Suomeen on pudonnut useamman kerran räjähdelastissa olevia ukrainalaisia sotadrooneja. Maaliskuussa 2026 alas tuli kaksi. Toinen putosi Kouvolaan ja toinen Luumäelle. Huhtikuussa Helsingin Sanomat puhuu neljästä pudonneesta droonista. ”Rajavartiolaitos vahvisti, että ainakin osa drooneista kantoi räjähteitä. Esimerkiksi maahan pudonnut laite tehtiin vaarattomaksi viranomaisten hallitulla räjäytyksellä.”
Ilmoitettu luku on vain tiedossa olevat tapaukset. Niitä saattaa olla enemmänkin.
”Suomeen pudonneista neljästä droonista kolme on pudonnut maastoon räjähtämättä. […] Suomalaisten kannattaakin nyt tarkkailla ympäristöään kulkiessaan metsässä, sillä vastassa voi olla räjähtämätön taistelukärjellä varustettu drooni,” Yle opastaa.
Ukrainalainen droonisade Suomeen tuotti Miten toimia -ohjeet kansalaisille. Ohjeet löytää Pelastustoimen sivuilta.
Mutta miten toimivat ohjeet ovat tositilanteessa? Asiaa voi tutkia tuoreen tapauksen kautta.
Ukraina iskee opiskelija-asuntolaan
Länsi-Ukraina iski drooneilla Luhanskin Starobilskissa sijaitsevaan opettajaseminaariin ja opiskelija-asuntolaan yöllä 22. toukokuuta 2026. Luhansk oli alunperin Itä-Ukrainaa, mutta Länsi-Ukrainan hyökättyä Itä-Ukrainaan vuonna 2014, Luhansk irtautui Ukrainasta samoihin aikoihin Donetskin oblastin kanssa. Luhansk liittyi Venäjän federaatioon 30. syyskuuta 2022 kansanäänestyksen jälkeen. Alueen väestö on pääosin venäjänkielistä. YK:n tulkinnan mukaan ”alue on väliaikaisesti venäläismiehityksen alainen.”
Venäjän ulkoministeriön verkkosivut kertoi tuoreeltaan viisikerroksisessa asuntolassa olleen 86 oppilasta, iältään 14-18 vuotiaita, ja että kuolleita olisi ollut neljä, haavoittuneita nelisenkymmentä. Pelastustoimien edetessä ja tietojen tarkentuessa luvut suurenivat.
Mediatietojen mukaan opettajaseminaarin oppilaat olivat nukkumassa, ja heräsivät drooneilla tehtyyn iskuun. Drooneja tuli kolmessa aallossa.
Osa nuorista kuoli välittömästi. Osa oppilaista pakeni ulos, ja kuoli räjähtävän droonin aiheuttamaan paineaaltoon pihalle. Osa pakeni takaisin ”sisätiloihin turvaan” — kuten Suomen sisäministeriön ohjeistus opastaa. Rakennuksen toinen kerros sortui, ja nuoret jäivät loukkuun rakennuksen sisälle. Toinen drooniaalto aiheutti lisätuhoa.
Kolmas drooniaalto kohdistettiin paikalle saapuneisiin pelastustyöntekijöihin. Kaikkiaan iskussa käytettiin 15-16 erillistä räjähdelastissa olevaa droonia. Opettajat ovat kuvailleet nuorten juosseen paljain jaloin lasin sirpaleiden yli yrittäessään pakoon.
NATO-maa Latviasta käsin toimiva venäjän- ja englanninkielinen uutissivusto Meduza haastattelee artikkelissa Friends of the dead dispute Ukraine’s claim that a strike on a college in occupied Luhansk targeted a Russian drone unit’s headquarters kuolleiden oppilaiden koulutoveria, hyökkäyksestä hengissä selvinnyttä Alinaa.
Alina kertoo, ettei tämä ollut ensi kerta kun koulu oli droonihyökkäyksen kohteena.
Kohtalokkaasta yöstä Alina kertoo: ”[…] Noin 20 minuutin päästä tuli uusi hälytys. […] Sitten drooni sai osuman pihalla olevaan autoon — se räjähti. Paniikki iski asuntolan käytävillä, ja jokainen juoksi ensimmäiseen kerrokseen.”
”Noin 10 sekuntia myöhemmin kaksi muuta droonia iski. Katosta putoili rappausta. Opiskelijat alkoivat pyrkiä juosten ulos mutta ilmassa oli valkoista rakennuspölyä, eikä jokainen päässyt ulos. Asuntolarakennuksessa on kaksi uloskäyntiä, joista pääovi lukitaan yöksi. Tartuin ensimmäisen vuoden opiskelijaan, ja me juoksimme kohti toista uloskäyntiä. Ne, jotka pääsivät ulos, piiloutuivat pensaisiin ja puiden taakse.”
