Ainakin 200 ihmistä on kuollut kaivosonnettomuudessa Kongon demokraattisessa tasavallassa, kun Rubayan koltaanikaivos romahti maanvyöryn seurauksena. Kuolleiden määrän pelätään vielä kasvavan, sillä osa kaivoksessa työskennelleistä on edelleen kateissa ja pelastustyöt ovat vaikeita mutaisen maaston vuoksi.
Onnettomuus tapahtui tiistaina Rubayan kaivosalueella Pohjois-Kivun maakunnassa, noin 50 kilometrin päässä Goman kaupungista. Kongon kaivosministeriön mukaan romahdus sai alkunsa rankkasateiden laukaisemasta maanvyörystä, joka romahdutti useita käsin kaivettuja tunneleita.
Viranomaisten mukaan kuolleiden joukossa on myös lapsia ja muita siviilejä, jotka työskentelivät kaivoksen ympäristössä ruokakauppiaina ja myyjinä. Arviolta noin 70 uhreista on alaikäisiä. Osa loukkaantuneista on kuljetettu hoitoon Goman sairaaloihin.
Kapinallisryhmä kiistää uhriluvun
Rubayan kaivoksia hallitsee M23-kapinallisliike, joka on pitänyt aluetta hallussaan vuodesta 2024 lähtien. Kapinallisryhmän edustaja kiisti viranomaisten ilmoittaman kuolonuhrien määrän ja väitti, että kuolonuhreja olisi vain muutamia ja että, romahdus johtui pommituksista eikä maanvyörystä.
Paikalliset kaivostyöläiset ovat kuitenkin kertoneet avustaneensa yli 200 ruumiin nostamisessa sortuneelta alueelta, mikä tukee viranomaisten arviota onnettomuuden suuresta mittakaavasta.
Tärkeä mineraali elektroniikkateollisuudelle
Rubayan kaivokset ovat yksi maailman merkittävimmistä koltaanin tuotantoalueista. Koltaani sisältää tantaalia, jota käytetään muun muassa älypuhelimien, tietokoneiden ja muun elektroniikan kondensaattoreissa.
Kongon demokraattinen tasavalta tuotti vuonna 2023 40 prosenttia maailman koltaanista, ja Rubayan kaivosten osuus siitä on yli 15 prosenttia.
Kaivostoiminta alueella on suurelta osin pienimuotoista käsityökaivamista, jossa turvallisuusmääräykset ovat heikot tai puuttuvat kokonaan. Tunnelit kaivetaan usein käsin ja ilman minkäänlaisia tukirakenteita, minkä vuoksi sortumat ovat yleisiä erityisesti rankkasateiden aikana.
Mineraalivarannot kapinallisten hallussa
Itä-Kongo on yksi maailman epävakaimmista alueista, jossa hallituksen joukot, kapinallisryhmät ja ulkovaltojen vaikutus kamppailevat mineraalirikkaiden alueiden hallinnasta. Pitkittynyt konflikti on ajanut miljoonia ihmisiä kodeistaan ja vaikeuttanut myös kaivosten turvallisuuden valvontaa.
Itäisen Kongon mineraalirikkaat alueet ovat pitkään olleet myös ulkovaltojen taloudellisten ja poliittisten intressien kohteena. Alueella on suuria koltaanin, koboltin, kullan ja tinan varantoja, joita käytetään elektroniikassa ja akuissa. Mineraalien hallinta on ollut keskeinen tekijä alueen konflikteissa jo 1990-luvulta lähtien, ja aseelliset ryhmät rahoittavat toimintaansa kaivostoiminnalla sekä mineraalien salakuljetuksella.
Kansainvälisissä raporteissa on ajoittain syytetty naapurimaita, kuten Ruandaa ja Ugandaa, kongolaismineraalien kuljettamisesta omien vientikanaviensa kautta maailmanmarkkinoille. Samaan aikaan länsimaiden ja Aasian teollisuus on riippuvainen näistä raaka-aineista.
Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat pyrkineet rajoittamaan konfliktimineraalien käyttöä velvoittamalla yrityksiä selvittämään raaka-aineidensa alkuperän. Valvonta on kuitenkin vaikeaa, sillä mineraalit kulkevat usein monimutkaisten välittäjäketjujen kautta. Maailman kasvava mineraalikysyntä hyödyttää ennen kaikkea kansainvälisiä markkinoita, vaikka kaivosten lähialueilla elävät ihmiset joutuvat usein työskentelemään vaarallisissa oloissa ja köyhyydessä.
Rubayan kaivoksissa on sattunut vakavia onnettomuuksia myös aiemmin tänä vuonna. Tammikuussa samassa kaivoskompleksissa tapahtunut maanvyöry tappoi yli 400 ihmistä.
Kongon hallitus ilmaisi X:ssä julkaistussa lausunnossaan solidaarisuutta uhrien perheille ja syytti kapinallisia alueen luonnonvarojen laittomasta ja turvattomasta hyödyntämisestä.
Toimittaja
Karoliina Balk
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
