Kansainvälinen energiajärjestö IEA on antanut toimintasuosituksensa valtioille, yrityksille ja kotitalouksille Lähi-Idän sotatilanteen vuoksi. Millaiset haavoittuvuudet uhkaavat ja mitkä ovat vaihtoehdot?
Yhdysvallat ja Israel aloittivat – YK:n peruskirjan artiklojen 39 ja 51 vastaisesti – monietnisen Iranin pommitukset 28. helmikuuta 2026. Ilmoitettu syy oli tarve ennalta ehkäisevästi estää Irania kehittämästä ydinaseita sekä vapauttaa Iranin kansa teokraattisen hallituksensa tyranniasta. Konflikti laajeni räjähdysmäisesti Iranin vastattua ohjusiskuihin iskemällä ohjuksin naapurivaltioihin kuten Qatariin, Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin (UAE) ja Kuwaitiin. Iranin iskut ovat suoraa seurausta Persianlahden alueen valtioiden politiikasta, jonka voi nähdä nojanneen jo pitkään vaihtokauppaan: Yhdysvaltain sotilaallinen tuki vastineeksi öljystä ja tukikohtien vaatimista maa-alueista.
Yhdysvaltain toimia Iranin suhteen sopii tarkastella myös laajemmassa geostrategisessa viitekehyksessä. Iran on Venäjän ja Kiinan liittolainen; Yhdysvaltojen julkilausuttuna tavoitteena on jo vuosia ollut hidastaa Kiinan talouskasvua sen alueellisen ja poliittisen vallan rajaamiseksi.
Euroopan unioni on ollut osallisena Kiinan kapseloimisessa Venäjän vastaisten talouspakotteiden kautta. Näihin kuuluu myös päätös olla ostamatta öljyä Venäjältä, millä on ollut suorat vaikutuksensa EU-maissa: energiapula, energian hintojen kohoaminen, teollisuuden alasajo, investointihaluttomuus, elinkustannusten kohoaminen… vaikka EU onkin Yhdysvaltojen lailla kiertänyt asettamiaan pakotteita ostamalla energiaa Venäjältä. Jopa Ukraina on hankkinut osan polttoaineistaan Venäjältä, Intian toimiessa välittäjänä, mikä antaa käsityksen siitä kuinka laaja-alaisia ovat tarpeet ja kuinka kauas vaikutukset ulottuvat.
Hormuzin salmen muututtua sotatoimialueeksi seuraukset tuntuvat ympäri maailmaa. Kapean salmen laivataan noin 20% maailman käyttämästä öljystä. Tuosta määrästä noin 80% suuntautuu Aasian markkinoille.
Haavoittuva energiaverkko
Hormuzin salmi on viitisenkymmentä km leveä ja 212 kilometriä pitkä vesiväylä, jota kautta kulkee normaalipäivänä noin 20 000 barrelia raakaöljyä ja muita öljytuotteita. Sotatoimien takia öljyvuo on supistunut tippatihkuksi aiheuttaen saatavuusongelmia ja hinnankorotuspaineita, hahmottelee IEA.
“Hormuzin salmen kautta kulkevan liikenteen palauttaminen on oleellisen tärkeää globaalien energiamarkkinoiden vakauttamiseksi,” IEA arvioi.
Öljykuljetusten häiriytyminen ei ole energiaverkon ainoa ongelmakohta.
Kansallisessa lääketieteen kirjastossa julkaistu raportti “Global power and energy scenario during COVID-19 pandemic: Lessons from lockdown”, “Globaali voima- ja energiaskenaario Covid-19 -pandemian aikana: sulkutilasta opittua” hahmottelee poikkeusolosuhteiden vaikutuksia globaaliin energiaturvallisuuteen koronasulkeisten aikana opitun pohjalta.
