Suomen suurin sähköverkkoyhtiö Caruna myydään jälleen uusille ulkomaalaisille sijoittajille. Amerikkalainen KKR ja kanadalainen OTPP myyvät pois 80 prosentin omistusosuutensa Carunasta Espanjaan. Kaupan myötä Carunan määräysvalta siirtyy espanjalaiselle energiakonserni Iberdrolalle. Ruotsalainen työeläkeyhtiö AMF ja suomalainen työeläkeyhtiö Elo säilyttävät yhteensä 20 prosentin omistusosuutensa. Kauppa edellyttää vielä viranomaishyväksynnät.
Valtio-omisteinen Fortum myi ensi kerran sähköverkon ulkomaailaisille yhtiöille vuonna 2013. Tuolloin 80 prosenttia omistuksesta myytiin australialaiselle First State Investmentsille ja kanadalaiselle Borealis Infrastructurelle. Vuonna 2022 nämä omistajat taas myivät osuutensa yhdysvaltalaiselle KKR:lle ja OTPP:lle (Ontarion opettajien eläkerahasto), jotka puolestaan myyvät nyt espanjalaiselle Iberdrolalle.
Valtion omistama sähköverkko myytiin ulkomaalaisille vuonna 2013
Carunan sähköverkko kuului alun perin Fortumiin, jonka pääomistaja on Suomen valtio. Sähkönsiirtoverkko oli yksi Suomen tärkeimmistä energia-alan infrastruktuureista ja luonnollinen monopoli, jonka kautta sähkö toimitetaan koteihin ja yrityksiin.
Vuonna 2013 Fortum myi sähkönsiirtoverkkonsa 2,55 miljardilla eurolla kansainväliselle sijoittajakonsortiolle. Kauppa tehtiin Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikana talouspoliittisen ministerivaliokunnan hyväksymänä. Fortumin hallituksen puheenjohtajana toimi Sari Baldauf ja toimitusjohtajana Tapio Kuula. Valtion omistajaohjauksesta vastasi tuolloin vihreiden Pekka Haavisto.
Kaupan seurauksena perustettiin ulkomaalaisomisteinen Caruna, joka otti haltuunsa suuren osan Fortumin entisestä jakeluverkosta.
Fortum ilmoitti myynnin syyksi strategisen muutoksen. Yhtiö halusi luopua vakaasta mutta hitaasti tuottavasta verkkoliiketoiminnasta ja keskittyä sähkön- ja lämmöntuotantoon. Lisäksi sähkömarkkinalain kiristyminen olisi edellyttänyt miljardiluokan investointeja sähköverkon säävarmuuden parantamiseen esimerkiksi kaapeloimalla ilmajohtoja maan alle.
Fortumin myynnistä saamat noin 2,55 miljardia euroa eivät menneet valtiolle, vaan jäivät Fortumille. Yhtiö perusteli kauppaa sillä, että pääomat haluttiin vapauttaa investointeihin ja ydinliiketoiminnan kehittämiseen. Fortum käytti myöhemmin varoja yritysostoihin, investointeihin ja velkoihin.
Neljä vuotta kaupan jälkeen Fortum sijoitti saksalaiseen Uniperiin useita miljardeja ja osti vuosina 2017–2020 enemmistöosuuden saksalaisesta Uniperista tavoitteenaan rakentaa Euroopan johtavaa energiayhtiötä. Fortum haki kaupalla kasvua Saksan energiamarkkinoilta, vakaata kassavirtaa, synergiaetuja sekä vahvempaa asemaa Euroopan energiamurroksessa. Kuitenkin Ukrainan sota vähensi venäläisen maakaasun tuontia ja romahdutti Uniperin talouden.