Alina jatkaa: ”Silloin droonit vasta todella aloittivat. Noin 20 metriä yläpuolellamme lensi drooni, ja pudotti lastinsa — ampui ja pommitti. Mustat täplät lentelivät halki ilman ja räjähtivät. Ensin oli kaksi iskua ammattiopiston rakennukseen, sitten meidän rakennukseemme. Palavat shrapnellit lensivät joka puolelle. Suoraan edessämme pedagogian oppilaitos syttyi palamaan. Tämä oli tarkoituksellista. He tähtäsivät koulurakennuksiin.”
”Soitin vanhemmilleni. Isäni huusi minulle käskien minun liikkua niin kauas koulurakennuksesta kuin suinkin pääsen. Mutta olimme loukussa — asuntolan piha-aluetta ympäröi rauta-aita, jonka yli emme päässeet. Mukanani oli kaksi ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja kaksi toisen vuoden opiskelijaa. Lopulta pääsimme aidan yli ja pakenimme. Eräät ihmiset, jotka tunsimme, ottivat minut ja toisen tytön mukaansa. Sen jälkeen isäni ajoi meidät kotiin. Selvisin ulos vain naarmuilla ja mustelmalla jalassa. […] Myöhemmin minulle kerrottiin monien loukkaantuneen ja jääneen loukkuun raunioihin. Minun luokallani ollut poika, Maksim Kopylov, vedettiin ulos betonilaattojen alta, ja hänen jalkansa täytyi amputoida.”
Alina kertoo joidenkin raunioihin jääneiden oppilaiden lähettäneen videoita vanhemmilleen sanoen kuulevansa pelastajien äänet. Kun pelastajat vetivät heitä ulos raunioista, heidän täytyi aina välillä keskeyttää työnsä koska drooneja tuli lisää. Ne eivät ampuneet, lensivät vain yli.”
Ukraina väitti tähdänneensä Starobelskissa sotilaskohteisiin. Mutta Alina sanoo:
”Rehellisesti puhuen, en tiedä miksi kouluumme iskettiin drooneilla. Ihmiset kirjoittavat, että lähellä oli sotilaiden tukikohtia, tai että sotilaita asui siellä ja kokosi drooneja […] Se on hölynpölyä. Lähistöllä ei ollut missään mitään sotilaita. Kaupungissa on sotilaita — siellä on sisäänkäynnin tarkistuspiste — mutta lähellä kouluamme? Ei milloinkaan. Olen yhä peloissani. Uusi isku voi tulla mistä tahansa, milloin tahansa.”
Osa Ukrainan droonihyökkäyksessä kuolleista nuorista oli kihloissa ja menossa nyt tänä kesänä naimisiin. Siitä kenties päätös haudata kaikki hyökkäyksessä kuolleet nuoret hääpuvuissa.
Ukraina, NATO-proxy
Ukraina käyttää droonihyökkäystensä kohteiden määrittelyssä paitsi NATO-maiden apua, myös tekoälyä. Todennäköisimmin Yhdysvaltain hallinnon ja armeijan käyttämää Palantir Technologies -yrityksen ”älypilveä”. Ukraina toimii koelaboratoriona toimittaen tappoketjudataa live-tilanteista rintamalla; dataa käytetään tekoälyn koulimiseen tehokkaammaksi tappajaksi.
Tämä herättää monia kysymyksiä. Kuten:
- Ovatko NATO-maiden tiedustelu- ja kohdennustiedot aina paikkansa pitäviä?
- Jos ne eivät ole, miksi iskuja tehdään ennen tietojen varmistamista?
- Tekoäly on vain niin erehtymätön kuin sen ohjelmoijat. Toisin sanoen tekoäly ei ole erehtymätön. Miksi sitä siis käytetään hyökkäyskohteiden määrittelyssä ja droonien ohjelmoinnissa? Miksi tekoälyn päätöksien oikeellisuutta ei varmisteta ”manuaalisesti”?
- Onko mahdollista, että ennakkoasenteet ovat vääristäneet sotilastiedustelun analyysia?
- Onko mahdollista, että ennakkoasenteet vääristävät hallitusten päätöksentekoa? Viholliseksi päätetyn tahon kaikki sanomiset ja tekemiset näyttäytyvät vääristävän linssin kautta?
- Onko mahdollista, että Ukraina — ja välillisesti NATO-maat — pyrkii tarkoituksellisesti tuhoamaan kasvavaa sukupolvea, ja sitä kautta heikentämään viholliseksi päättämäänsä Venäjää? Samaa logiikkaa on noudatettu muissakin sodissa: tappakaa kaikki jälkikasvu, jotta vihollinen ei nouse uudelleen.
