Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) julkaisi Facebookissa pitkän talouskatsauksen, jossa hän varoittaa jopa 10 miljardin euron lisäsopeutustarpeesta. Samalla Purra myöntää, että Suomi on tilanteessa, jossa EU harkitsee siirtämistä liiallisen alijäämän menettelyn tarkkailuluokalle – käytännössä eräänlaiseen talouspoliittiseen “karsinaan”, jossa komissio seuraa ja ohjaa jäsenmaan budjettia tavallista tarkemmin.
Velkahuoli jatkuu, mutta retoriikka pysyy
Purra toistaa viestiä, jonka suomalaiset ovat kuulleet hallitukselta läpi vuoden: talous on kuralla ja sopeuttaa pitää. Hänen mukaansa valtiontalouden alijäämä on tänä vuonna noin 11 miljardia euroa ilman korkomenoja, ja kokonaisvelka lähestyy 200 miljardin rajaa.
Hallitus on jo toteuttanut 10 miljardin edestä leikkauksia ja veronkiristyksiä, mutta Purra ilmoittaa suoraan, että seuraava hallitus joutuu jatkamaan vielä rajummalla otteella.
EU:n tarkkailu: komissio valvomaan Suomen budjettia
Purra vahvistaa, että Suomi on vaarassa joutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyn piiriin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että:
-
EU-komissio seuraa Suomen talouslukuja tiiviimmin
-
Suomi joutuu tekemään komission hyväksymiä korjaavia toimia
-
Budjettipäätökset eivät ole enää täysin Suomen oma asia
Purra vähättelee menettelyn merkitystä ja korostaa, ettei “EU päätä rahojemme käytöstä”. Todellisuudessa kyse on kuitenkin valvonnasta, joka kohdistuu maihin, joiden talous on karannut käsistä – samaan luokkaan, johon aikanaan joutuivat mm. Kreikka, Portugali ja Italia.
18 vuoden vaimea kasvu unohtuu kätevästi hallituksen puheissa
Purra nostaa jälleen taustasyiksi heikon suhdanteen, Saksan talousvaikeudet sekä Ukrainan sodan. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin se, että Suomen talous on kasvanut vaimeasti yli 18 vuoden ajan, useiden eri hallitusten toimesta – eikä nykyinen hallitus ole onnistunut muuttamaan tätä suuntaa, vaikka retoriikka on kovaa.
Sopeutuslistalla kovia toimia – mutta tulokset epäselviä
Purra luettelee pitkän listan toimenpiteitä, joilla talous hänen mukaansa saadaan kuntoon:
-
lisää menoleikkauksia
-
rakenteellisia uudistuksia
-
yritystukien karsimista
-
maahanmuuton rajoittamista
-
työhön kannustimien vahvistamista
-
koulutusjärjestelmän vaatimustason nostoa
Vaikka lista on näyttävä, hallitus on jo kuluvalla kaudella leikannut useista samoista kohteista ilman näkyvää vaikutusta kasvuun. Purra kuitenkin sysää vastuun seuraavalle hallitukselle ja maalaa kuvan, jossa vaihtoehtoja ei ole.
Poliittista pelottelua vai talousanalyysiä?
Purran viesti on tuttu kaava: synkät talousluvut, ankara retoriikka ja vaatimus uusista sopeutuksista. Samalla hallitus asettaa itseään valmiiksi asemaan, jossa tulevat leikkaukset voi vierittää edeltävien vuosikymmenten syyksi.
EU:n tarkkailuluokan uhka kertoo kuitenkin karulla tavalla, että tilanne ei ole vain poliittista retoriikkaa – vaan myös siitä, että Suomen talouden ohjat saattavat siirtyä ainakin osittain Brysselin valvontaan.
Toimittaja
Juha Korhonen
