Presidentin kanslia julkaisi tiedotteen, joka ilmaisi tänään tukensa Yhdysvaltojen pyrkimyksille edistää rauhaa Ukrainassa. Presidentin kanslian allekirjoittamassa tiedotteessa kerrotaan, että USA:n 28-kohtainen alustava rauhansuunnitelma “sisältää tärkeitä elementtejä”, jotka voivat muodostaa perustan “oikeudenmukaiselle ja kestävälle rauhalle”.
Tiedotteessa kuitenkin tuodaan esiin vakavia huolia muun muassa Ukrainan asevoimien rajoittamisesta sekä periaatteesta, jonka mukaan valtioiden rajoja ei voida muuttaa voimakeinoin. Lisäksi huomautetaan, että EU:ta ja Natoa koskevien kohtien toteutuminen vaatisi järjestöjen jäsenmaiden hyväksynnän.
Uusi kannanotto edustaa selkeää muutosta verrattuna aiempiin suomalaisiin linjauksiin.
Merkittävä ero aiempiin lausuntoihin
Pääministeri Petteri Orpo on viime päivinä painottanut, että rauhaa ei voida neuvotella ilman Ukrainan hyväksyntää ja että Ukrainan itsemääräämisoikeus Nato-jäsenyyden suhteen on turvattava. Orpo on lisäksi varoittanut tekemästä kompromisseja, jotka heikentäisivät Ukrainan asemaa sodan jälkeen.
Presidentin kanslian uusin tiedote ei kuitenkaan korosta näitä elementtejä yhtä voimakkaasti. Sen sijaan se on selvästi myötämielisempi Yhdysvaltojen suunnitelmalle, vaikka huomioi siihen liittyvät riskit.
Taustalla nopea kansainvälinen käänne
Kannanoton muutos on huomattava, sillä vielä viime viikolla useat Euroopan maat tuomitsivat Yhdysvaltojen suunnitelman jyrkin sanoin. Julkisuudessa arvosteltiin erityisesti vaatimuksia, joiden mukaan Ukraina joutuisi luopumaan osasta alueitaan tai rajoittamaan armeijaansa tulevaisuudessa. Monissa pääkaupungeissa näitä nähtiin liian pitkälle menevinä myönnytyksinä Venäjälle.
Nyt julkaistu yhteistiedote – jonka allekirjoittajina ovat muun muassa Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Japani, Kanada, Suomi, Espanja, Norja, Alankomaat sekä EU:n toimielimet – antaa aiempaa rakentavamman arvion samasta suunnitelmasta.
Mistä nopea mielenmuutos johtuu?
Diplomaattisten lähteiden mukaan Yhdysvallat on viime päivinä lisännyt painetta sekä Ukrainalle että liittolaisilleen saadakseen rauhanprosessin etenemään. Washingtonista on myös viestitty, että tarjolla oleva ehdotus ei välttämättä pysy yhtä suotuisana, mikäli Ukraina kieltäytyy siitä.
Eurooppalaisten pelkona on ollut jäädä suurvaltojen välisen neuvottelun sivustaseuraajiksi. Siksi monissa pääkaupungeissa on nähtävästi katsottu, että prosessiin on parempi mennä mukaan, vaikka suunnitelmaan liittyykin merkittäviä varauksia.
Ottavatko Yhdysvallat ja Venäjä Euroopan mukaan neuvotteluihin – ja tuliko mielipiteenmuutos jo liian myöhään?
Toimittaja
Juha Korhonen
