Konservatiivi José Antonio Kast on voittanut Chilen presidentinvaalit murskavoitolla. Sunnuntaina 14. joulukuuta käytiin toinen kierros Chilen presidentinvaaleista ja Kastin voitto varmistui. Kastin kannattajat juhlivat vaalivoittoa Santiagossa sunnuntaina.
Väistyvä vasemmistopresidentti Gabriel Boric luovuttaa vallan Kastille tämän astuessa virkaan maaliskuussa.
Huoli rikollisuudesta ja maahanmuutosta on siirtänyt Chileä, yhtä Latinalaisen Amerikan vauraimmista maista, selvästi oikealle. Vaaleista uutisoi Financial Times.
Kast, entinen kansanedustaja, sai yli 58 prosenttia äänistä. Hänen vastaehdokkaansa, Chilen kommunistisen puolueen jäsen ja hallitsevaa vasemmistokoalitiota edustanut Jeannette Jara, hävisi vaalit saatuaan 41,8 prosenttia äänistä.
”Teemme väsymättä työtä palauttaaksemme rauhan, järjestyksen, kasvun ja toivon”
Kastista tulee Chilen demokratian aikakauden oikeistolaisin presidentti. Ennen demokratian aikaa, Chile oli 17 vuotta Pinochetin sotilasdiktatuurin alla (1973–1990). Vasemmistolaiset, oppositio ja kansalaisjärjestöt tukahdutettiin, poliittisia vastustajia kidutettiin, vangittiin ja surmattiin ja mediaa sensuroitiin. Demokraattiset instituutiot lakkautettiin ja kongressi suljettiin. Turvallisuuspalvelut valvoivat kansalaisia, kulttuuria ja koulutusta kontrolloitiin.
Kast on jo vuosikymmenen ajan ajanut tiukkaa laki ja järjestys -politiikkaa sekä maahanmuuton vastaista linjaa. Hän erkaantui maan valtavirtakonservatiiveista vuonna 2016. José Antonio Kast kehuu diktaattori Pinochetin talousuudistuksia ja “järjestystä ja kuria” ylläpitänyttä hallintoaan. Hänen kommenttinsa Pinochetista herättivät kansalaiskritiikkiä.
”Teemme väsymättä työtä palauttaaksemme rauhan, järjestyksen, kasvun ja toivon”, Kast sanoi voittonsa jälkeen.
”Chile on antanut meille selvän mandaatin, joka ei jätä meille tekosyitä.”
Hän kertoi myös aikovansa olla ”kaikkien chileläisten presidentti” ja kehotti kannattajiaan kunnioittamaan poliittisia vastustajia.
Rikollisuus ja maahanmuutto vaalien keskiössä
Kastin sanoma on vedonnut moniin chileläisiin aikana, jolloin ennennäkemätön järjestäytyneen rikollisuuden aalto on rasittanut maata. Venezuelasta ja muualta Latinalaisesta Amerikasta tulleet rikollisryhmät ovat asettuneet toimimaan Chilessä.
Vaikka Chile on yhä yksi alueen turvallisimmista maista, murhien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2015. Hänen painotuksensa turvallisuuteen ja maahanmuuttoon on saanut laajaa kannatusta.
Teresa Galarce Santiagosta sanoi olevansa toiveikas uuden hallituksen suhteen.
”Kun katsoo uutisia, ja aina joku on tapettu tai tapahtuu kaappauksia. Sellaista ei ennen ollut täällä”, hän sanoi.
Kast rakentaa esteen Chilen pohjoisrajalle
Turvallisuuskriisi on osunut yksiin Venezuelasta suuntautuneen maahanmuuton kanssa. Paperittomien siirtolaisten määrä Chilessä on kolminkertaistunut vuodesta 2021. Mielipidemittausten mukaan maahanmuutto on äänestäjien toiseksi suurin huolenaihe turvallisuuden jälkeen.
Kast on toistuvasti vaatinut laittomasti maassa olevia siirtolaisia poistumaan Chilestä ennen hänen virkaanastumistaan ja sanonut, että muutoin heidät pidätetään ja karkotetaan.
Kast on luvannut rakentaa esteen Chilen pohjoisrajalle ja karkottaa paperittomat siirtolaiset.
Talous ja rajaturvallisuus keskiössä
Rajaturvallisuuden ja karkotusten lisäksi Kast on luvannut koventaa otetta rikollisjengeihin ja vahvistaa turvallisuusjoukkoja sekä kiristää vankeusrangaistuksia ja -olosuhteita.
Hän on myös luvannut keventää sääntelyä ja veroja talouskasvun vauhdittamiseksi.
