Pohjois-Korean ulkoministeriö julkaisi sunnuntaina virallisen lausunnon, jossa se tuomitsee Yhdysvaltojen ja Israelin sotilaalliset iskut Iraniin “laittomina aggressioina” ja vaatii rauhan palauttamista alueelle. Lausunto välitettiin valtion uutistoimisto Korea Central News Agencyn kautta.
Pohjois-Korean ulkoministeriön tiedottajan mukaan Israelin ja Yhdysvaltojen sotilasiskut Iraniin ovat ”täysin laiton hyökkäys, joka rikkoo Iranin suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta. Pohjois-Korean hallitus kuvaili iskuja ”hegemoniseksi ja gangsterimaiseksi toiminnaksi” ja totesi, ettei minkäänlaisia aggressioita voida oikeuttaa edes poikkeusoloissa tai turvallisuushuolien perusteella. Tiedottajan mukaan nämä toimet ovat ”rauhan ja vakaan kansainvälisen järjestyksen vastaisia”, kertoo Business Standard.
Pohjois-Korea sanoi, että ”Israelin hyökkäys Iraniin toteutettiin Yhdysvaltojen aktiivisella tuella ja suojelulla”, mikä tekee siitä entistä vakavamman rikkomuksen kansainvälisessä järjestyksessä. Ministeriön mukaan ”Yhdysvallat ja Israel ovat käyttäneet sotilaallista voimaa oman etunsa ja hegemoniansa edistämiseksi ja ajavat “itsekkäitä ja hegemonisia pyrkimyksiään”. Ministeriö sanoo, että hyökkäykset heikentävät entisestään kansainvälistä turvallisuutta ja lisäävät jännitteitä Lähi-idässä ja laajemmin.
Pohjois-Korea ”vaatii alueen valtioita ottamaan vastuuta rauhan ja vakauden palauttamisesta Lähi-itään”, sillä se katsoo nykytilanteen uhkaavan koko maailmanrauhaa.
Yhdysvaltojen ja Israelin iskuissa Iranin pääkaupunkiin Teheranissa on raportoitu vaurioita ja kuolonuhreja sekä ylimmän johtajan, ajatollah Ali Khamenein on kerrottu kuolleen. Maanantai-aamuna iskuja on tehty Libanonista Israeliin kostona ajatollahin kuolemasta. Israel vastasi iskuihin pommittamalla Beirutia, missä 31 ihmistä on kuollut Libanonin terveysviranomaisten mukaan.
USA:n ja Pohjois-Korean kireät suhteet 50-luvulta asti
Pohjois-Korean lausunto Iranin iskusta heijastaa sen pitkään jatkunutta kritiikkiä Yhdysvaltoja kohtaan ja pyrkimystä profiloitua USA:n vastustajaksi asioissa, joissa se katsoo Yhdysvaltojen rikkovan kansainvälisiä normeja. Tämä jännite on jatkunut vuosikymmeniä ydinohjelman, ohjuskehityksen ja kansainvälisten pakotteiden ympärillä. Samalla lausunto osoittaa Pohjois-Korean johdon halun esittää itsensä aktiivisena toimijana maailmanpolitiikassa.
Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean suhteet ovat olleet vihamieliset 1950–1953 käydystä Korean Sodasta lähtien. Sota päättyi aselepoon, mutta ei varsinaiseen rauhansopimukseen. Keskeinen kiistakysymys on ollut Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusohjelma, jonka vuoksi Yhdysvallat on ajanut ankaria kansainvälisiä pakotteita. Vuonna 2018 nähtiin harvinainen liennytys, kun Donald Trump tapasi Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unn Singaporessa, mutta pysyvää ratkaisua ei syntynyt.
Aasian maiden linja: diplomatiaa ja suvereniteettia
Useimmat Aasian maat ovat kehottaneet konfliktin osapuolia pidättäytymään väkivallasta ja palauttamaan diplomatian. Kiina tuomitsee iskut ja vaatii aselepoa, Intia ja Jordania vaativat konfliktin purkamista, ja Qatar puolestaan tuki oikeutta itsepuolustukseen. Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat tuomitsivat Iranin iskut ja pitivät niitä suvereniteetin loukkauksena. Afganistanin johto on vedonnut kaikkiin osapuoliin tilanteen rauhoittamiseksi. Yhteinen linja on, että aseiden käyttöä tulisi välttää, siviilit suojella ja kansainvälisiä normeja kunnioittaa.
Kuvassa Kim Jong Un, Pohjois-Korean työväenpuolueen pääsihteeri ja Korean ylipäällikkö
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
