Puola on määrännyt ukrainalaispoliitikolle viiden vuoden maahantulokiellon Schengen-alueelle. Päätöksen taustalla on aloite kunnioittaa natsi-Saksan palveluksessa ollutta ukrainalaista äärinationalistia Roman Šuhevytšia, jonka myöhemmin johtama Ukrainan kapinallisarmeija UPA osallistui kymmenientuhansien puolalaisten siviilien joukkomurhiin.
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski ilmoitti 21. lokakuuta, että ukrainalainen Lvivin aluevaltuutettu Sviatoslav Šeremeta on asetettu maahantulokieltoon lokakuuhun 2031 saakka.
Päätös liittyy Šeremetan aloitteeseen nimetä vuosi 2027 natsien kanssa yhteistyötä tehneen Roman Šuhevytšin, Ukrainan kapinallisarmeijan UPA:n ja nationalistivaikuttaja Oleh Olžytšin muistovuodeksi.
Lvivin aluevaltuusto hyväksyi aloitteen, mikä herätti Puolassa voimakasta vastustusta.
Natsien kanssa yhteistyötä tehnyt komentaja
Roman Šuhevytš (1907–1950) oli ukrainalainen äärinationalisti, joka palveli toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan sotilaallisissa yksiköissä.
Vuonna 1941 hän kuului natsien sotilastiedustelun alaisuudessa toimineeseen Nachtigall-pataljoonaan. Myöhemmin hän palveli natsien Schutzmannschaft 201 -apupoliisipataljoonassa miehitetyllä Valko-Venäjällä.
Šuhevytš nousi sittemmin Ukrainan kapinallisarmeijan UPA:n johtoon. Hänen komentamansa järjestön joukot toteuttivat vuosina 1943–1944 laajamittaisia puolalaisväestön etnisiä puhdistuksia Volyniassa ja Itä-Galitsiassa.
Joukkomurhissa surmattiin kymmeniätuhansia puolalaisia siviilejä. Puola pitää tapahtumia kansanmurhana.
Puolan ulkoministeri Sikorski nosti esiin myös Šeremetan toiminnan natsien Waffen-SS:n Galizien-divisioonan historian vaalimiseksi. Divisioona muodostettiin pääasiassa ukrainalaisista vapaaehtoisista vuonna 1943.
Puola tuomitsi natsien yhteistyökumppanin kunnioittamisen
Puolan pääministeri Donald Tusk arvosteli Lvivin aluevaltuuston päätöstä voimakkaasti ja varoitti sen vahingoittavan maiden suhteita.
Tuskin mukaan natsien kanssa yhteistyötä tehneiden historiallisten henkilöiden kunnioittamisesta syntyvät kiistat hyödyttävät Venäjää, joka pyrkii horjuttamaan Ukrainan ja sen eurooppalaisten tukijoiden yhteistyötä.
Myös Ukrainan ulkoministeriö arvosteli Lvivin päätöstä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin lähipiiriin kuuluvien viranomaisten kerrotaan vakuuttaneen Puolalle, ettei päätöslauselma tule voimaan.
Maahantulokiellon saanut Šeremeta puolestaan puolusti aloitettaan ja katsoi ukrainalaisilla olevan oikeus päättää itse historiallisten henkilöidensä kunnioittamisesta.
Natsiyhteistyön historia hiertää maiden suhteita
Šuhevytšia pidetään osassa Ukrainaa kansallisena sankarina hänen Neuvostoliiton vastaisten toimiensa vuoksi. Hänen historiallinen taustansa sisältää kuitenkin myös yhteistyön natsien kanssa sekä UPA:n johtamisen puolalaisiin kohdistuneiden joukkomurhien aikana.
Puolassa natsien kanssa yhteistyötä tehneen komentajan kunnioittaminen nähdään loukkauksena joukkomurhien uhreja ja heidän jälkeläisiään kohtaan.
Kiista osoittaa, kuinka natsi-Saksan kanssa tehty yhteistyö ja toisen maailmansodan aikaiset joukkomurhat varjostavat edelleen Puolan ja Ukrainan suhteita, vaikka maat tekevät tiivistä yhteistyötä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.