Analyytikkojen mukaan osa Kastin radikaaleimmista suunnitelmista saatetaan vesittää. Tämä koskee muun muassa lupausta leikata kuusi miljardia dollaria julkisista menoista 18 kuukaudessa.
Suunnanmuutos Chilen politiikassa
Harras katolilainen ja yhdeksän lapsen isä Kast on aiemmin kampanjoinut Chilen rajallisen aborttilainsäädännön purkamisen puolesta ja ylistänyt maan entistä diktaattoria Augusto Pinochet’ta. Vaalikampanjan aikana hän kuitenkin sivuutti ns. kulttuurisotaan liittyviä arvokiistateemoja kuten sukupuolikysymykset, alkuperäiskansojen asema ja perustuslain suunta.
”Maa on osittain kasvanut Kastin viestin tasolle, mutta myös hänen viestinsä on osittain mukautunut maahan”, sanoi Robert Funk, Chilen yliopiston valtio-opin apulaisprofessori.
Kastin valinta merkitsee selvää suunnanmuutosta Chilen politiikassa. Poliittinen analyytikko Patricio Navia kuvasi tulosta murskatappioksi vasemmistolle ja ”kiistattomaksi mandaatiksi” Kastille.
”Mutta toivon, ettei Kast tulkitse mandaattiaan oikeutukseksi ajaa radikaaleja äärioikeistolaisia näkemyksiä”, Navia sanoi.
”Chileläiset eivät halua enempää radikalismia – eivät oikealta eivätkä vasemmalta.”
Chilen kulttuurisota ja Euroopassa vastaavia teemoja
Chilen ns. kulttuurisodat alkoivat arvo- ja identiteettikysymyksistä: abortista, sukupuoli- ja vähemmistöoikeuksista, sittemmin siirtynyt turvallisuuteen, rikollisuuteen, elinkustannuksiin ja maahanmuuttoon. Chilessä maahanmuuttokeskustelu liittyy pääasiassa Venezuelasta suuntautuvaan muuttoliikkeeseen.
Viime vuosina Chilessä on ollut elinkustannuksia ja eliittejä vastustaneita massamielenosoituksia ja kriittistä keskustelua markkinapohjaisesta talousmallista. Eliittivastaisuus näkyy Chilessä vastakkainasetteluna kansalaisten ja poliittisen, akateemisen sekä myös kansainvälisen eliitin välillä. Eliittivastaisuus on vahvaksi noussut teema myös Euroopassa.
Chilessä perustuslakiuudistuksia arvostellaan etäiseksi ja ylhäältä ohjatuiksi, samoin kuin Euroopassa EU-päätöksentekoa. Chilen vuoden 2019 perustuslakiuudistus vaati tasa-arvoa, alkuperäiskansojen oikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia, mutta perustuslakiluonnokset hylättiin kansanäänestyksissä.
Euroopan eliittivastaisuus: EU ja WEF
Euroopassa vastaavia arvokeskusteluja on nähty erityisesti Puolassa ja Unkarissa. Unkari on vastustanut monia EU-tason päätöksiä ja kritisoinut EU:n tuomioistuimia vetoamalla kansalliseen suvereniteettiin. Myös Puolan hallitus ja kansalaisliikkeet ovat kritisoineet EU:n päätöksiä kansallisen suvereniteetin nimissä.
EU:ssa digiviestinnän valvonta (mm. WhatsApp), disinformaatiolait ja verkkosääntely kaventavat epäsuorasti kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja sananvapautta, erityisesti kansalaisaktivistien, ihmisoikeusjärjestöjen ja vapaan median kohdalla.
Euroopassa eliittien vastustaminen kiteytyy WEF:iin, Maailman talousfoorumiin. WEF:ää on kritisoitu eliittien tapaamisena, jossa tehdään päätöksiä ilman demokratiaa. Vastustajien mukaan WEF:n agenda on elitistinen ja plutokraattinen, eli se suosii rikkaita ja suuryrityksiä. Se ei ole vain ajatushautomo, vaan WEF on yksityinen ideologinen ja taloudellinen organisaatio, johon kuuluu kymmeniä Suomenkin päättäjiä, kuten Petteri Orpo ja Sanna Marin. Osa poliitikoista, kuten Marin, on jopa koulutettu WEF:n YGL (Nuoret globaalit johtajat) -koulutusohjelmassa.
WEF:issä kokoontuu yritysjohtajia, poliitikkoja ja kansainvälisiä vaikuttajia, joiden päätöksillä on globaalia vaikutusta, mutta jotka eivät ole demokraattisen kontrollin alaisia. Kriitikot kyseenalaistavat WEF:n ympäristö‑ ja sosiaalihankkeita, nähden ne hyveellisinä ja symbolisina kulisseina kansainväliselle liiketoiminta- ja poliittiselle vaikuttamiselle.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