- Onko mahdollista, että tekoälyn kouliminen tehokkaammaksi tappamisessa ei ole erityisen älykästä meiltä ihmisiltä? Jo nyt monet tekoälyn kehittelijöistä ovat tulleet julkisuuteen sanoen, ettei itseoppiva tekoäly ole enää hallinnassa. Tekoäly osaa valehdella, salata tekemisiään eikä sillä ole omantunnon tuskia.
Ukraina väitti kohdistaneensa Starobilskin iskun miehittämättömien teknologioiden keskus Rubiconiin (Center for Advanced Unmanned Technologies ”Rubicon”), Rubicon on vuonna 2024 perustettu venäläinen sotilasyksikkö. Saratoga-säätiön artikkeli Crossing the Rubicon: Russia’s Elite Drone Force and the Evolution of Unmanned Warfare in Ukraine sijoittaa Rubicon-keskuksen Moskovan alueelle. Moskovan ja Starobilskin välinen etäisyys on 966 km eli yli 10 tuntia.
Jälkikäteen, oikeuttaakseen hyökkäystään kouluun Länsi-Ukraina/Kiova lisäsi yhdeksän seminaarin opettajan nimet ”ekstremisteinä” länsi-ukrainalaiselle Myrotvorets-sivustolle. Kyseinen sivusto julkaisee tapettavaksi määrättyjen henkilöiden — kuten journalistien ja poliittisen opposition edustajien — valokuvia, osoitteita ja muita tunnistetietoja. Wikipedia antaa tiedoksi, että ”Elokuussa 2019 listalla oli noin 130 000 nimeä. Toukokuussa 2015 sivusto listasi 4000 journalistia, joilla on akkreditointi ja pääsy Ukrainan kapinallisalueille, ja nimitti heidät terroristien rikoskumppaneiksi.” Sivusto ilmoittaa toisinaan myös, milloin likvidointi on suoritettu.
Ukraina harjoittaa valtioterroria siviilejä kohtaan.
Lopulliset lukemat Starobilskin kouluun tehdyssä iskussa ovat 21 kuollutta nuorta, 44 haavoitettua, iältään 15-22 vuotta. 16 nuorista oli alaikäisiä.
ARTIKKELI JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN:
POSIKAUPPA.com | t-paidat
Media-kerrontaa
Venäjä kutsui toimittajia paikalle useista eri maista. Yhtenevää mediakerronta on siinä, että ”emme ole voineet vahvistaa tietoja sotilaallisesta läsnäolosta Starobilskin alueella puolesta tai vastaan.”
Monet ovat sanoneet, etteivät he saaneet julkaista raportointiaan. Toiset Starobilskin tapahtumista kertovat artikkelit käyttävät johdattelevaa kieltä kuten BBC:n Rosenberg: Luhansk strike sparks Russian accusations and vow to retaliate. ”Venäjä lennättää syytöksiä”, ”Venäläinen valtiollinen tv-kanava näyttää kuvia raunioituneesta rakennuksesta”, ”Starobilskin kaupunki sijaitsee Venäjän miehittämällä alueella” ja niin edelleen. BBC pyrkii kehystämään tarinansa siten, että aggressiivinen Venäjä syyttää, epäilemättä aiheettomasti, ja Ukraina puolustautuu hyökkäämällä.
BBC on valtiollinen tv-kanava. BBC:n katsojat maksavat huhtikuusta 2026 alkaen £180 tv-lupamaksun. Hallitus kaavailee ”Yleveron” tapaista ratkaisua vuodelle 2027. Valtiollisena kanavana BBC puoltaa hallituksen tekemisiä ja edistää sen agendoja; Iso-Britannia on yksi niistä NATO-maista, joka tarjoaa Ukrainalle drooneja ja koulutusta muun sotilaallisen avun ohella.
Kun lähellä Ukrainan rajaa, Romaniassa kerrostaloon osui drooni, joka haavoitti 2 ihmistä, Romanian presidentti Nicușor Dan sanoi uskovansa, että venäläinen drooni harhautui Romaniaan Ukrainan häirittyä sen lentorataa omalla ilmatorjunnallaan so. Ukraina ohjasi droonin pois omalta alueeltaan. Länsimedia löysi Romaniasta haastateltaviksi vain NATO-myönteisiä henkilöitä, ja kirjoitti juttuja ”Venäjän vastuuttomasta käytöksestä” sekä siitä, kuinka ”Romanian presidentti tietää, miten Venäjän valheet pysäytetään.”