Raportti toteaa yleisesti teknologisen kehityksen olevan nykyhetkessä nopeaa ja etenevän useilla rintamilla, mikä luo paineita energiantuotannon kehittämiselle ja ylläpitämiselle. Koronasulut (lockdowns) nostivat esiin energiahuollon heikkoja kohtia. Kotonatyöskentely, useiden talouden sektorien toiminnan rajoittaminen ja jopa kokonaan sulkeminen aiheuttivat kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa mikä aiheutti epätasapainotilan jakeluverkossa kasvattaen jakeluhäiriöiden riskiä. Nykyaikainen sähköntuotanto itsessään tekee energiaverkosta haavoittuvaisen; tuuli- ja aurinkovoiman sääolosuhteista riippuvaista, epävakaata sähköntuotantoa tasataan varmempien kaasu-, hiili- , vesi- ja ydinvoimalaitosten tuottamalla sähköllä ajamalla tuotantoa ylös ja alas tarpeen mukaan. Kun laitosten käyttämän energian saanti heikkenee tai loppuu, sähköverkko on altis katkoille ja pidemmillekin pimennyksille. Vaikutukset yhteiskuntaan ovat moninaiset.
IEAn suositukset
IEA suosittaa ennalta arvattavasti toimia, jotka ovat tuttuja jo koronasulkeisista ja aiemmilta sota-ajoilta: kotoa käsin työskentelyä, moottoriajoneuvoilla liikkumisen rajoittamista välttämättömään ja kimppakyytejä, julkisen liikenteen suosimista, ajonopeuksien pienentämistä kymmenellä kilometrillä, lentoliikenteen vähentämistä, rekisterikilpien numeroihin perustuvaa luvallisten ajopäivien vuorottelujärjestelmää sekä nestekaasun (LPG) käytön rajoittamista keittämiseen; hybridiautojen on siirryttävä bensiiniin kunnes olot palaavat normaaleiksi.
Hallituksia IEA kehottaa käyttämään kohdennettuja ssädöksiä ja kannustimia kuluttajien tukemiseksi; “Kokemus aiemmista kriiseistä on osoittanut että hyvin kohdennetut tukimekanismit ovat tehokkaampia ja taloudellisesti kestävämpiä kuin laaja-alaiset tuet.”
Kohdennetut säädökset voivat maakohtaisesti sisältää polttoaineen jakelun säännöstelyä, talouden tiettyjen sektorien määrittämistä ensisijaisiksi – datakeskukset, maatalous – saamaan energiaa, rangaistuksia “tuhlaavaisille kuluttajille”, yksityishenkilöiden kulunvalvontaa, pakollisia pimennyshetkiä, sosiaalisen median käytön rajoittamista ynnä muuta vastaavaa.
Toimittajan kommentti:
Maailman talousjärjestelmä on pitkälle riippuvainen energian saatavuudesta. Kansainväliset kriisit aiheuttavat laajalti yhteiskuntaan vaikuttavia pulmia.
Iranin kannalta salmen sulkeminen on osa sotilaallista strategiaa, asymmetrinen pelote ja ehkäisevä tekijä jolla vaikeuttaa sotilaallisesti ylivoimaisen vastustajan toimintaa.
Euroopan unionin/NATO-maiden osalta tämän hetkinen Lähi-Idän konflikti korostaa ilmastoagendan hiilijalanjälkipolitiikan karvaita seurauksia. Maat, jotka eivät ole energiaomavaraisia, eivät ole myöskään ruokaturva-omavaraisia, ja ovat siten alttiina kaikenlaisille häiriöille. Myös puolustuksellisessa mielessä energiariippuvuus on suuri riskitekijä.
Riskitekijä on myös kaiken digitalisoiminen; nykyaikaisessa sodankäynnissä datakeskukset ovat selkeästi sotilaallinen kohde, toimintahäiriöt sillä alueella saattavat kaataa pankkien ja valtion virastojen toiminnan, veden, lämmön ja valaistuksen saannin, sotilaallisen toimintakyvyn sekä terveydenhuollon. Materiaaliset vaikutukset ovat sitä hankalammin selvitettävissä, mitä vähemmän väestö on sitoutunut harjoitettuun politiikkaan; hallitustaan idioottilaumana pitävä väestö on taipuvainen olemaan huonokuuloinen hallituksen määräyksille ja sikäli koko yhteiskunta vähemmän vastustuskykyinen kriisitilanteissa.
