valmis tekemään Iranista “parkkipaikan”.
Ilmeisesti Palestiinan tuhoaminen ei riittänyt, vaan nyt on vuorossa uusi maa, joka uhkaa muuttua raunioiksi. Toimia perustellaan vapauttamisella. Mutta millaista vapautta on se, että jäljelle jää vain tuhoa ja raunioita?
Historia tarjoaa tähän kysymykseen varsin selkeän vastauksen. Kun Yhdysvallat on hyökännyt vapauden nimissä johonkin maahan, lopputuloksena on usein ollut tuhoa ja surua. Historiankirjoista on vaikea löytää esimerkkiä, jossa lopputulos olisi ollut jotain muuta.
Samaan aikaan Ukrainan ja Venäjän sota jatkuu ilman näkyvää loppua. Kukaan ei kuitenkaan ole esittänyt realistista keinoa siihen, miten Venäjän presidentti Vladimir Putin ajettaisiin Donbassista pois. Tästä herää väistämätön kysymys: mitä sodan jatkamisella tavoitellaan, jos keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ei ole?
Oikein tai väärin, järki ei tunnu olevan vahvasti läsnä tässäkään sodassa.
Euroopan unioni jatkaa pakotteiden lisäämistä. Niiden vaikutus Venäjän sotaan on ollut kyseenalainen, mutta muihin maihin ja talouksiin vaikutuksia on syntynyt. Silti pakotteita lisätään jatkuvasti.
Suomessa sodan seuraukset alkavat näkyä yhä selvemmin taloudessa. Tilannetta pahentavat monien mielestä myös poliittiset päätökset. Kahden viimeisimmän hallituksen toimintaa on kritisoitu voimakkaasti, ja osa kokee niiden olleen poikkeuksellisen heikkoja.
Helpotusta ei näytä olevan tulossa. Suomessa keskustellaan nyt myös ydinaseiden mahdollisesta sijoittamisesta maahan. Virallisesti tällainen on kielletty, mutta monien mielestä samoin sanottiin aiemmin myös Naton tukikohdista ja muista järjestelyistä. Samalla Suomeen on tullut yhä enemmän muiden maiden sotilaita ja sotilaallista infrastruktuuria.
Pelko on, että seuraavaksi Suomeen tuodaan niin sanotut “rauhanpommit” – ydinaseet.
Sota tuhoaa lopulta kaiken. Silti ilmapiiri monin paikoin tuntuu siltä, että sotiminen nähdään hyväksyttävänä tai jopa välttämättömänä ratkaisuna. Todellisuudessa sota ei ole hyvä ratkaisu missään – ei Ukrainassa eikä Lähi-idässä.
Siksi jää lopulta yksi kysymys: mitä aiotaan “vapauttaa” seuraavaksi?
Hyvältä tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä.
Juha Korhonen
Tilaa Posi tv TÄSTÄ
