Euroopan komissio haluaa ottaa haltuun osan kansallisten sähköverkkojen tuotosta, mikä on herättänyt ankaraa kritiikkiä Ruotsissa ja Ranskassa. Suunnitelmana on siirtää osa niin kutsutusta pullonkaulatulosta yhteiseen pottiin, josta rahoitettaisiin suuria rajat ylittäviä sähköverkkohankkeita ja infrastruktuurin vahvistamista muissa Euroopan maissa.
Ruotsi ja muut sähkön nettoviejämaat saattaisivat joutua maksamaan myös muiden maiden verkkojen parannustyöstä, mikä on herättänyt suuttumusta ja vastustusta erityisesti Ruotsissa ja Ranskassa.
Uudella toimenpideohjelmalla verkkotuloihin kiinni
Euroopan komissio julkaisi viime joulukuussa energiaverkkoja koskevan Grid Package -toimenpideohjelman. Siinä esitetään, että osa pullonkaulatulosta käytettäisiin EU:n tärkeiksi katsomiin yhteishankkeisiin. Pullonkaulatulo on kotimaan hinnan ja maasta viedyn sähkön hinnan erotus, joka on kantaverkkoyhtiön tuloa.
Ajatuksena on, että vauraammat maat auttaisivat rahoittamaan maita, joissa sähköverkot eivät ole yhtä kehittyneitä. Ohjelmassa ehdotetaan myös siirtymistä keskitetympään energiaverkkojen suunnitteluun. Myös nopeampi luvitus ja verkon liittymiskapasiteetin jakaminen ovat asialistalla.
Politicon mukaan paketti tähtää EU:n sähköverkon laajamittaiseen laajentamiseen, jotta uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä voidaan siirtää tehokkaammin ympäri mannerta. Laajennusta pidetään olennaisena askeleena EU:n tiellä kohti nettonollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä.
Ruotsi tyrmistynyt suunnitelmista
Ruotsin energia‑ ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Maja Lundbäck ihmettelee, miksi Ruotsin pitäisi antaa 20 prosenttia omista tuloistaan muiden maiden ongelmien ratkaisemiseksi samalla, kun Ruotsilla itsellään on omia haasteita. Lundbäckin mukaan Ruotsi ei voi hyväksyä sitä, että ruotsalaisten varoja ohjattaisiin pois maan kansallisten tarpeiden hoitamisesta.
Ruotsi on Ranskan kanssa EU:n suurimpia sähkön viejiä. Viennistä saadut tulot on aiemmin käytetty muun muassa oman verkon vahvistamiseen ja hintojen hallintaan kotimarkkinoilla. Nyt pelätään, että EU:n päätöksellä nämä resurssit ohjautuisivat pois Ruotsista, mikä vaikeuttaisi kotimaan investointeja ja heikentäisi sähköjärjestelmän joustavuutta pitkällä aikavälillä.
Kuka omistaa pullonkaulatulot
Myös muualla Euroopassa ehdotus on herättänyt vastustusta. Ranskalainen nimettömänä asiaa kommentoinut virkamies on kutsunut sähköverkkoja koskevaa pakettia ”katastrofaaliseksi” ja kertonut paketin saaneen erittäin huonon vastaanoton Pariisissa. Ranskalaiset ovat kritisoineet suunnitelman antavan komissiolle liian suuren vallan päättää varojen käytöstä.
Euroopan komissio puolustaa ehdotusta osana laajempaa pyrkimystä vahvistaa EU:n sähköinfrastruktuuria ja edistää ilmastotavoitteita, kuten nettonollapäästöjä vuoteen 2050 mennessä. Esityksellä pyritään muun muassa varmistamaan, että tuuli‑, aurinko‑ ja muu uusiutuva energia voidaan siirtää tehokkaasti alueiden välillä.
Pullonkaulatulojen omistajuudesta on tullut yksi esimerkki ristiriidasta, joka EU:ssa vallitsee vallan ja resurssien hallinnan siirtämisestä Brysseliin. Kyse ei ole vain rahasta vaan oman energiajärjestelmän hallinnasta ja oikeudesta käyttää omia varojaan kotimaisiin tarpeisiin.
EU haluaa verkkohankkeilleen rahoittajia
Pullonkaulatulo muodostuu kotimaan sähkön hinnan ja maasta viedyn sähkön hinnan välisestä erotuksesta. Kun sähköä siirretään halvemmasta maasta kalliimpaan, syntyvä erotus on siirtoyhtiön tuloa. Näin ansaittu tulo investoidaan yleensä kotimaahan sähköverkon ruuhkaisten osien kapasiteetin lisäämiseksi, mikä tasapainottaa omia sähkömarkkinoita.
Nyt komissio haluaa, että maat käyttävät neljänneksen näistä tuloista muiden EU-maiden sähköverkkohankkeiden rahoittamiseen. Tarkoituksena on esimerkiksi rahoittaa rajat ylittäviä projekteja, mukaan lukien kahdeksaa niin sanottua energiatietä, jotka paikkaavat aukkoja harvaan asutuilla alueilla.
Sähköä halutaan kuljettaa tuhansien kilometrien matkoja vaikkapa Etelä-Espanjan aurinkovoimaloista tai Pohjanmeren valtavista tuulipuistoista sinne, missä sitä tarvitaan.
Uusi sääntely uhkaa kotimaan verkon kehittämistä
Ruotsin pohjoisosissa tuotetusta vesivoimasta saatavat tulot tasoittavat maan eteläosan kalliimpaa korkeaa kulutusta. Svenska kraftnät -kantaverkkoyhtiön mukaan pullonkaulatuloa saatiin viime vuonna 2,5 miljardia euroa, mikä nosti käyttämättömän varannon 7,5–8 miljardiin euroon. Tästä 200 miljoonaa käytettiin viime vuonna lisäinvestointeihin verkon kapasiteetin tasapainottamiseksi jo investoidun 2 miljardin lisäksi.
Ruotsi on huolissaan siitä, että uusi EU-sääntely haittaisi energiatoimijoiden pitkän aikavälin strategista suunnittelua kahmaisemalla jopa neljäsosan maan pullonkaulatulosta.
Ranska on erityisen harmissaan siitä, että sääntely antaisi komissiolle yksipuolisen päätösvallan rahojen käytön ajankohdasta ja tavasta. Vaikka joitakin lievennöksiä esitykseen on tehty, komission valta nähdään edelleen liian suurena.
Myös Itävalta on naapurimaihinsa sähköä edullisesti vievänä maana esitykseen tyytymätön, koska pullonkaulatulo on sille merkittävä ja tarpeellinen tulonlähde.
Suomen sähkönvienti oli suuriin viejämaihin verrattuna pientä, vain 5,5 TWh, tuonnin ollen 8,7 TWh vuonna 2024. Kotimainen sähköntuotanto 80 TWh kattoi lähes koko 83 TWh:n sähkönkulutuksen.
Suunnitteilla oleva sääntely pullonkaulatulojen osittaisesta siirtämisestä EU:n käyttöön ei ole herättänyt Suomessa juurikaan keskustelua.
EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Kypros johtaa neuvotteluja, ja se on muokannut ehdotusta kritiikin tyynnyttämiseksi, mutta Politicon lähteiden mukaan Ruotsi ja Ranska eivät ole kumpikaan edelleenkään tyytyväisiä EU:n esitykseen.
Toimittaja
Leena Kylmänen
Tilaa Posi TV TÄSTÄ
