Suomen puolustusviranomaiset seuraavat tarkasti Venäjän sotilaallista toimintaa Karjalassa. Satelliittikuvat osoittavat käyttämättömän sotilastukikohdan kunnostamistoimia lähellä Petroskoita (kartta). Tukikohta sijaitsee noin 160–175 kilometrin päässä Suomen rajasta.
Tukikohdan uudelleenaktivointi herättää huolta
Suomen viranomaisten huomion kohteena on Petroskoin Rybkan alueella sijaitseva entinen neuvostoaikainen varuskunta. Tukikohta oli pitkään hylättynä ja osittain rappeutunut 2000-luvulta lähtien. Kohde rakennettiin alun perin Neuvostoliiton aikana ja jäi myöhemmin osittain käyttämättömäksi ennen viimeaikaisia muutoksia Tuoreiden satelliittikuvien perusteella alueella on tehty laajoja maanraivaustöitä, rakennettu uutta infrastruktuuria sekä tuotu sotilasajoneuvoja ja kalustoa, kertoo Euroweeklynews.
Suomalaiset sotilasanalyytikot arvioivat, että kyse ei ole pelkästä huollosta, vaan tukikohdan modernisointi ja kunnostus voi liittyä uuden venäläisen 44. armeijakunnan perustamiseen. Joukko-osaston vahvuudeksi on arvioitu jopa 15 000 sotilasta.
Sitoutumattomuuden ajan loppu
Suomen puolustusjohto tarkastelee tukikohdan kehitystä osana laajempaa strategista muutosta Euroopan turvallisuusympäristössä. NATOon liittyminen vuonna 2023 päätti Suomen pitkän sotilaallisen liittoutumattomuuden ja sitoutumattomuuden perinteen, ja siten Suomen itärajasta tuli samalla NATOn ja Venäjän välinen raja.
Suomen viranomaisten mukaan tukikohdan laajennus sopii Venäjän aiemmin ilmoittamiin toimiin vastata Naton laajentumiseen. Uudet logistiikkatilat, kasarmit ja ajoneuvosuojat viittaavat pidemmän aikavälin sotilaalliseen suunnitteluun.
Sotilaallinen vahvistaminen, ei välitöntä uhkaa
Petroskoin tukikohta ei ole ainoa huomion kohde. Satelliittihavainnot osoittavat sotilaallisen infrastruktuurin kehittämistä myös muilla Venäjän luoteisalueilla, kuten joukkojen majoitustiloja, ajoneuvovarastoja ja lentotoiminnan tukikohtia Suomen rajan läheisyydessä.
Suomen puolustusministeriö korostaa, että lisääntynyt sotilaallinen infrastruktuuri ei tarkoita välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta se tekee alueen turvallisuustilanteesta aiempaa monimutkaisemman.
Suomi on vastannut tilanteeseen vahvistamalla omaa puolustuskykyään ja syventämällä yhteistyötä Naton kanssa. Keskeisiä toimia ovat yhteiset sotaharjoitukset liittolaisten kanssa, ilmapuolustuksen kehittäminen ja sotilaallinen yhteensopivuus Nato-maiden kanssa.
Suomen viranomaisten mukaan maan turvallisuus perustuu ennakkovaroitukseen, pelotteeseen ja kansainväliseen yhteistyöhön muuttuvassa turvallisuusympäristössä.
Toimittaja
Karl Beckenström
