Yhdysvallat ja Israel iskivät varhain maanantaina 6.4. Teheranin Sharifin teknilliseen yliopistoon. Iranin sodassa kohteena ovat myös tutkimus- ja koulutuslaitokset, yliopistot sekä huipputiedemiehet.
Jo 30 iranilaiseen yliopistoon isketty
Israel ja Yhdysvallat ovat iskeneet kymmeniin iranilaisiin yliopistoihin Iranin sodan alettua. Iranin tiede‑ ja teknologiaministerin mukaan yli 30 yliopistoa on vaurioitunut iskussa maaliskuun lopun ja huhtikuun alun aikana. Näihin on kuulunut muun muassa Shahid Beheshti University ja Iran University of Science and Technology sekä muita kampuksia eri puolilla maata. Iskujen sanotaan osuneen myös tutkimusrakennuksiin kuten laserteknologian ja plasmateknologian laitoksiin.
Israel iski maaliskuussa Imam Hossein Yliopistoon, jota se kuvasi strategiseksi kohteeksi, koska yliopiston toiminta liittyy sotilaalliseen tutkimukseen ja asekehitykseen. Isku kohdistui tarkasti yliopiston tiettyihin rakennuksiin, kuten ohjusteknologiaan, kemian tutkimukseen ja insinööritutkimukseen, jotka ovat osa Iranin sotilaallista kyvykkyyttä.
Israelin ja Yhdysvaltain uusin isku tehtiin maanantaina 6.4. Teheranin Sharifin teknilliseen yliopistoon, joka on Iranin arvostetuimpia teknillisiä yliopistoja. Iskut vaurioittivat yliopiston rakennuksia ja ympäröivää infrastruktuuria, kuten kaasunjakelua kaupungissa.
Iran uhkaa vastatoimilla länsimaalaisiin yliopistoihin
Iran on varoittanut yliopistojen iskuista muodostuvan pitkän aikavälin seurauksia ja uhkasi ulkomaisia yliopistoja mahdollisesti koskevilla vastatoimilla.
Iran on varoittanut, että amerikkalaiset ja israelilaisten tukemat yliopistot Lähi-idässä voivat olla ”legitiimejä kohteita” -vastauksena siihen, että yli 30 iranilaiseen yliopistoon on isketty. Iranin Islamic Revolutionary Guard Corps sanoi, että amerikkalaisiin instituutioihin kytkeytyvät kampukset voivat tulla osaksi konfliktia.
Useat amerikkalaiset yliopistot, kuten American University of Beirut sekä sivukampuksia Lähi‑idässä ylläpitävät oppilaitokset, ovat siirtyneet etäopetukseen ja tehneet lisäturvatoimia. Yhdysvaltain suurlähetystö Libanonissa kehotti kansalaisiaan poistumaan alueelta, koska uhkat voivat kohdistua myös akateemisiin ympäristöihin.
Tiedemiesten murhat Mossadin strategiana
Israelin tiedustelupalvelu Mossad pyrkinyt hidastamaan Iranin ydinohjelmaa iskemällä myös yksittäisiin tutkijoihin. Strategia poikkeaa perinteisestä sodankäynnistä: kohteena eivät ole vain aselaitokset tai asejärjestelmät, vaan myös yliopistot ja niiden tiedemiehet, jotka mahdollistavat asejärjestelmien kehittämisen.
Ennen Iranin sodan alkamista Iranissa oli jo tapettu useita ydintutkijoita: Masoud Alimohammadi (2010), Majid Shahriari (2010), Darioush Rezaeinejad (2011) ja Mostafa Roshan (2012).
Ydintutkija Mohsen Fakhrizadehin murha vuonna 2020 oli strateginen isku Iranin ydinohjelmaan. Hän oli avainhenkilöitä Iranin sotilaallista ydinosaamista koordinoineessa tutkimusverkossa. Fakhrizadehin murhan laskettiin viivyttäneen Iranin ydinasekehitystä kuukausilla tai jopa vuosilla.
Kun avaintutkijoita kuolee, ydinohjelman eteneminen ei pysähdy kokonaan, mutta sen aikataulu venyy. Projekteja joudutaan järjestämään uudelleen, vastuita siirtämään ja osaamista rakentamaan uudestaan. Samalla syntyy epävarmuutta, joka voi vaikeuttaa rekrytointia ja hidastaa tiedon jakamista organisaation sisällä.
Ydinohjelman ja muiden aseteknologioiden osaamisjärjestelmää kantavat henkisenä pääomana tiedemiehet. Laitteet voidaan korvata ja rakennukset korjata, mutta tiedeuran aikana kertynyttä asiantuntemusta ei voi siirtää nopeasti toiselle. Kun tutkimusohjelman keskeinen henkilö eliminoidaan, vaikutus ei rajoitu yhteen projektiin, vaan heijastuu tutkimusverkostoihin, päätöksentekoon ja uusien asiantuntijoiden kouluttamiseen.
Kohdennetut tiedemiesten salamurhat ja yliopistoiskut siirtävät sodankäynnin painopistettä kohti tietoa, osaamista ja ihmisiä, jotka niitä kantavat.