Rakoilua toki näkyy jo Yhdysvaltain, Israelin ja NATO-maidenkin väleissäkin; tavoitteet Lähi-Idän suhteen ovat toisistaan eriäviä. Lisäksi moni länsimaa on köyhdyttänyt itsensä liki selvitystilaan rahoittamalla Ukrainan sotaa eikä rahaa liikene muualle. Institutionaalinen hajoaminen levittää vaikutuksensa toiminnallisuuteen yhteiskunnan eri osa-alueilla mikä puolestaan vaikuttaa suoraan siihen, miten väestö arvioi poliittista johtoa.
Iranin tiedetään tukevan terroristijärjestöjä. Edellisten “ennalta ehkäisevien sotien” jäljiltä useissa maissa on runsaasti muslimipakolaisia. Onko minkään maan tiedustelupalveluilla tarkkaa tietoa pakolaisten joukossa mahdollisesti maahan tulleista, aktivointikäskyä odottavista terroristeista? Muutama kymmenkin tällaista henkilöä kykenee saamaan aikaan valtavaa tuhoa tiheään asutuilla alueilla ja suurissa yleisötapahtumissa.
Kokonaisuutta pohtiessaan on hyvä pitää mielessään myös se, että Iran on ollut talouspakotteiden kohteena vuosikymmeniä. Mikäli vallankumouskaartin (IRGC) sotilaallinen johto ei ole täysin kykenemätöntä, voitaneen pitää selviönä että Iranin sotilaalliset suunnitelmat on rakennettu kestävyydelle, asetuotannon hajauttamiselle ja piilottamiselle, helposti liikuteltavalle välineistölle (ml. ohjukset, dronet), yleensäkin asymmetrisille vastaliikkeille. Iranin maasto hankaloittaa suurten armeijoiden maahantunkeutumista; nopea, massiivinen länsikampanja on epätodennäköinen.
Iranin keskeinen maantieteellinen asema alueella takaa suorat vaikutukset alueen muihinkin valtioihin riippumatta niiden liittolaissuhteista, ja pakottaa ne arvioimaan uudelleen politiikkaansa.
Iranin hallitus puolustestaan on kehystänyt maan kokemia vaikeuksia ulkoisten vihollisten aiheuttamiksi – eikä se siinä täysin satuilekaan. Tällainen kehystyś kuitenkin tekee sovittelun lähes mahdottomaksi, narratiiviin on ladattu niin paljon poliittista pääomaa että tarinasta lipsuminen haurastuttaa hallinnon legitimiteettia – maassa kuin maassa.
Pitkittyneen, laajentuvan sodan todennäköisyys on suuri.
Toimittaja
Riikka Söyring
Lähteet:
International Energy Agency (IEA): New IEA report highlights options to ease oil price pressures on consumers in response to Middle East supply disruptions (20.3. 2026) https://www.iea.org/news/new-iea-report-highlights-options-to-ease-oil-price-pressures-on-consumers-in-response-to-middle-east-supply-disruptions
The Begin-Sadat Center for Strategic Studies (BESA): Iranian Fragmentation and the Post-Soviet Security Arc: Why Instability South of the Caucasus Is Already Reshaping Eurasian Security Dynamics (9.3. 2026)
https://besacenter.org/iranian-fragmentation-and-the-post-soviet-security-arc/
Council of the European Union: Timeline. EU sanctions against Russia
Centre for Research on Energy and Clean Air (CREA): October 2025 –Monthly Analysis of Russian fossil fuel exports and sanctions https://energyandcleanair.org/october-2025-monthly-analysis-of-russian-fossil-fuel-exports-and-sanctions/
Oilprice.com: Ukraine to cut imports of Indian diesel over Russian oil links (15.9 2025)
National Library of Medicine (NLM): Global power and energy scenario during COVID-19 pandemic: Lessons from lockdown https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC8590953/
