Tanska oli tammikuussa valmis räjäyttämään Nuukin ja Kangerlussuaqin lentokentät estääkseen Yhdysvaltain ilmavoimien hyökkäyksen Grönlantiin. Paikalle kuljetettiin myös verta haavoittuneiden hoitamiseen.
Kiista Grönlannista kärjistyi alkuvuodesta operaatio Arctic Endurance -sotaharjoituksen järjestämiseen. Tanska pelkäsi Yhdysvaltain sotilaallista valtausyritystä ja pyysi muiden Nato-maiden sotilaita kilveksi saarelle.
Suomi lähetti Grönlantiin kaksi upseeria, jotka olivat saarella viikon. Ranska lähetti ensi alkuun viisitoista, Saksa kolmetoista ja Britannia yhden sotilaan. Myös muut Pohjoismaat ja EU-maat lähettivät paikalle jonkin verran sotilashenkilöitä. Joukkojen rooli ja operaation kesto oli alkuvaiheessa epäselvä, puhuttiin tarkkailu- ja tiedustelutehtävistä.
Tanska varautui sotilaalliseen hyökkäykseen
Tanskan yleisradioyhtiö DR kertoo tanskalaisiin ja eurooppalaisiin hallitus-, tiedustelupalvelu- ja armeijalähteisiin viitaten, että Tanska tosiasiassa varautui Yhdysvaltain hyökkäykseen Grönlantiin. Taustalla vaikutti USA:n isku Venezuelaan tammikuun alussa.
Lähteiden mukaan kellään ei ollut konkreettista tietoa Yhdysvaltain suunnitelmista, mutta Venezuelan tapahtumat saivat Tanskan ja sen liittolaiset ottamaan sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuuden vakavasti.
DR:n mukaan Grönlantiin lähettiin kiireesti etujoukko tanskalaisia, ranskalaisia, saksalaisia, norjalaisia ja ruotsalaisia sotilaita. Perässä seurasi pääjoukko eliittisotilaita, muun muassa ranskalaisia alppijääkäreitä, jotka on koulutettu sotimaan kylmissä ja vuoristoisissa olosuhteissa.
Myös tanskalaisia hävittäjiä ja ranskalainen laivaston alus lähetettiin kohti Pohjois-Atlanttia.
Mahdollisimman monen lipun alla toimivien sotilaiden saapumisen tarkoituksena oli pakottaa amerikkalaiset olemaan ryhtymästä voimakkaisiin vihollistoimiin, jos Trump aikoisi vallata Grönlannin sotilaallisesti. Tavoitteena oli, ettei Yhdysvallat edes yrittäisi.
Tanskalainen puolustuslähde totesi, ettei Tanska ole ollut vastaavassa tilanteessa sitten huhtikuun 1940, jolloin Saksa miehitti Tanskan toisen maailmansodan aikana.
Tavoitteena nostaa panoksia
DR raportoi, että Tanskan hallitus ja sotilasjohto päättivät toimia päinvastoin kuin toisen maailmansodan aikana ja vastata Yhdysvaltain hyökkäykseen sotilaallisesti. Lehden tietojen mukaan tanskalaiset F35-hävittäjät olivat raskaasti aseistettuja.
Tästä huolimatta kukaan DR:n lähteistä ei uskonut Tanskan ja sen liittolaisten sotilaallisen voiman riittävän Yhdysvaltoja vastaan. Tarkoituksena oli tehdä hyökkäyksestä mahdollisimman kallis USA:lle ja nostaa kynnystä sotilastoimiin. Pelissä oli myös suhde Tanskan tärkeimmän liittolaisen kanssa.
Kyseessä ei siis olisi ollut pelkkä sotaharjoitus, kuten julkisesti kerrottiin, vaan valmistautuminen mahdolliseen Yhdysvaltain hyökkäykseen.
Tilanne rauhoittunut
Tammikuun lopussa Davosin huippukokouksessa Trump lievensi tavoitteitaan Grönlannin suhteen sanoen, ettei aio käyttää sotilaallista voimaa Grönlannin valtaamiseksi. Hän kuitenkin korosti, että Yhdysvallat tarvitsee Grönlantia.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ei ole kommentoinut DR:n tietoja, mutta hän on kertonut tilanteen olevan edelleen jännitteinen.
– Yritämme päästä sopimukseen amerikkalaisten kanssa, ja toivon hyvää tulosta. Mutta valitettavasti uskon edelleen, että Yhdysvaltain presidentti toivoo saavansa Grönlannin haltuunsa.
Toimittaja
Leena Kylmänen
Tilaa Posi TV TÄSTÄ
