Yhdysvallat ja Iran ovat saavuttaneet alustavan sopimuksen, jonka tavoitteena on lopettaa maiden välinen sota, purkaa Yhdysvaltain Iranin satamiin kohdistama saarto ja avata Hormuzinsalmi uudelleen kansainväliselle merenkululle. Reutersin mukaan yhteisymmärryspöytäkirja on määrä allekirjoittaa virallisesti perjantaina Sveitsissä.
Toteutuessaan sopimus olisi poikkeuksellisen merkittävä diplomaattinen käänne Lähi-idässä. Se voisi päättää kuukausia jatkuneen sodan, joka on laajentunut Iranin, Israelin, Libanonin ja Persianlahden alueen turvallisuuskriisiksi sekä nostanut energian hintoja maailmanmarkkinoilla.
Trump julisti sopimuksen olevan valmis
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti sunnuntaina sosiaalisessa mediassa, että sopimus Iranin islamilaisen tasavallan kanssa on hänen mukaansa valmis. Pian tämän jälkeen Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif kertoi, että osapuolet olivat saavuttaneet sovun Pakistanin toimiessa välittäjänä.
Reutersin mukaan sopimuksen tarkkoja ehtoja ei ole vielä julkaistu kokonaisuudessaan. Sharifin mukaan sopimus sisältää sotilasoperaatioiden välittömän ja pysyvän päättämisen kaikilla rintamilla, myös Libanonissa. Libanon on ollut neuvotteluissa keskeinen kiistakysymys, sillä Israelin ja Hizbollahin väliset iskut ovat jatkuneet samaan aikaan, kun Yhdysvallat on pyrkinyt saamaan Iranin kanssa aikaan laajemman ratkaisun.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Iranin korkein kansallinen turvallisuusneuvosto ilmoitti, että sotatoimet kaikilla rintamilla päättyisivät pysyvästi maanantai-iltana. Iranin varaulkoministeri Kazem Gharibadi puolestaan kertoi, että 60 päivän tulitauon aikana neuvoteltaisiin laajemmasta sopimuksesta, johon sisältyisivät myös Iranin pakotteiden keventäminen.
Öljymarkkinat reagoivat heti
Trumpin mukaan Hormuzinsalmi, yksi maailman tärkeimmistä öljyn ja nesteytetyn maakaasun kuljetusreiteistä, avataan perjantaina. Hän kertoi myös määränneensä Yhdysvaltain Iranin satamiin kohdistaman saarron päättymään.
Uutinen näkyi välittömästi markkinoilla. Brent-raakaöljyn hinta laski varhaisessa kaupankäynnissä neljä prosenttia ja Yhdysvaltain WTI-öljy yli 4,6 prosenttia. Aasian osakemarkkinat puolestaan nousivat, kun sijoittajat alkoivat hinnoitella sisään mahdollisuutta, että Hormuzinsalmen kautta kulkevat energiavirrat voisivat palautua.
Hormuzinsalmen avaaminen olisi maailmantaloudelle merkittävä helpotus. Salmen kautta kulkee normaalisti suuri osa maailman öljy- ja kaasutoimituksista, ja sen sulkeutuminen on kiristänyt energiamarkkinoita kuukausien ajan. Sopimusuutisen jälkeen markkinoilta alkoi purkautua pois geopoliittista riskilisää, joka on pitänyt öljyn hintaa korkealla.
Ydinohjelma jää vaikeimmaksi kysymykseksi
Sopimus ei kuitenkaan vielä ratkaise yhtä kysymystä: Iranin ydinohjelman tulevaisuutta. Tämänhetkisten tietojen mukaan asia jää myöhempien neuvottelujen varaan.
Washingtonissa ja Jerusalemissa keskeinen kysymys on, estääkö sopimus Irania etenemästä kohti ydinasekykyä vai antaako se Teheranille hengähdystauon ilman sitovia myönnytyksiä. Reutersin mukaan tulevissa neuvotteluissa on tarkoitus käsitellä muun muassa Iranin rikastetun uraanin varastoja, pakotteiden purkamista ja mahdollisia kansainvälisiä valvontamekanismeja.
