Ukrainasta kantautunut tieto voi merkitä käännekohtaa modernissa sodankäynnissä. Testissä kokeiltiin teknologiaa, jonka seuraukset herättävät vakavia kysymyksiä ihmisen ja koneen vastuusta taistelukentällä.
Täysin autonomiset droonit ovat tiettävästi tappaneet ihmisiä taistelukentällä ilman ihmisen reaaliaikaista ohjausta tai lopullista tulenavauspäätöstä. Asiasta kertoi New Scientist 10. kesäkuuta 2026.
Lehden mukaan ukrainalaisen puolustusteollisuuden korkea-arvoinen lähde kertoi testistä, jossa kymmenen tekoälyohjattua niin kutsuttua “Terminator”-drooniksi kuvattua laitetta lähetettiin rintama-alueelle Ukrainassa. Testissä droonit toimivat ilman yhteyttä operaattoriin ja etsivät kohteita itsenäisesti ennalta määrätyllä alueella. New Scientistin mukaan testin seurauksena venäläisiä sotilaita kuoli.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Teknologian toimittaneen droonivalmistaja Alexander Kokhanovskyyn mukaan kyse oli yksittäisestä kokeilusta, jota ei otettu laajempaan käyttöön. Hän kertoi New Scientistille, että droonit lensivät ensin kohti rintamaa, minkä jälkeen ne siirtyivät tilaan, jossa tekoäly etsi ja iski kohteisiin itsenäisesti. Kokhanovskyy korosti, ettei drooneihin ollut yhteyttä testin aikana: operaattorit eivät nähneet videokuvaa eivätkä voineet seurata, mitä laitteet havaitsivat tai mihin ne iskivät.
14 kertaa eturintamalla Ukrainassa (”Eurooppa on aikeissa ryhtyä sotaan Venäjää vastaan”)
Testin jälkeen alueelle lähetettiin ihmisen ohjaamia drooneja tarkistamaan tulokset. Kokhanovskyyn mukaan uhrien joukossa oli “pari sotilasta” ja yksi ajoneuvo. Varsinaista tallennetta autonomisten droonien iskuista ei ollut, mutta tulosten perusteella pääteltiin, että juuri ne olivat aiheuttaneet kuolemat.
New Scientistin mukaan testi tapahtui noin kaksi vuotta sitten lähellä Bahmutin ja Tšasiv Jarin kaupunkeja osana Ukrainan vastahyökkäykseen liittynyttä toimintaa. Ukrainan puolustusministeriö ei lehden mukaan vastannut kysymyksiin testistä tai täysin autonomisten aseiden oikeudellisesta asemasta.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Ihminen pois päätöksestä
Autonomisten asejärjestelmien merkitys on siinä, että ne siirtävät kohteen valinnan ja hyökkäyksen viimeisen vaiheen koneelle. Monet armeijat käyttävät jo tekoälyä tiedustelutiedon käsittelyssä, kohteiden tunnistamisessa ja asejärjestelmien ohjauksessa, mutta yleensä ihminen on mukana ainakin jossain vaiheessa päätöksentekoa.
Ukrainan tapaus on siksi poikkeuksellinen, että droonit on lähetetty alueelle, jonka jälkeen ne olisivat itse havainneet ja tuhonneet kohteet ilman ihmisen lopullista hyväksyntää. Tämä nostaa esiin vakavia kysymyksiä vastuusta, sodan oikeussäännöistä ja siitä, kuka on vastuussa, jos tekoäly iskee väärään kohteeseen.
Ukrainan puolustusteollisuuden lähteiden mukaan maan nykyiset säännöt kieltävät tekoälyn käytön kohteen tuhoamisen viimeisessä vaiheessa. Tekoälyä voidaan käyttää useissa muissa vaiheissa, mutta lopullinen päätös kohteen torjunnasta tai tuhoamisesta edellyttää ihmisen varmistusta.
Mainos
Kyse ei välttämättä ole ensimmäisestä kerrasta
Vaikka New Scientist kuvaa tapausta ensimmäiseksi vahvistetuksi tilanteeksi, jossa täysin autonomiset droonit ovat tappaneet sotilaita, kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta, kun autonomisten aseiden on väitetty hyökänneen ihmisiä vastaan.
Tärkein aiempi viittaus löytyy vuoden 2021 YK:n Libya-raportista. Raportissa käsiteltiin Turkin valmistamaa Kargu-2-nelikopteria ja muita niin sanottuja vaanivia ammuksia Libyan sisällissodassa vuonna 2020. Raportin mukaan järjestelmiä oli ohjelmoitu hyökkäämään kohteisiin ilman datayhteyttä operaattorin ja ammuksen välillä – käytännössä “ammu, unohda ja löydä” -tyyppisellä toimintalogiikalla.
Tämän perusteella on jo aiemmin esitetty, että autonominen ase olisi saattanut hyökätä ihmisiä vastaan ilman ihmisen suoraa ohjausta. Ero New Scientistin nyt kuvaamaan Ukrainassa tehtyyn testiin on kuitenkin siinä, että Libyan tapauksessa ei vahvistettu yksiselitteisesti, kuoliko tai haavoittuiko ihmisiä nimenomaan täysin autonomisen järjestelmän seurauksena. Siksi Ukrainan tapaus olisi merkittävä juuri siksi, että siinä väitetään olevan ensimmäistä kertaa vahvistettuja kuolonuhreja.
Kannabiksen sääntelyraportti Uruguaysta
Kansainvälinen sääntely laahaa perässä
Täysin autonomisille tappaville aseille ei ole tällä hetkellä kattavaa kansainvälistä kieltoa. YK pääsihteeri António Guterres on kuitenkin vaatinut tällaisten järjestelmien kieltämistä ja todennut, ettei tappaville autonomisille asejärjestelmille ole sijaa maailmassa.
Kriitikoiden mukaan suurin ongelma on ihmisen harkinnan poistuminen tappavasta päätöksenteosta. Jos kone valitsee kohteen ja toteuttaa iskun, vastuu hämärtyy. Samalla kasvaa riski siitä, että järjestelmä tunnistaa kohteen väärin, iskee omiin joukkoihin tai aiheuttaa siviiliuhreja.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Ukrainan sota on jo muuttanut droonien käytön mittakaavaa. Halvat FPV-droonit, tekoälyavusteinen kohteiden tunnistus ja automaattiset torjuntajärjestelmät ovat tehneet taistelukentästä entistä teknisemmän ja nopeamman. New Scientistin paljastama testi viittaa kuitenkin vielä pidemmälle menevään kehitykseen: aikaan, jossa tappava päätös voidaan siirtää ihmiseltä kokonaan koneelle.
Tapaus osoittaa, että teknologia on jo olemassa. Ratkaiseva kysymys on, päättävätkö valtiot rajoittaa sen käyttöä – vai muuttuuko sodankäynti pysyvästi tilanteeksi, jossa koneet voivat etsiä, valita ja tappaa kohteita omin päin.
MAINOS:
Posi Tv:n kannatustuotteet löydät Posikaupasta.
