Trump ja Xi tapaavat Iranin sodan varjossa – suurvaltasuhteissa mahdollinen käänne

Kiinan kansantasavallan presidentti Xi Jinping

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapaavat tällä viikolla Pekingissä 14.-15. toukokuuta. Keskeisin syy tapaamiselle on Iranin sota. Kiina on Iranin öljyn suurin ostaja, ja Trump on toivonut Pekingin tekevän enemmän Hormuzinsalmen avaamiseksi uudelleen kansainväliselle liikenteelle. Hormuzinsalmen jumiutuminen on aiheuttanut epävarmuutta myös Kiinan taloudelle.

Diplomaattisten lähteiden mukaan aiheina on Iranin tilanne, maailmankauppa, energiatoimitukset sekä suurvaltojen välisten jännitteiden hillitseminen. Yhdysvallat tarvitsee Kiinan vaikutusvaltaa Iranin suhteen, kun taas Kiina pyrkii turvaamaan öljy- ja kauppareittinsä Persianlahdella. Tulevasta tapaamisesta kertoi Reuters.

Öljyn hinnan nousu ja Hormuzinsalmen jumiutuminen ovat lisänneet tarvetta maiden väliseen yhteistyöhön. Sekä Washington että Peking pyrkivät estämään tilanteen laajenemisen hallitsemattomaksi konfliktiksi. Reutersin mukaan Kiinan öljytuonti Lähi-idästä on jo laskenut voimakkaasti sodan seurauksena.

Tapaaminen on huomionarvoinen myös siksi, että Trump tunnettiin aiemmin erittäin kovasta Kiina-linjastaan. Hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan Yhdysvallat käynnisti tullisodan Kiinaa vastaan, rajoitti kiinalaisten teknologiayhtiöiden toimintaa ja syytti Pekingiä epäreiluista kauppakäytännöistä. Maiden suhteet kriisiytyivät 2010-luvulla. Viime vuosina suhteita on vaikeuttanut muun muassa Taiwanin kysymys ja sotilaallinen kilpailu Tyynellämerellä. Nyt Iranin sodan aiheuttama kansainvälinen paine näyttää kuitenkin vievän Trumpin ja Xi Jinpingin  takaisin neuvottelupöytään.

Tapaaminen voi merkitä uudenlaisen “hallittujen suhteiden” vaiheen alkua analyytikkojen mukaan. Täyttä liennytystä ei pidetä todennäköisenä, sillä maiden väliset ristiriidat Taiwanista, teknologiasta ja sotilaallisesta vaikutusvallasta jatkuvat edelleen. Silti molemmat osapuolet näyttävät nyt hakevan vakaampia suhteita vastakkainasettelun sijaan.

Tapaaminen voi vaikuttaa myös Venäjän asemaan. Kiina on viime vuosina ollut Venäjän tärkein strateginen kumppani. Jos Kiina alkaa vahvistaa suhteitaan Washingtoniin, Moskova voi joutua vaikeampaan geopoliittiseen asemaan. Venäjä korostaa julkisuudessa edelleen läheisiä suhteitaan Pekingiin.

MAINOS:

Posikauppa.con | t-paidat

 

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

AFD tuo rauhanaloitteen keskiviikoksi erityistäysistuntoon Saksassa

AfD ja BSW vaativat Sachsen-Anhaltissa Venäjä-pakotteiden purkua ja Ukrainan tuen lopettamista – ylimääräinen istunto 14. lokakuuta AfD ja Sahra Wagenknechtin liitto (BSW) tuovat Sachsen-Anhaltin osavaltioparlamenttiin ensimmäisen yhteisen aloitteensa vain viikko vaalien jälkeen järjestäytyneessä parlamentissa. Aloitteen mukaan Venäjän vastaiset pakotteet sekä Ukrainalle annetut asetoimitukset ja rahallinen tuki ovat epäonnistuneet. Osavaltion hallitusta vaaditaan ajamaan liittoneuvostossa välitöntä tulitaukoa, […]

Geopolitiikka 36 min sitten

Sinimusta-aktiivin mehiläispesiä myrkytettiin Oulussa – poliisi tutkii kahta rikosta

Sinimustan Liikkeen eduskuntavaaliehdokkaanakin ollut Ville Nurmela kertoo hänen toimintaansa liittyvien mehiläispesien joutuneen myrkytyksen kohteeksi Oulussa. Poliisi vahvistaa Posi TV:lle tutkivansa tapausta vahingontekona ja eläinsuojelurikoksena. Oulussa sijaitsevan Törmän Hunaja Oy:n mehiläispesiä on myrkytetty 2.–3. lokakuuta välisenä yönä. Yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä toimii Sinumusta Liikkeen aktiivi Ville Nurmela. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. […]

Rikokset 4 t sitten

Kokoomuslainen vaatii valtiopetossyytettä 1990-luvun EU-ratkaisuista

Kokemäkeläinen kokoomuksen jäsen Jorma Jaakkola vaatii, että Suomen ETA-, EU- ja EMU-ratkaisut 1990-luvulla viedään valtakunnanoikeuteen valtiopetoksina. Hänen mukaansa juuri nämä ratkaisut ovat Suomen velkaantumisen juurisyy. Prosessin käynnistämiseen riittäisi teoriassa kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Jaakkola julkaisi vaatimuksensa kotisivuillaan 25. syyskuuta ja päivitti sitä viimeksi 6. lokakuuta. Hän kytkee Suomen julkisen velan ennätystason kolmen vuosikymmenen takaisiin päätöksiin ja […]

Uutiset 6 t sitten