Yhdysvalloissa sopimuksella on myös suuri sisäpoliittinen merkitys. Iranin sodasta on tullut Trumpille poliittinen rasite, kun polttoaineiden kallistuminen on lisännyt tyytymättömyyttä ennen marraskuun välivaaleja. Samalla osa republikaanipuolueesta on vaatinut, että mahdollisen sopimuksen on johdettava Iranin ydinohjelman täydelliseen sulkemiseen.
Republikaanisenaattori Lindsey Graham suhtautui sopuun varovaisen myönteisesti, mutta sanoi seuraavansa tarkasti tulevia ydinohjelmaa koskevia neuvotteluja. Hänen mukaansa kaikki Iranin kanssa tehtävät ydinsopimukset on tuotava Yhdysvaltain kongressin arvioitavaksi.
Sotatutkijat: Todellisuuden, ei markkinoinnin, tulisi määritellä puolustusta
Israelissa heräsi huoli turvallisuudesta
Israelissa sopimusaikeisiin on reagoitu huolestuneesti. Reutersin mukaan Israel ei ole ollut Yhdysvaltojen ja Iranin neuvottelujen osapuoli. Pääministeri Benjamin Netanyahu on ollut eri linjalla Trumpin kanssa Yhdysvaltojen vaatimuksista, joiden mukaan Israelin tulisi hillitä sotilaallista toimintaansa Libanonissa sopimuksen mahdollistamiseksi.
All Israel Newsin mukaan korkea-arvoiset israelilaisviranomaiset katsovat, että Iranin kanssa kaavailtu sopimus voi vaarantaa Israelin turvallisuusetuja. Israelilaislähteiden huolena on, että tulitauko poistaisi Yhdysvalloilta ja Israelilta sotilaallista painetta, jota on käytetty vipuvartena Irania vastaan.
All Israel Newsin siteeraamien Channel 12 ja Ynetin tietojen mukaan osa israelilaisviranomaisista kokee, ettei Israel ole saanut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Lähteiden mukaan huolena on, että Washingtonin ja Teheranin välinen ratkaisu tehdään Israelin turvallisuustarpeiden kustannuksella.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Erityistä huolta Israelissa herättää Libanonin kytkeminen osaksi samaa sopimusta. Entinen Israelin puolustusministeri ja asevoimien komentaja Benny Gantz arvosteli sitä, että Iranin ja Libanonin tilanteet on sidottu toisiinsa. Hänen mukaansa Israel voi joutua elämään Libanonista jatkuvan uhan kanssa, jos Hizbollahin asemaa ei ratkaista osana laajempaa järjestelyä.
Myös entinen puolustusministeri Moshe Ya’alon arvioi, että sopimus antaa Iranille vahvemman aseman. Hänen mukaansa Iranin hallinto voi esittää selviytyneensä sodasta ja käyttää tulevia helpotuksia oman asemansa vahvistamiseen.
Opposition johtaja Yair Lapid puolestaan syytti esiin nousevaa sopimusta siitä, ettei se toteuta Israelin sodalle asettamia tavoitteita. Lapidin mukaan Iranin hallinto säilyy, ohjusohjelma pysyy ja ydinohjelma voidaan rakentaa uudelleen.
Eurooppa suhtautuu varovaisen myönteisesti
Lähi-idän ulkopuolella sopimusuutinen on otettu vastaan varovaisen myönteisesti. Reutersin mukaan Britannia, Ranska, Saksa ja Italia ovat ilmoittaneet olevansa valmiita työskentelemään Yhdysvaltojen, Iranin ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA kanssa sen varmistamiseksi, ettei Iran saa ydinaseita.
Britannian pääministeri Keir Starmer korosti, että vapaa merenkulku Hormuzinsalmessa on palautettava ja että Iranilla ei saa olla ydinaseita.
Euroopan maiden suhtautuminen kertoo sopimuksen kaksijakoisuudesta. Lyhyellä aikavälillä se voi laskea energian hintaa ja vähentää sodan leviämisen riskiä. Pitkällä aikavälillä ratkaisevaa on kuitenkin se, saadaanko Iranin ydinohjelmasta aikaan sitova ja valvottava sopimus.
MAINOS:
Posi Tv:n kannatustuottee löydät Posikaupasta.