”Ilmavoimien komentaja Herranen on sanonut, että mikään maa ei pysty luomaan täydellistä kattoa drooneille,” Helsingin Sanomat kertoo. ”Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) on toistanut, että millään maalla ei ole aukotonta järjestelmää. Hänen mukaansa nyt ollaan rauhanajan oloissa eikä Suomella ole käytössä sota-ajan järjestelyjä ilmapuolustuksessa.”
Selkeästikään samat säännöt eivät koske Venäjän mahdollisuuksia torjua drooneja, sen tulee yltää siihen, mitä muut maat pitävät mahdottomana.
Starobelskin ja Romanian tapaukset osoittavat, että sisäministeriön Pelastustoimelle työntämä turvaohjeistus on totaalisen hyödytön tositilanteessa — kun Suomeen seuraavan kerran putoava drooni osuukin asuinalueelle.
Toimittajan kommentti:
Tätä artikkelia oli tavattoman vaikea kirjoittaa. Toimittajan on kyettävä etäännyttämään itsensä aiheesta kirjoittaessaan — muuten syntyy nk. mielipidejournalismia, joka on viimeisten viidentoista vuoden aikana yleistynyt massamediassa.
Mutta olen äiti. Minulla on kolme poikaa, nuorimmat Starobilskissa kuolleiden opiskelijoiden ikäisiä. Kuinka voin etäännyttää itseni aiheesta kirjoittaessani, nähdessäni elämänsä menettäneiden nuorten kuvat? Kuinka voin olla jakamatta lapsensa menettäneiden vanhempien, koulutoverinsa menettäneiden nuorten tuskaa? Tunnetta siitä, että maailman on vallannut joka maassa ihmistä vihaava eliitti, joka tuottaa päivittäin ”oheisvahinkoja” sodalla, nälällä, niukkuustyrannialla, ahneudella ja ylpeydellä.
Kirjoittaessani muistin perheeni ystävän, Venäjän federaatioon kuuluvassa Karjalan tasavallassa asuvan Aleksanderin — joka ei ole mikään Moskovan ystävä — kertomassa teekupin äärellä venäläisestä sanonnasta ”Jokaisella venäläisellä on serkku Ukrainassa.” Aleksanderilla itsellään on monta serkkua, sekä Länsi- että Itä-Ukrainassa.
Kirjoittaessani muistin viikkoja kestäneet keskustelut vuoden 2015 kesällä vierailleiden itä-ukrainalaisten kanssa. He kertoivat Länsi-Ukrainan hyökkäyksen tulleen täysin yllätyksenä. Eräs puhui mummostaan. Elämä oli kuljettanut mummoa läpi usean konfliktin, myös II maailmansodan. Kun perhe yritti Länsi-Ukrainan aloitettua hyökkäyssodan Itä-Ukrainaan saada mummoa lähtemään turvaan sukulaisten luo Venäjälle, mummo sanoi että ”Pakenin Ukrainan natsipartisaaneja, pakenin Saksan natsien jaloista. Nyt en pakene Kiovan uusnatseja.” Mummo jäi asumaan hyökkäyksessä raunioituneen talonsa kellariin kissansa ja koiransa kanssa.
Muistin taas omia isovanhempiani, mummoni tapaa sanoa ”Ei se siitä totta tee, että lehdessä niin luki!” ja tuhahtaa. Mummoni oli upseerin vaimo.
Ukrainalainen Azov-natsipataljoona kävi viikolla Suomessa värväys- ja rahankeruumatkalla.
Tämän sodan on loputtava. Kaikkien sotien on loputtava! Sotien aloittamista ja jatkamista ei pidä jättää poliitikkojen päätettäväksi.
Aiheeseen liittyy:
PosiTV (27.5 2026): Ukraina kunnioitti natsijärjestön johtajaa kansallissankarina
PosiTV (30.5 2026): Zelenski nimesi armeijan yksikön natsijärjestön mukaan — Puola reagoi
PosiTV (29.5 2026): Äärinationalistinen Ukrainan armeijayksikkö kävi markkinoimassa sotaa Suomessa
PosiTV (28.5 2026): Ukraina: kuolleita ja vankeja listattu värvätyiksi sotilaiksi
PosiTV (17.5 2026): Kiovan korruptioskandaali laajenee Eurooppaan
PosiTV (28.5 2026): Maailmalla nauretaan presidentillemme – “Klovni” ja “Euroopan eliitin maskotti”
Arikkelikuva via Pelastustoimi. Kuvankäsittely RS.
2.6 2026 klo 08:44 oikaistu ”[…] osui drooni, joka tappoi 2 ihmistä […] > ”osui drooni, joka haavoitti 2 ihmistä […]”