Marinin hallitus hyväksyi vuonna 2022 järjestelyn, jossa Fortum luopui enemmistöomistuksestaan Uniperissa Saksan valtiolle. Saksan valtio kansallisti yhtiön vuonna 2022 turvatakseen maan energiahuollon. Fortum menetti enemmistöomistuksensa ja kirjasi noin kuuden miljardin euron tappiot sijoituksestaan, vaikkakin sai takaisin noin neljä miljardia euroa Uniperille myöntämistään lainoista sekä noin 500 miljoonaa euroa osakkeistaan. Tapausta pidetään yhtenä Suomen valtionyhtiöhistorian suurimmista sijoitustappioista.
Carunan siirtohintojen korotukset herättivät suuttumusta
Kaupan yhteydessä arvioitiin, että Energiaviraston valvonta estäisi kohtuuttomat hinnankorotukset, vaikka verkko siirtyisi yksityiseen ja ulkomaiseen omistukseen. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan ostajayhtiö Caruna nosti sähkön siirtohintoja huomattavasti – vastoin Kataisen ja silloisen elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vakuutteluja. Caruna korotti seuraavina vuosina sähkön siirtohintoja useita kertoja. Osa korotuksista oli suuria -jopa kymmeniä prosentteja- mikä herätti kohun ja kansalaisten suuttumuksen. Korotuksia perusteltiin verkon säävarmuuden parantamiseen tähtäävillä investoinneilla, mutta epäiltiin, että siirtomaksuilla rahoitettiin myös yrityskaupan velkoja ja varmistettiin sijoittajille korkeat tuotot.
Mainos
Caruna hyödynsi laillisia verojärjestelyjä
Caruna maksoi vuosien ajan vain vähän yhteisöveroa Suomeen, vaikka se teki merkittäviä voittoja Suomessa. Tämä perustui konsernin sisäisiin lainajärjestelyihin, joissa ulkomaiset holding-yhtiöt lainasivat rahaa suomalaiselle yhtiölle korkealla korolla. Korkokulut vähensivät verotettavaa tulosta Suomessa, joka jäi nollaan tai jopa tappiolle.
Eduskunta muutti myöhemmin lainsäädäntöä, ja vuonna 2023 voimaan tullut lakimuutos rajoitti sähköverkkoyhtiöiden mahdollisuuksia hyödyntää niin sanottua tasevapautusta. Muutoksen jälkeen verovälttely vaikeutui ja Carunan maksamat yhteisöverot kasvoivat selvästi.
Lisäksi Energiavirasto kiristi sähköverkkoyhtiöiden valvontamallia hillitäkseen siirtohintojen nousua. Suomen tavoitteena oli hillitä sähkönsiirtohintojen nousua ja rajoittaa verkkoyhtiöiden tuottoja kuluttajien hyväksi. Tämä pienensi verkkoyhtiöiden tuottotasoa. Tämän jälkeen Carunan ulkomaiset omistajat käynnistivät vuonna 2024 kansainvälisen sijoitussuojamenettelyn Suomea vastaan vedoten siihen, että sääntely heikensi heidän sijoitustensa arvoa. Korvausvaatimusten arvoksi on arvioitu noin kaksi miljardia euroa. Asia on edelleen vireillä.
Carunan määräysvalta siirtyy nyt Espanjaan
Nyt Carunan määräysvalta siirtyy espanjalaiselle Iberdrolalle. Vaikka omistaja vaihtuu jälleen, yhtiö jatkaa sähkönjakelua Suomessa Energiaviraston valvonnassa. Vuonna 2013 Suomen valtion omistuksesta pois myyty perusinfran sähköverkko siirtyy taas uuden ulkomaisen omistajaryhmän hallintaan- nyt Espanjaan.
Caruna on Suomen suurin sähkönjakeluverkkoyhtiö, jolla on noin 89 000 kilometriä sähköverkkoa ja se palvelee noin 1,5 miljoonaa suomalaista, eli yli 20 prosenttia Suomen väestöstä.
EU aikoo kiristää sähkönviejämaiden kukkaroa – Ruotsi ja Ranska vastustavat jyrkästi
Sähkön tehomaksu osuu omakotitaloasukkaisiin ja sähköautoilijoihin- Omakotiliitto vastustaa
